Taloudessa elpymisen merkkejä, mutta mitä tapahtuu tuloeroille?

Sanna Marinin hallituksen yksi keskeinen talouspolitiikan tavoite on, että hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienentyvät. Tavoite viestii, että nykyisiä tuloeroja ei hyväksytä, vaan hallituskaudella kansalaisten tuloeroissa tulisi tapahtua kaventumista. Tuloerojen kaventaminen edellyttää tasapainoilua muiden keskeisten talouspolitiikan tavoitteiden kanssa. Näitä ovat työllisyysasteen nostaminen, julkisen talouden tasapainottaminen ja hiilineutraali Suomi. Covid 19 -pandemia romahdutti Suomen bruttokansantuotteen 2020 arviolta 4,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Tämän myötä hallitus viritti talouspolitiikkaansa tukemaan kriisistä selviämistä ja talouden toipumista.  Pidemmällä aikavälillä kasvua pyritään avittamaan kestävän kasvun ohjelmalla, johon rahat tulevat EU:n elpymispaketista vuosina 2021-2023.

Hallitusohjelman tavoite on avannut erilaisia tulkintoja sille, mitkä kaikki toimenpiteet vähentävät eriarvoisuutta ja pienentävät tuloeroja.  Eriarvoisuutta vähentämään pyrkiviä toimia valtion menojen perusteluiksi löytyy mm. sosiaali- ja terveyspolitiikasta, perhepolitiikasta, koulutuspolitiikasta, elinkeinopolitiikasta ja aluepolitiikasta. Tuloerojen kaventamista puolestaan voidaan tarkastella mm. kotitalouksien, sukupuolten tasa-arvon ja ammattiryhmien näkökulmasta. Seuraavassa tuloeroja tarkastellaan lähinnä kotitalouksien välisinä tuloeroina.

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti sisältää punnittuja arvioita hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta.  Raportissa olevien tietojen mukaan kotitalouksien bruttoansiot laskivat kriisivuoden 2020 aikana noin 4,5 % verrattuna alustavasti ennustettuun pieneen ansioiden nousuun.  Tutkijoiden mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoama tulojen automaattinen vakauttaminen toimii hyvin.  Kun laskelmissa otettiin huomioon maksettujen välittömien verojen väheneminen ja saatujen etuuksien kasvu, niin käytettävissä olevat tulot supistuivat likimäärin yhden prosentin verran.  Covid 19- pandemian haittavaikutukset eivät kuitenkaan ole levinneet tasaisesti kaikkiin tuloryhmiin, vaan sairastuneiden joukossa on erityisen paljon kaikkein pienituloisimpia.

On hyvä muistaa, että tulonjako Suomessa on edelleen hyvin tasainen muihin maihin verrattuna.  Tuloeroja ovat tasanneet etenkin pienituloisimpia suosiva verotus ja sosiaaliset tuet. Tuloerojen kehitys on kuitenkin vaihdellut eri ajanjaksoina.  Kun laskelmiin otetaan mukaan myös varallisuuserot, muutoksia havaitaan vielä enemmän. Pidemmän aikavälin seurantatiedosta saa yleiskuvan siitä, mitä tuloeroissa on tapahtunut 1990-luvun alun kriisissä ja siitä toivuttaessa.  Vastaavaa tietoa löytyy 2007-2009 kriisistä ja sen jälkeisiltä vuosilta.

1990-luvun alun lamassa tuloerojen repeämistä vaimensivat  tulonsiirrot kotitalouksille.  Erityisesti lamavuosien lopulla tulonsiirtojen osuus kotitalouksien tuloista oli suurimmillaan.  Eri tutkijoiden laskelmien mukaan 1990-luvun alun laman jälkeen tuloerot sen sijaan lähtivät kasvuun. Erojen kasvu jatkui likimäärin vuoteen 2007 asti. Varsinkin ennestään suurituloisten ryhmässä tulot kasvoivat runsaasti.

Myös globaalin finanssikriisin ja taantuman aikana 2007-2009 tulonsiirrot kasvoivat, mutta vähemmän kuin 1990-alun lamassa.  Verotus tasasi tuloeroja, mutta ei yhtä paljon kuin tulonsiirrot.  Finanssikriisin jälkeen tuloerot eivät jatkaneet kasvuaan, mutta erot asettuivat pysyvästi korkeammalle tasolle noin kymmeneksi vuodeksi. Jälleen vuonna 2017    tuloerot lähtivät suurenemaan.  Viime aikoina on argumentoitu myös sen puolesta, että tuloerot Suomessa eivät ole kasvaneet, eivät ainakaan merkittävästi. Yksimielisyyttä sen sijaan on enemmän siitä, että kotitalouksien varallisuuserot ovat pidemmällä aikavälillä suurentuneet. Erilaiset tuloerojen mittausmenetelmät ja kysymyksen asettelut vaikuttavat tuloksiin, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa.

Kun talous ponkaisee ennustettuun kasvuun, mitä tapahtuu tuloeroille?  Tänä vuonna palkkatulojen verotus kiristyy kaikissa tuloluokissa.  Verotuksella tapahtuu edelleen tulonjakoa pienitulosten hyväksi, mutta ei lisääntyvässä määrin. Tällöin tulojen uudelleen jakoon vaikuttavat enemmän muut tekijät kuin palkkatulojen verotus.

Eläkeputken poistamisella pyritään nostamaan työllisyysastetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista päättelen, että eläkeputken poistaminen on ainakin osin ristiriidassa sen kanssa, että hallitus pyrkii myös vähentämään eriarvoisuutta. Näin on ehkä lyhyellä aikavälillä, mutta ei pidemmälle katsottaessa.  Pienituloisimpien ryhmään kuuluvat yleensä työttömät eivätkä palkansaajat.  On siis hyvin perusteltua tuloerojen tasoittamisen kannaltakin pitää työllistäminen ja työllisyysasteen nostaminen tavoitteissa ja toimenpiteissä etusijalla.

Kotitalouksien varallisuuserot ovat suurentuneet erityisesti siksi, että voimakas rahoitusvarallisuuden kasvu on ollut tyypillistä vain osalle kotitalouksia.  Selvästi on tarvetta toimille, joilla parannetaan kotitalouksien mahdollisuuksia rahoitusvarallisuuden ja pääomatulojen tasaisempaan kasvattamiseen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto tarkastelee tilaustutkimuksen pohjalta, miten kotitalouksien velkaantumista rajoittamaan esitetty enimmäisvelkasuhde vaikuttaa pääoman kertymiseen ja varallisuuden jakautumiseen.  Neuvoston päätelmä on, että ehdotettu enimmäisvelkasuhteen rajoitus vaikuttaisi yleensä keskimääräistä nuorempiin ensiasunnon ostajiin tuottavilla ja tiheästi asutuilla alueilla. Sen vuoksi rajoitus vaikuttaisi pääoman kertymiseen ja varallisuuden jakautumiseen.  Velkaantumisrajoitteen tulisi toki mieluummin olla neutraali varallisuuserojen suhteen, ainakaan sen ei tulisi kärjistää varallisuuseroja.

Pandemiarokotusten käynnistyminen on luonut optimismia talouteen maailmanlaajuisesti.  Useiden ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa jälleen vuoden 2021 aikana. Yleisesti ottaen tämä lieventää koronakriisin taloudellisia haittoja myös kotitalouksille.  Kriisin sosiaaliset ja taloudelliset haittavaikutukset ja vauriot paljastuvat osin jälkijättöisesti. Näiden tunnistamien ja korjaavat toimet ovat oleellista, kun halutaan pitää kiinni eriarvoisuuden vähentämisestä ja tuloerojen kaventamisesta vaikeimman kriisin helpottaessa.

 

Tärkeimmät lähteet on linkitetty tekstiin.

AIHEESTA MUUALLA

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12. 2019

 

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021

 

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 26.1.2021

 

Joonas Ollonqvist , Jussi Tervola , Jukka Pirttilä & Thor O. Thoresen:

Discussion paper 1/2021

The distributional effects of tax-benefit policies

 

Valtioneuvoston julkaisuja 2020:35

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle – Suomen kestävän kasvun ohjelma

 

Tomi Kyyrä (VATT), Jukka Pirttilä (HY ja VATT) ja Terhi Ravaska (VATT) 20.1.2021

Suomalainen hyvinvointivaltio onnistui hyvin pehmentämään koronakriisin vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen

 

Helsinki GSE Tilannehuone 14.1.2021

Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin

 

Marja Riihelä & Matti Tuomala: Tulo- ja varallisuuserot

Lähde: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Toimittanut Maija Mattila. Kalevi Sorsa – säätiö.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020

 

Minna Halme ja Lassi Linnanen. Helsingin Sanomat 27.11.2020. Vieraskynä-kirjoitus.

Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua

 

Toni Juuti, Antti Kauhanen. Helsingin Sanomat 4.12.2020. Mielipidekirjoitus.

Tuloerojen ja talouskasvun välinen yhteys on epäselvä.

 

Mauri Kotamäki. Taloustaito 22.12.2020

Todetaanpa taas: tuloerot eivät ole kasvaneet

 

EVA TIEDOTTEET 21.12.2020

EVAN VEROKONE:

Kaikkien palkansaajien tuloverotus kiristyy – pienipalkkaisten eniten

 

Petri Mäki-Fränti. Euro & Talous. Suomen Pankki. 17.5.2019

Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa

 

Petri Mäki-Fränti. Euro & Talous. Suomen Pankki. 17.5.2019

Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot

 

Lauri Kajanoja

Kansantaloudellinen aikakauskirja. 1/2017

Kasvua ilman eriarvoisuutta?

 

Ilja Kristian Kavonius

Kansantaloudellinen aikakauskirja. 1/2019

Varallisuus tuloerojen taustalla: Analyysi varallisuuden ja tulonjaon välisestä yhteydestä vuosina 1995-2016

 

 

 

 

 

JuhaSavela
Kerava

taloustieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu