IMF:n tutkimusryhmän pankkiraportti suosittaa malttia tukitoimien poistamisessa

Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) tutkijaryhmän tuore raportti kertoo, että eurooppalaiset pankit ovat tähän mennessä kärsineet Covid 19 -kriisistä hyvin rajoitetusti.  Pankkien tilannetta on helpottanut se, että ne olivat Covid 19 -kriisin alkaessa verraten hyvin pääomitettuja, joskin monet niistä huonosti kannattavia.  Pankeille annetut vakavaraisuushelpotukset ovat auttaneet niitä jatkamaan luotonantoaan jokseenkin häiriöttä.  Kansalliset tuet, kuten valtiontakaukset ja suorat yritystuet, ovat turvanneet yritysten maksuvalmiutta ja luottokelpoisuutta.  Tämä on vähentänyt myös pankkien yritysriskiä ja tappioita.  Samalla yritysten ja kotitalouksien tilanteen helpottaminen on edellyttänyt pankeilta joustavuutta esimerkiksi lainojen maksuajoissa.  Euroalueen yhteinen kriisinratkaisumekanismi ei ole joutunut laajamittaiseen testiin, koska kriisi ei ole vaarantanut pankkisektorin toimintaa.  Pahimmat uhkakuvat näyttävät toistaiseksi hälvenevän, vaikka talouden elpyminen onkin vielä alkuvaiheessa.

Tukitoimien ja koronastrategian onnistumisella on merkitystä

Covid 19 -viruksen talouteen aiheuttama sokki oli maailmanlaajuinen.  Raportin mukaan noin 60 % eurooppalaisten pankkien luotonannosta kohdistuu sellaisille aloille, jotka erityisesti kärsivät koronatartuntoja pysäyttämään asetetuista talouden sulkutoimista.  Raportti osoittaa silti hyvin, että haitalliset vaikutukset eri maiden talouksiin kokonaisuutena ja niiden pankkisektoreihin ovat perin erilaiset. Maan talouden tila ennen Covid 19 -pandemiaa ja elinkenorakenteen haavoittuvuus viruksen kannalta selittävät osan eroista bruttokansantuotteen supistumisessa vuonna 2020. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.  Talouden tilaan vaikuttivat myös Covid 19 -rajoitustoimien tehokkuus ja toisaalta yritysten ja kotitalouksien selviämistä tukevien toimien onnistuminen.

Raportti nostaa esille maa- ja pankkikohtaiset erot ja ongelmat, jotka on syytä muistaa euroalueen ja muun Euroopan pankkisektorin tilanteesta puhuttaessa.  Vaikutusarvioinnin lähtötilanteessa (ennen Covid 19 -pandemiaa) suomalaiset pankit ovat vakavaraisuudeltaan euroalueen parhaimmistoa. Sen vuoksi myöskään kriisin haittavaikutukset Suomen pankkisektoriin eivät arviossa nouse kärkeen euroalueen sisäisessä vertailussa.

Stressitestissä tukitoimien poistaminen heikensi pankkien vakavaraisuutta

Eurooppalaisten pankkien tulevaisuutta raportissa hahmotetaan stressitestillä, jossa on kaksi vaihtoehtoista skenaariota.  Perusskenaario perustuu IMF:n kasvu- ja työttömyysennusteeseen tammikuulta 2021. (World Economic Outlook, Update, January 2021). Perusskenaariossa vuoden 2020 euroalueen bruttokansantuotteen arvioidaan vähenevän jyrkästi (-7,2 %) ja vuodelle 2021 ennustetaan kasvua (+4,2 %). Rankemmassa skenaariossa vuoden 2021 elpyminen on hitaampaa (+3,1 %). Hidastuminen voi aiheutua esimerkiksi rokotustahdin hidastumisesta ja koronarajoitteiden tiukentumisesta tai niiden pidemmästä kestosta.  Vaikka bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuona 2021, on vuosien 2020–2021 kumulatiivinen bruttokansantuotteen pudotus perusskenaariossa -3,1 % ja rankemmassa skenaariossa -4,2 %.

Stressitestissä euroalueen pankkien pääomapuskurit pienentyvät ja vakavaraisuussuhteet alenevat perusskenaarion toteutuessa. Vähimmäisrajat eivät silti alitu.  Sen sijaan jakokelpoisten varojen suuruutta (MDA, Maximum Distributable Amount) koskeva vaatimus ei täyty kaikkien pankkien kohdalla. Tämä rajoittaa niiden mahdollisuutta jakaa voittoa.  Niin ikään heikoimpien eurooppalaisten pankkien on vaikea täyttää lakisääteisiä vakavaraisuusvaatimuksia, jos tilapäiset Covid 19 -pandemian takia toteutetut helpotukset poistetaan ja muut tukitoimen ajetaan nopeasti alas.

Talouden elpyminen ei saa kariutua rahoituksen saatavuuteen

 Pankkien haasteena on kasvattaa pääomapuskureitaan talouden elpyessä, mihin tarvitaan myös nykyistä parempaa kannattavuutta.  Tilannetta ei helpota se, että vuoteen 2020 jatkunut euroalueen pankkien ongelmaluottojen väheneminen uhkaa nyt tyrehtyä.  Vaikka useiden maiden taloudet ovat elpymässä, tarvitaan huolellista harkintaa sekä euroalueen yhteisten että kansallisten tukitoimien vähentämisessä. Tutkijaryhmän analyysistä tunnistan yhdeksi ydinasiaksi sen, että tilapäiset tukitoimet tulee pystyä ajamaan alas niin, että taloudellinen kasvu ei kariudu luotonannon saatavuuteen.  Pankkien pääomapuskureiden kasvattaminen ja vakavaraisuuden nostaminen kriisiä edeltäneelle tasolle ei saa tapahtua luotonannon jyrkällä supistamisella.

Tutkijaryhmän raportin julkistaminen osuu sopivasti ajankohtaan, jona kansallisia exit-strategioita valmistellaan ja aletaan toteuttaa useissa Euroopan maissa.  Ryhmän näkemykset eivät välttämättä edusta IMF:n kantaa. Raportin painoarvoa lisää kuitenkin se, että tuloksia on verrattu Europan Vakausmekanismin (ESM), Euroopan Pankkiviranomaisen (EBA) ja Euroopan Keskuspankin (EKP) tietoihin.  Työssä on myös hyödynnetty näiden tahojen asiantuntijoiden kommentteja. Lisää tietoa eurooppalaisten pankkien tilanteesta Covid 19- vaikutuksineen on tulossa mm. heinäkuussa 2021, jolloin Euroopan Pankkiviranomaisen (EBA) on määrä julkistaa omien stressitestiensä tulokset. Niitä odotellessa IMF:n asiantuntijoiden raportti Covid 19 -pandemian vaikutuksista Euroopan pankkisektorissa on hyödyllistä luettavaa.

 

 

LÄHTEET

International Monetary Fund. European Department.

Shekhar Aiyar, Mai Chi Dao, Andreas A. Jobst, Aiko Mineshima, Srobona Mitra, Mahmood Pradhan

Publication Date: March 26, 2021

COVID-19: How Will European Banks Fare?

 

International Monetary Fund (IMF)

World Economic Outlook, Update, January 2021

+1
JuhaSavela
Kerava

taloustieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu