Finanssisektori ja talouden toipuminen kriisistä

Koronapandemia on aiheuttanut ihmisten sairastumisten lisäksi nopean ja syvän taloudellisen toimeliaisuuden laskun. Ihmisten terveyden suojaamiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin varmistamiseksi rajoitetaan edelleen mm. ihmisten kokoontumisia ja muita fyysisiä lähikontakteja. Kovien rajoitustoimien myötä kaupan, palveluiden ja teollisuuden tuotantomäärät ovat pudonneet nopeasti. Kokonaistuotanto toki supistuisi ilman epidemian rajoitustoimiakin laajamittaisen sairastamisen vuoksi.  Suomen bruttokansantuote supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuotena 5-13 % edelliseen vuoteen verrattua. Eri tutkimuslaitosten maalis-huhtikuun arvioissa on tyypillisesti ennakoitu yli 5 %:n vuositason laskua. Epävarmat näkymät vaikeuttavat ennustamista.  Niinpä eräissä kehityspoluissa pudotus ei ole niin syvä kuin vuosien 2008 – 2009 maailmanlaajuisessa finanssikriisissä, mutta huonommissa vaihtoehdoissa sukelletaan syvemmälle.  Viruksen käyttäytyminen, rajoitustoimien kesto ja kansalliset strategiat lisäävät tai vaimentavat myös kriisin kielteisiä taloudellisia seuraamuksia.

Joidenkin ekonimistien ensiarvioiden mukaan bruttokansantuotteen lasku on syvä, mutta lyhytaikainen.  Tästä huolimatta kriisin taloudelliset rasitteet, kuten työllisyyden heikentyminen, konkurssit ja julkinen velkaantuminen periytyvät ratkottaviksi vuosiksi eteenpäin. Taloudellinen toimeliaisuus on elpynyt asteittain mm. Kiinassa, josta koronaepidemia alkoi. Silti on syytä varautua siihen, että tuotannon toipuminen äkkipysähdyksestä koronaepidemiaa edeltävälle tasolle vie vuosia.

Kriisitilanteessa oleellisimpia taloudellisia avaintietoja tulee pystyä päivittämään normaalia tiheämmin. Koronapandemia osoittaa lisäksi, että dataa viruksen käyttäytymisestä ja epidemian levinneisyydestä pitää olla käytettävissä ja sitä pitää pystyä analysoimaan ja yhdistelemään muun datan kanssa tehokkaasti.  Näin tehdään mm. silloin, kun arvioidaan, mikä strategia tartuntojen ehkäisemisessä on paras ihmisten terveyden kannalta ja miten se on yhdistettävissä talouden vaurioiden rajoittamiseen ja talouden toipumiseen.

Finanssisektori on altis reaalitalouden kriiseille

Bruttokansatuotteen heikkenevät luvut tarkoittavat, että vienti, kotitalouksien kulutus, palvelut ja tuotanto supistuvat.  Työttömyys lisääntyy ja myös investoinnit uhkaavat tyrehtyä.  Useissa ensivaiheen ennusteissa näyttää olevan taustaoletuksena, että pankkitoimiala ja muu finanssisektori ei kriisin alkaessa ole vakausongelmissa, jotka alkaisivat syventää tai pahasti vaikeuttaa reaalitalouden ongelmien hoitamista.  Silti koronakriisi koettelee myös finanssisektoria, vaikka sen juurisyyt eivät ole finanssisektorissa.  Sitä mukaa, kun kotitalouksien ja yritysten vaikeudet lisääntyvät, myös pankkien tappioriskit kasvavat.  Kun taloudellinen toimeliaisuus vähenee, rahoituspalveluiden kysyntä laskee.  Arvopaperimarkkinat hinnoittelevat kriisejä, mikä on aina tuonut haasteita sijoittajille.  Pankkiosakkeiden arvojen romahtaminen heijastaa sitä, että markkinat ennakoivat kriisin satuttavan myös pankkisektoria.

Kotitalouksien ja yrittäjien kriisistä selviämistä auttavat lainojen lyhennysvapaiden myöntämiset ja maksuohjelmien helpotukset.  Nämä joustot hillitsevät maksuhäiriöiden ja järjestämättömien luottojen kasvua.  Rahoitussektorissa on varauduttava myös siihen, että luottojen ja muiden rahoituspalveluiden kysyntä sakkaa talouskasvun hyytyessä.  Kaikki tämä rasittaa pankkien kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta.  Tästä ei kuitenkaan välttämättä seuraa koronakriisin leviäminen finanssisektoriin, kunhan tappiot eivät ylitä pankkien kestokykyä.  Yhdentyneillä finanssimarkkinoilla jonkin maan finanssisektorin vakausongelmat tai suuren toimijan kaatuminen lisää yleistä epäluottamusta pankkeihin ja muihin alan toimijoihin.  Sen vuoksi sillä, miten eri EU-maiden finanssisektorit pystyvät ottamaan vastaan koronakriisin rasitukset, on merkitystä Suomen kannalta.

Koronakriisi haastaa myös finanssisektorin kestävyyttä

Aiemmista pankki- ja finanssikriiseistä on toki opittu.  Maailmanlaajuisen finanssikriisin 2008 – 2009 painotettiin, että pankkien luotonantokyvyn tulee säilyä, jotta luottojen saatavuuden heikentyminen ei lisää taantuman syvyyttä.  EU:n pankkijärjestelmän riskinkantokykyä on arvioitu säännöllisesti stressitesteillä vuodesta 2010 alkaen. Testien tuloksesta antavat osviittaa pankkisektorin kriisinkestävyydestä ja niiden perusteella on voitu vaatia myös vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistamista.  Euroalueen velkakriisin myötä yksittäisten valtioiden ja pankkisektorin haitallinen kytkös purettiin ja siten varmistettiin luottamusta pankkisektorin toimintaan. Rakennettiin euroalueen yhteinen pankkivalvontamekanismi ja kriisinratkaisumekanismi sekä uudistettiin luottolaitos- ja kriisinratkaisusäädöksiä.  Merkittävää on myös se, että nyt viranomaisilla on käytettävissään makrovakauspolitiikan välinetä, joilla edistetään koko finanssisektorin vakaata toimintaa käsillä olevassa kriisissä.

Euroalueen institutionaalisten rakenteiden, sekä finanssialan valvonnan ja sääntelyn kannalta koronakriisi kohdattiin paremmassa valmiudessa kuin vuosien 2008 – 2009 finanssikriisi.  Oleellista on nyt, miten hyvin euroalueella ja maailmanlaajuisesti pysytään koordinoituihin toimiin kriisin vaurioiden rajoittamisessa ja kriisistä toipumisessa.  Vahvoja globaalisti koordinoituja toimia on peräänkuulutettu terveydenhuollossa, mutta niitä tarvitaan myös talouden puolella.

Tartuntatautiepidemia ja siitä seuraavat toiminnalliset sekä taloudelliset ongelmat ovat sinänsä tapahtumia (operatiivisia riskejä), joihin uskon pankkienkin omissa riskiskenaarioissaan varautuneen.  Koronapandemia on kuitenkin niin laajamittainen epidemia, että se tuo mukanaan kansantalouksia ravistelevan kriisin.  Sen vuoksi kriisin kielteisten taloudellisten vaikutusten vaimentamiseen tarvitaan hyvin järeitä keinoja.

Pankkisektorin rooli ja talouden toipuminen

Pankkisektorin roolia arvioitaessa on syytä muistaa kaksi ulottuvuutta.  Pankkisektori kärsii koronakriisistä, mutta pankkisektori on myös osa kriisin ratkaisua.  Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tulee kestää muun talouden nopea ja syvä heikkeneminen.  Kun pankkien pääomatasot ja riskinkantokyky ovat kunnossa, markkinat voivat luottaa pankkisektoriin.  Luottamuksen rapautuminen ruokkisi taloudellista kriisiä edelleen.

Vuosien 2008-2009 globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen, kuten usean muunkin EU-maan pankkisektori, on kasvattanut vakavaraisuus- ja likviditeettispuskureitaan.  Näille puskureille on käyttöä nyt, kun talous on menossa taantumaan.  Puskureiden kasvattaminen hyvänä aikana ja niiden purkaminen huonona aikana tapahtuu EU:n luottolaitossääntelyn mukaisesti.  Lähikuukausina nähdään, miten paljon kriisi syö pankkien puskureita ja miten luotonanto sekä muut rahoituspalvelut kehittyvät Suomessa ja muissa maissa.

Pankkisektorilla on rahoituksen välittäjänä keskeinen rooli, kun yritysten ja kotitalouksien selviämistä kriisistä autetaan.  Pankkisektorin edellytyksiä luotottaa kotitalouksia ja yrityksiä parannettiinkin nopeasti EU-tason päätöksillä sekä kansallisten viranomaisten päätöksin, joilla mm. lievennettiin pankkien vakavaraisuusvaatimuksia.  Suomessa ja muissa EU-maissa makrovakauspolitiikkaa säädettiin nopeilla viranomaisten päätöksillä tukemaan kriisistä selviämistä.

EKP pyrkii pitämään rahoitusolot suotuisina ja helpottaa siten kaikkia talouden toimijoita selviämään kriisin yli.  Myös vahvat toimet yritysrahoituksen helpottamiseksi ja suorat tuet yrityksille ovat nyt tarpeen.  Kriisin isku finanssisektoriin voi näin vaimentua.

 

KIRJOITUKSESSA KÄYTETTY TAUSTA-AINEISTO

Reflections on regulatory responses to the Covid-19 pandemic

FSI Briefs April 2020

Claudio Borio and Fernando Restoy

https://www.bis.org/fsi/fsibriefs1.pdf

IMF

POLICY RESPONSES TO COVID-19

Polycy Tracker

Browse by Country

https://www.imf.org/en/Topics/imf-and-covid19/Policy-Responses-to-COVID-19#F

 

IMF

Special series on Covid 19:

https://www.imf.org/en/Publications/SPROLLs/covid19-special-notes

 

IMFBlog  APRIL 14, 2020

COVID-19 Crisis Poses Threat to Financial Stability

https://blogs.imf.org/2020/04/14/covid-19-crisis-poses-threat-to-financial-stability/

 

European Systemic Risk Board (ESRB)

Policy measures in response to the COVID-19 pandemic

https://www.esrb.europa.eu/home/coronavirus/html/index.en.html

 

THE SUPERVISION BLOG

by Andrea Enria, Chair of the Supervisory Board of the ECB

Flexibility in supervision: how ECB Banking Supervision is contributing to fighting the economic fallout from the coronavirus

https://www.bankingsupervision.europa.eu/press/blog/2020/html/ssm.blog200327~abd2a8244b.en.html?utm_source=ecb_twitter&utm_medium=social&utm_campaign=200327_blog_AE

 

Interview with El Confidencial

Interview with Andrea Enria, Chair of the Supervisory Board of the ECB, conducted by Jorge Zuloaga on 16 April and published on 20 April 2020

https://www.bankingsupervision.europa.eu/press/interviews/date/2020/html/ssm.in200420~66c91bbfbb.en.html

 

VOX  CEPR Policy Portal, 18 March 2020

Richard Baldwin, Beatrice Weder di Mauro

Mitigating the COVID Economic Crisis: Act Fast and Do Whatever It Takes

https://voxeu.org/content/mitigating-covid-economic-crisis-act-fast-and-do-whatever-it-takes

 

VOX  CEPR Policy Portal, 05 April 2020

Agnès Bénassy-Quéré, Giancarlo Corsetti, Antonio Fatás, Gabriel Felbermayr, Marcel Fratzscher, Clemens Fuest, Francesco Giavazzi, Ramon Marimon, Philippe Martin, Jean Pisani-Ferry, Lucrezia Reichlin, Hélène Rey, Moritz Schularick, Jens Südekum, Pedro Teles, Nicolas Véron, Beatrice Weder di Mauro

COVID-19 economic crisis: Europe needs more than one instrument

https://voxeu.org/article/covid-19-economic-crisis-europe-needs-more-one-instrument

 

VOX  CEPR Policy Portal

Enrico Perotti,  27 March 2020

The coronavirus shock to financial stability

https://voxeu.org/article/coronavirus-shock-financial-stability

 

Financial Times, March 25 2020

Mario Draghi

We face a war against coronavirus and must mobilise accordingly | Free to read https://www.ft.com/content/c6d2de3a-6ec5-11ea-89df-41bea055720b

 

London Business School

The Economics of a Pandemic: the case of Covid-19

https://www.dropbox.com/s/0eahqajt6yizy67/slides_Covid19_final.pdf?dl=0

 

Valtiovarainministeriö, 16.4.2020

Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/koronavirus-iskee-lujaa-suomen-talouteen

Suomen Pankki

Suomen Pankin koronapandemiaan liittyvät tiedotteet, puheet ja uutiset

https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/suomen-pankin-koronapandemiaan-liittyvat-tiedotteet-puheet-ja-uutiset/

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), 15.4.2020

Markku Lehmus

Suomen bkt supistuu todennäköisesti lähes 10 prosenttia tänä vuonna

https://www.etla.fi/ajankohtaista/suomen-bkt-supistuu-todennakoisesti-lahes-10-prosenttia-tana-vuonna/

 

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) 8.4.2020

Talousennuste vuosille 2020–2021

Suomi pysähtyi

Nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua

http://www.labour.fi/?wpfb_dl=4964

 

Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos (PTT) 24.3.2020

PTT:n kansantalouden ennuste, kevät 2020

Korona tekee ison loven talouteen

https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat.html

 

Finanssivalvonnan tiedotteet koronavirukseen liittyen

https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/tiedotteet-koronavirukseen-liittyen/

 

Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 17.3.2020:

https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tiedotteet-ja-julkaisut/toimintakertomukset/toimintakertomus_2019/fivan_lehdistotilaisuus_17032020.pdf

 

Finanssiala (FA)

Korona ja alan poikkeustoimet (päivittyvä sivu)

https://www.finanssiala.fi/korona/Sivut/viranomaistoiminta.aspx

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu