YLEn uutisoinnissa virhe: Jari Sillanpään seksuaalirikos

Tunnettu laulaja Jari Sillanpää on oikeudessa syytettynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Sillanpää on kiistänyt syytteen. Nähtävästi hän vetoaa mm. siihen, että mitään fyysistä kontaktia ei ole ollut.

TekstiTV: ”Syytteessäkään ei väitetä, että Sillanpää olisi koskettanut fyysisesti tätä nuorta (uhria)…”

Vaatiiko seksuaalisen hyväksikäytön toteutuminen sitten fyysisen kontaktin?

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei vaadi fyysistä kontaktia. Käytännössä hyväksikäyttö voi tapahtua vaikka puhumalla sopimattomia. Tarpeen ei ole edes tehdä seksuaalisia ehdotuksia. Yksi merkittävä seikka on: miten lapsi asian kokee.

Teko voi siten tapahtua niin ikään vaikka lasta kuvaamalla, katselemalla, monenlaisin tavoin. Käräjäoikeuden pitää pyrkiä selvittämään mm. onko teko ollut omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä.

Sen määrittely, onko kyseessä ollut seksuaalinen teko… voi olla varsin hankalaa, ja tulkinnanvaraista.

Mikäli Sillanpään todetaan toimineen tavalla, mitä sitten lieneekään tehnyt, jonka käräjäoikeus tulkitsee olleen omiaan vahingoittamaan lapsen (uhrin) kehitystä, niin lähtökohta on, että hänet tuomitaan vähintään neljän kuukauden vankeuteen.

Hyväksikäytön uhri voi vaatia korvauksia. Mikäli uhri kuitenkin on toimeentulotuen saaja hän ei saa korvausrahoja vapaaseen käyttöönsä toipumisen edesauttamiseksi haluamallaan tavalla. Koska jos uhri on toimeentulotukea saavan perheen jäsen  hänen tulee käyttää korvaukset ruokaan ja vastaavaan.

YLEN UUTISEN VIRHE

Ylen Aamun uutisissa todettiin: ”Koska kyseessä on seksuaalirikos sitä käsitellään suljettujen ovien takana”
Katso Areenasta: (9min. 20sek.->)

Lainsäädännön mukaan seksuaalirikos, myös lapseen kohdistunut, käsitellään suljetuin ovin vain jos oikeus niin päättää.

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (2 luku)

4 §
Oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuus

Tiedot asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, asian yksilöidystä laadusta, asian käsittelyn vaiheista sekä suullisen käsittelyn ajankohdasta ja käsittelypaikasta samoin kuin asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia. Tuomioistuin voi kuitenkin 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa määrätä pidettäväksi salassa tiedon asianomistajan tai turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä.

6 §
Henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi
Tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi:

1) asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa; taikka

2) turvapaikanhakijan henkilöllisyyden säilöön ottamista koskevassa asiassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuutta.

Asianosaisen pyynnöstä 1 momentissa tarkoitettu tieto hänen henkilöllisyydestään on kuitenkin julkinen.

Onko nykyinen lainsäädäntö korvausten huomioimisessa toimeentulotukea saavien tulona onnistunut?

Vai olisiko lakia syytä muuttaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru: ”Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen tukimuoto. Oikeus toimeentulotukeen alkaa, kun henkilö tai perhe on käyttänyt kaikki muut toimeentulonsa turvaamiseksi käytettävissä olevat tulot ja varat hyväkseen. Tuen viimesijaisuudesta johtuu, että periaatteesta ei ole tehty kuin joitakin poikkeuksia. Nämä korvaukset eivät kuulu poikkeusten joukkoon ja niinpä korvaukset huomioidaan lähtökohtaisesti tulona.”