Taloudessa elpymisen merkkejä, mutta mitä tapahtuu tuloeroille?
Sanna Marinin hallituksen yksi keskeinen talouspolitiikan tavoite on, että hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienentyvät. Tavoite viestii, että nykyisiä tuloeroja ei hyväksytä, vaan hallituskaudella kansalaisten tuloeroissa tulisi tapahtua kaventumista. Tuloerojen kaventaminen edellyttää tasapainoilua muiden keskeisten talouspolitiikan tavoitteiden kanssa. Näitä ovat työllisyysasteen nostaminen, julkisen talouden tasapainottaminen ja hiilineutraali Suomi. Covid 19 -pandemia romahdutti Suomen bruttokansantuotteen 2020 arviolta 4,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Tämän myötä hallitus viritti talouspolitiikkaansa tukemaan kriisistä selviämistä ja talouden toipumista. Pidemmällä aikavälillä kasvua pyritään avittamaan kestävän kasvun ohjelmalla, johon rahat tulevat EU:n elpymispaketista vuosina 2021-2023.
Hallitusohjelman tavoite on avannut erilaisia tulkintoja sille, mitkä kaikki toimenpiteet vähentävät eriarvoisuutta ja pienentävät tuloeroja. Eriarvoisuutta vähentämään pyrkiviä toimia valtion menojen perusteluiksi löytyy mm. sosiaali- ja terveyspolitiikasta, perhepolitiikasta, koulutuspolitiikasta, elinkeinopolitiikasta ja aluepolitiikasta. Tuloerojen kaventamista puolestaan voidaan tarkastella mm. kotitalouksien, sukupuolten tasa-arvon ja ammattiryhmien näkökulmasta. Seuraavassa tuloeroja tarkastellaan lähinnä kotitalouksien välisinä tuloeroina.
Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti sisältää punnittuja arvioita hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta. Raportissa olevien tietojen mukaan kotitalouksien bruttoansiot laskivat kriisivuoden 2020 aikana noin 4,5 % verrattuna alustavasti ennustettuun pieneen ansioiden nousuun. Tutkijoiden mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoama tulojen automaattinen vakauttaminen toimii hyvin. Kun laskelmissa otettiin huomioon maksettujen välittömien verojen väheneminen ja saatujen etuuksien kasvu, niin käytettävissä olevat tulot supistuivat likimäärin yhden prosentin verran. Covid 19- pandemian haittavaikutukset eivät kuitenkaan ole levinneet tasaisesti kaikkiin tuloryhmiin, vaan sairastuneiden joukossa on erityisen paljon kaikkein pienituloisimpia.
On hyvä muistaa, että tulonjako Suomessa on edelleen hyvin tasainen muihin maihin verrattuna. Tuloeroja ovat tasanneet etenkin pienituloisimpia suosiva verotus ja sosiaaliset tuet. Tuloerojen kehitys on kuitenkin vaihdellut eri ajanjaksoina. Kun laskelmiin otetaan mukaan myös varallisuuserot, muutoksia havaitaan vielä enemmän. Pidemmän aikavälin seurantatiedosta saa yleiskuvan siitä, mitä tuloeroissa on tapahtunut 1990-luvun alun kriisissä ja siitä toivuttaessa. Vastaavaa tietoa löytyy 2007-2009 kriisistä ja sen jälkeisiltä vuosilta.
1990-luvun alun lamassa tuloerojen repeämistä vaimensivat tulonsiirrot kotitalouksille. Erityisesti lamavuosien lopulla tulonsiirtojen osuus kotitalouksien tuloista oli suurimmillaan. Eri tutkijoiden laskelmien mukaan 1990-luvun alun laman jälkeen tuloerot sen sijaan lähtivät kasvuun. Erojen kasvu jatkui likimäärin vuoteen 2007 asti. Varsinkin ennestään suurituloisten ryhmässä tulot kasvoivat runsaasti.
Myös globaalin finanssikriisin ja taantuman aikana 2007-2009 tulonsiirrot kasvoivat, mutta vähemmän kuin 1990-alun lamassa. Verotus tasasi tuloeroja, mutta ei yhtä paljon kuin tulonsiirrot. Finanssikriisin jälkeen tuloerot eivät jatkaneet kasvuaan, mutta erot asettuivat pysyvästi korkeammalle tasolle noin kymmeneksi vuodeksi. Jälleen vuonna 2017 tuloerot lähtivät suurenemaan. Viime aikoina on argumentoitu myös sen puolesta, että tuloerot Suomessa eivät ole kasvaneet, eivät ainakaan merkittävästi. Yksimielisyyttä sen sijaan on enemmän siitä, että kotitalouksien varallisuuserot ovat pidemmällä aikavälillä suurentuneet. Erilaiset tuloerojen mittausmenetelmät ja kysymyksen asettelut vaikuttavat tuloksiin, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa.
Kun talous ponkaisee ennustettuun kasvuun, mitä tapahtuu tuloeroille? Tänä vuonna palkkatulojen verotus kiristyy kaikissa tuloluokissa. Verotuksella tapahtuu edelleen tulonjakoa pienitulosten hyväksi, mutta ei lisääntyvässä määrin. Tällöin tulojen uudelleen jakoon vaikuttavat enemmän muut tekijät kuin palkkatulojen verotus.
Eläkeputken poistamisella pyritään nostamaan työllisyysastetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista päättelen, että eläkeputken poistaminen on ainakin osin ristiriidassa sen kanssa, että hallitus pyrkii myös vähentämään eriarvoisuutta. Näin on ehkä lyhyellä aikavälillä, mutta ei pidemmälle katsottaessa. Pienituloisimpien ryhmään kuuluvat yleensä työttömät eivätkä palkansaajat. On siis hyvin perusteltua tuloerojen tasoittamisen kannaltakin pitää työllistäminen ja työllisyysasteen nostaminen tavoitteissa ja toimenpiteissä etusijalla.
Kotitalouksien varallisuuserot ovat suurentuneet erityisesti siksi, että voimakas rahoitusvarallisuuden kasvu on ollut tyypillistä vain osalle kotitalouksia. Selvästi on tarvetta toimille, joilla parannetaan kotitalouksien mahdollisuuksia rahoitusvarallisuuden ja pääomatulojen tasaisempaan kasvattamiseen.
Talouspolitiikan arviointineuvosto tarkastelee tilaustutkimuksen pohjalta, miten kotitalouksien velkaantumista rajoittamaan esitetty enimmäisvelkasuhde vaikuttaa pääoman kertymiseen ja varallisuuden jakautumiseen. Neuvoston päätelmä on, että ehdotettu enimmäisvelkasuhteen rajoitus vaikuttaisi yleensä keskimääräistä nuorempiin ensiasunnon ostajiin tuottavilla ja tiheästi asutuilla alueilla. Sen vuoksi rajoitus vaikuttaisi pääoman kertymiseen ja varallisuuden jakautumiseen. Velkaantumisrajoitteen tulisi toki mieluummin olla neutraali varallisuuserojen suhteen, ainakaan sen ei tulisi kärjistää varallisuuseroja.
Pandemiarokotusten käynnistyminen on luonut optimismia talouteen maailmanlaajuisesti. Useiden ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa jälleen vuoden 2021 aikana. Yleisesti ottaen tämä lieventää koronakriisin taloudellisia haittoja myös kotitalouksille. Kriisin sosiaaliset ja taloudelliset haittavaikutukset ja vauriot paljastuvat osin jälkijättöisesti. Näiden tunnistamien ja korjaavat toimet ovat oleellista, kun halutaan pitää kiinni eriarvoisuuden vähentämisestä ja tuloerojen kaventamisesta vaikeimman kriisin helpottaessa.
Tärkeimmät lähteet on linkitetty tekstiin.
AIHEESTA MUUALLA
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12. 2019
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 26.1.2021
Joonas Ollonqvist , Jussi Tervola , Jukka Pirttilä & Thor O. Thoresen:
Discussion paper 1/2021
The distributional effects of tax-benefit policies
Valtioneuvoston julkaisuja 2020:35
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle – Suomen kestävän kasvun ohjelma
Tomi Kyyrä (VATT), Jukka Pirttilä (HY ja VATT) ja Terhi Ravaska (VATT) 20.1.2021
Helsinki GSE Tilannehuone 14.1.2021
Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin
Marja Riihelä & Matti Tuomala: Tulo- ja varallisuuserot
Lähde: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Toimittanut Maija Mattila. Kalevi Sorsa – säätiö.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020
Minna Halme ja Lassi Linnanen. Helsingin Sanomat 27.11.2020. Vieraskynä-kirjoitus.
Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua
Toni Juuti, Antti Kauhanen. Helsingin Sanomat 4.12.2020. Mielipidekirjoitus.
Tuloerojen ja talouskasvun välinen yhteys on epäselvä.
Mauri Kotamäki. Taloustaito 22.12.2020
Todetaanpa taas: tuloerot eivät ole kasvaneet
EVA TIEDOTTEET 21.12.2020
EVAN VEROKONE:
Kaikkien palkansaajien tuloverotus kiristyy – pienipalkkaisten eniten
Petri Mäki-Fränti. Euro & Talous. Suomen Pankki. 17.5.2019
Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa
Petri Mäki-Fränti. Euro & Talous. Suomen Pankki. 17.5.2019
Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot
Lauri Kajanoja
Kansantaloudellinen aikakauskirja. 1/2017
Ilja Kristian Kavonius
Kansantaloudellinen aikakauskirja. 1/2019
Siinä vaiheessa, kun pääsin kohtaan hiilineutraali Suomi, piti lopettaa lukeminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö factat Lahnakoskea kiinnosta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuon jälkeen tuli faktoja, niin voi voi.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa jauhetaan vasemmistopiireissä vuosikymmenestä toiseen.
Terveet työikäiset eivät ole kuitenkaan koskaan vähäosaisia vaan muita vähemmän ponnistelleita. Tämä on heidän kategoriassaan pääsyy vähävaraisuuteen.
Toinen kategoria ovat työikäiset työkyvyttömät. Heillä on syy työttömyyteen ja pieniin tuloihin, joskin tuo vaiva on usein itse aiheutettu.
Kolmantena tulevat eläkeläiset. Heillä on useimmilla hyvin pieni ansiotaso johtuen Suomen heikosta eläkkeiden korvaustasosta suhteessa palkkaan, joka taso on laskemaan päin.
Kun puhutaan varattomista ja tuloeroista niin on tajuttava nähdä eri ryhmät erillisinä heidän taustansa mukaan.
Tuloerojen kasvu on normaali asia terveessä taloudessa. Sitä ei tule jarruttaa epäterveellä tavalla eli verotuksen kiristämisellä. Sen sijaan on pyrittävä alimpien tuloluokkien ansioiden nostamiseen muulla tavoin kuin vain tulonsiirroilla. Toisten paremmat ansiotulot eivät ole vähätuloisten tilan syy.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista. Blogia kirjoittaessani minua kiinnosti mm. se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa hallituksen talouspolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja konkreettisista toimenpiteistä eriarvoisuuden vähentämisessä ja tuloerojen pienentämisessä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tai näin, arvelen, että talous laahaa heikoissa lukemissa vielä ainakin pari vuotta, kunnes väestö saadaan valtaosin koronarokotettua.
Virus muuntuu jatkuvasti, joten todennäköisesti edessä on jokavuotinen rokotusruljanssi.
Ilmoita asiaton viesti
Useissa ennusteissa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2021 ja lähivuosina. Ennusteissa on toki riskejä ja epävarmuutta, joiden toteutuminen muttaa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko Juha avata, että mistä tuloerojen indikaattorista nyt puhut? Kun ei siellä ole kahteenkymmeneen vuoteen tapahtunut juurikaan mitään, jos ginikerrointa katsotaan.
Tuo 90-luku aina otetaan esiin, että 90-luvulta on erot kasvaneet. Mutta sitä ei muisteta sanoa, että se oli siinä 1990-2000, kun tuo nousu tapahtui. Ei siis varsinaisesti mikään akuutti tai jotenkin jatkuvasti etenevä tilanne. Niin kuin jatkuvasti annetaan ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitukseni tiedot pohjautuvat tuloerolaskelmiin, joita on Mäki-Fräntin (2019) artikkelissa ja Marja Riihelän & Matti Tuomalan artikkelissa (2020), lisäksi lähteenä mainitsen mm. Mauri Kotamäen (2020) artikkelin. Gini-kertoimien perusteella suhteelliset tuloerot kasvoivat 1990-luvulla. 2000-luvulla tilanne oli vakaampi, vasta 2017 esim. Riihlän ja Tuomalan esittämässä analyysissä on käänne tuloerojen kasvuun. Aineistossa minua kiinnosti se, mitä tulonjaossa ja tuloeroissa tapahtui kriiseissä (1990-lvun alku) ja vuodet 2007-2009.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tarkastellaan tuloeroja kiinnostaisi tietää, miten käy kokonaistulojen suhteessa tuloerojen muutokseen.
Oma oletus on, että jos eroja kovasti kavennetaan kokonaistulot pienenevät.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon on haasteellista vastata. Talouspolitiikan arvinointineuvoston raporttia varten tehdyssä tutkimuksessa on arvioitu hallituksen politiikkatoimien vaikutuksia tuloeroihin. Neuvoston päätelmien mukaan eräillä hallituksen toimilla onnistuttin todennäköisesti vähentämään taloudellista eriarvoisuutta ja köyhyysriskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen Sähköenergia intensiivisen Vienti Teollisuuden Suurin KIKY-ongelma on Sähkönsiirtoyhtiöiden yksityistämisestä seurannut Siirtohintojen Massiivinen nousu.
Tänne on turha Palvelinkeskuksia ja Konehuoneita haaveilla verotuloja sähköstä tuomaan.
Maassa jossa Tuloeroista huolimatta Asuntoja lämmitetään 24/7/52/365.
Palkathan lopulta määräytyvät myös Elinkustannusindeksin mukaan, joka heiketessään muuttaa Halvan ja osin laadullisesti epäkurantinkin työvoiman Kilpailukyvyttömäksi, elleivät ihmiset muuta vapaaehtoisella-pakolla Igluun.
Sitten on vielä Suur-Suomen Valtiokoneiston menojen rasite, jota kansalle kaupitellaan Pohjois-Korealle myytävänä Hyvänä Hallintona, vaikka ainoalla potenttiaalisella kohdemaalla on vielä 1970-luvun Volvo 142 autotkin Ruotsiin maksamatta.
Ilmoita asiaton viesti