Vastaako aluepolitiikka nykypäivän tarpeita?

Talouden kasvu on piristynyt samalla, kun koronaviruspandemian rajoitustoimia on useissa maissa voitu lieventää.  Suomen ennusteet lupaavat bruttokansantuotteen kasvupyrähdystä jo tänä vuonna sekä edellytyksiä kasvulle myös lähivuosina.  Koronaviruspandemia on kuitenkin vielä uhka talouden toipumiselle.  Kasvun nopeutumisesta huolimatta Suomen pidemmän aikavälin talousnäkymiä rajoittavat yhä kansainvälisesti vertaillen matala investointiaste, liian alhainen työllistymisaste, tarkeitä kilpailijamaita heikompi tuottavuus ja ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä.  Pohjoismaiden välinen tarkastelu osoittaa karusti, että taloutemme ei ole kasvanut muiden Pohjoismaiden tahdissa.

Uhkana alueiden talouskasvun haitallinen eriytyminen

Talouskasvun kokonaisluvut eivät kerro alueiden välisistä eroista maamme sisällä. Alueiden välistä vertailutietoa Pohjoismaista on kuitenkin saatavissa mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston 2020 julkaistussa State of the Nordic Region -raportissa.  Raportista ilmeni, että Suomessa pääkaupunkiseudun näkyvät taloudellisen kehityksen kannalta olivat suotuisimmat. Tämä on tyypillistä myös muiden maiden suurille kaupunkikeskittymille.  Sen sijaan mairittelevaa ei ole, että Suomessa muiden alueiden tilanne suhteessa pääkaupunkiseutuun näyttää huonolta verrattuna muiden Pohjoismaiden vastaaviin alueisiin.

Megatrendien tarkastelu on lyönyt itsensä läpi aluepolitiitikan strategiapohdinnoissa.  Varsin tutunoloisia megatrendejä voidaan tunnistaa myös aluepolitiikan kehittämispäätöksen lähtökohdista.  Ilmaston muutos, globalisaatio, teknologinen kehitys, digitalisaatio, eriarvoistuminen, muuttoliike ja demografiset muutokset kuten ikääntyminen ja syntyvyyden lasku on nimetty tärkeimmiksi tekijöiksi.  Aluekehittämispäätöksessä todetaan aivan oikein, että näiden tekijöiden vaikutukset näkyvät alueilla eri tavoin, eivätkä kaikki vaikutukset ole myönteisiä.  Aluepolitiikan sijasta nykyään puhutaan mieluusti alueiden elinvoimasta ja elinvoimapolitiikasta. Lähestymistapa toimii tavoitteita ja toimenpiteitä suunniteltaessa, mutta tärkeimpiä ovat tietysti konkreettiset toimet alueilla ja paikkakunnilla.

Koronaviruspandemia ei ole mullistanut kokonaiskuvaa

Koronaviruspandemia on tuonut hieman uusia piirteitä megatrendeihin. Työelämässä, koulutuksessa ja useiden yhteisöjen toiminnassa on otettu hyviä digiloikkia.  Niiden vuoksi tehtävien ja kokoontumisten paikkasidonnaisuuksia on voitu lieventää.  Väestön muuttoliiketilastojen mukaan kaupungistuminen eri vivahteineen on silti edelleen valtavirtaus.  Jatkuva kaupungistuminen mielletään herkästi vääjäämättömäksi kehityssuunnaksi, vaikka kaupungistuminen on toisaalta myös harjoitetun politiikan tulosta.  Koronapandemian seurauksena globalisaation edut, mutta toisaalta myös riskit ja niihin varautumisen tarve konkretisoituivat.  Etenkin nähtiin, mitä häiriöitä viivästymiset pitkissä maailmalaajuisissa tuotantoketjuissa lopputuotannolle aiheuttavat. Tuotantolaitosten sijoittamisessa varmasti tapahtuu muutoksia, kun yritykset arvioivat uudelleen riskit, hyödyt ja kustannukset, jotka liittyvät globaaleihin, hajautettuihin tuotantoketjuihin.  Vielä on liian aikaista sanoa, ovatko nimenomaan Suomi ja sen alueet nyt aiempaa vetovoimaisempia yritysten investointikohteina suhteessa muihin maailman maihin.

Megatrendeistä aluepolitiikan uudistamiseen

Aluepolitiikan uudistaminen on pulpahtanut esille vähintään vuosikymmenten vaihteessa ja uusien hallitusten aloittaessa.  Samalla kun nyt tutkitaan megatrendejä ja luodaan mielikuvaa tulevasta, on yhtä tärkeää arvioida suomalaisen aluepolitiikan vaikuttavuutta.  Vaikuttava aluepolitiikka on vaalikauden ylittävää toimintaa, jonka suuntaa poliittisen värikartan pienten muutosten ei tulisi määrittää.  Aluepolitiikan onnistumiset tahtovat haalistua, kun käy läpi maan sisäisiä muuttotilastoja ja eri alueiden väestöennusteita.  Asutuksen ja väestön harveneminen elinkeinorakenteiltaan vireissä kunnissa ei suinkaan ole suurin uhka. Sen sijaan häviäjiä ovat erityisesti alueet ja kunnat, joista muutetaan muualle samalla kun väestön ikärakenne muuttotappiokunnassa vanhenee. Ei ihme, että monet ovat ehättäneet vaatimaan vaikuttavampia toimia huonon kehityksen oikaisemiseksi.

En vähättele suomalaisen aluepolitiikan ja aiempien vuosikymmenten kehitysaluepolitiikan pitkän aikavälin hyviä tuloksia koulutuksen, elinkeinotoiminnan sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla.  Joidenkin paikkakuntien ja alueiden elinvoiman kannalta merkittäviä ovat tietysti myös viime vuosien investoinnit ja hankkeet esimerkiksi tuulivoiman, kaivostoiminnan ja akkuteollisuuden alalla sekä yksittäiset suuret tehdasinvestoinnit.  Alueellista kehittämistä koskevien linjausten ja keinojen kirjo on nykyisin laaja.  Valtakuntatason aluepolitiikan tavoitteisiin on uitettu sisään hallituskauden yleiset tavoitteet kuten työllisyysasteen nostaminen, hiilineutraali Suomi ja eriarvoisuuden vähentäminen.  Samalla kuitenkin aluepolitiikan fokus tahtoo hämärtyä.  Yleisesti tunnistetut ja mieluusti toistellut megatrendit eivät olekaan johtaneet voimakkaisiin aluepolitiikan korjausliikkeisiin. Tällöin alueiden väliset erot taloudessa ja muilla sektoreilla eivät olekaan kaventuneet, vaan joitakin alueita tai paikkakuntia on kohdannut näivettyminen.

Kauppa, useat palveluyritykset ja rahoitusalan yritykset sopeuttavat strategioitaan väestöennusteiden ja muuttoliikkeiden mukaan. Valtakunnan tason poliitikkojen ja aluepolitiikan julkisten toimijoiden ei kuitenkaan pidä olla ensisijaisesti sopeutujia.  Sen sijaan heiltä odotetaan vahvempaa pidemmän aikavälin strategista ohjausta eri alueiden kehitystä voimistamaan.

 

LÄHTEET

Lähteet on linkitetty tekstiin.

 

TAUSTATIETOA JA PUHEENVUOROJA

Talous ampaisee vauhtiin, kun pandemia hellittää

Suomen Pankki. SUOMEN TALOUDEN ENNUSTE

Julkaistu15.6.2021  Julkaisu:Euro & talous 3/2021

https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/3/ennuste-talous-ampaisee-vauhtiin-kun-pandemia-hellittaa/

 

Rima on noussut talouspolitiikassa – väestökehitys ja julkinen velka painavat kansantalouttamme

Suomen Pankki, 15.6.2021  Julkaisu:Euro & talous 3/2021

https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/3/rima-on-noussut-talouspolitiikassa-vaestokehitys-ja-julkinen-velka-painavat-kansantalouttamme/

 

Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa: Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut

Stenborg, Markku; Ahola, Ilari; Palmén, Olli; Pääkkönen, Jenni.

Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:6

Valtiovarainministeriö 08.02.2021

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162830

 

Taloudellinen katsaus, kevät 2021

Valtiovarainministeriö

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163100

 

Raportti: Työllisyysasteen noususta huolimatta Suomi on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä

Työ- ja elinkeinoministeriö  4.2.2020

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/raportti-tyollisyysasteen-noususta-huolimatta-suomi-on-edelleen-muita-pohjoismaita-jaljessa

 

State of the Nordic Region 2020 -raportti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto.

https://www.norden.org/fi/nordicregion2020

 

Aluekehittämispäätös 2020-2023 : Kestävät ja elinvoimaiset alueet.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:21

Työ- ja elinkeinoministeriö 16.06.2020

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162313

 

Eriarvoisuuksien Suomi

Alueelliset sosioekonomiset erot Manner-Suomessa

Kalevi Sorsa säätiö, 2021

http://library.fes.de/pdf-files/bueros/stockholm/17740.pdf

https://sorsafoundation.fi/timo-aro-hyvinvoivat-ihmiset-ovat-menestyvan-alueen-paras-tae/

 

Megatrendit. Sitran selvityksiä162.  Tammikuu 2020.

https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

 

Aluepolitiikasta elinvoimapolitiikkaan – Selvitys suomalaisten aluekehittämistä koskevista näkemyksistä (2018):

https://www.e2.fi/hankkeet-ja-julkaisut/julkaisut/aluepolitiikasta-elinvoimapolitiikkaan-selvitys-suomalaisten-aluekehittamista-koskevista-nakemyksista.html?p557=3

 

Suomi tarvitsee uutta aluepolitiikkaa

Seppo Kääriäinen, Erkki Liikanen

Savon Sanomat 8.2.2020

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/2722452

 

Jobs for the Heartland: Place-Based Policies in 21st-Century America

Benjamin Austin, Edward Glaeser, Lawrence Summers

Brookings Papers on Economic Activity, Spring 2018

https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2018/03/AustinEtAl_Text.pdf

 

Suomi muuttui – muuttuuko aluepolitiikka?

Kari Häkämies

Turun  Sanomat 13.3.2020

https://www.ts.fi/lukijoilta/4889554/Lukijalta+Suomi+muuttui++muuttuuko+aluepolitiikka

 

EU:n aluepolitiikka uudistettava.

Mauri Pekkarinen. Blogi 17.4.2021.

https://akava.fi/akavalainen/kohti-parempaa-eurooppaa/eun-aluepolitiikka-uudistettava/

 

Tulehtunut aluekehitys: kaupungit ja tiede eivät ole hallituksen suosiossa

Osmo Soininvaara, Verde, 20.5.2021

https://verdelehti.fi/2021/05/20/tulehtunut-aluekehitys-kaupungit-ja-tiede-eivat-ole-hallituksen-suosiossa/

 

Maaseutu autioituu – Miksi poliitikkojen teot eivät auta?

YLE, 7.4.2021

https://areena.yle.fi/1-50801984

 

Ideafestivaalin antia: Hyvä elämä maaseudulla edellyttää mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Maaseutuparlamentti 2021, Ideafestivaali 02.03.2021

https://www.maaseutuparlamentti.fi/uutiset/ideafestivaalin-antia-hyva-elama-maaseudulla-edellyttaa-mahdollisuuksien-tasa-arvoa

 

0
JuhaSavela
Kerava

taloustieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu