Kuntapolitiikan kiemuroita

Itselläni tulee monesti mieleen, että asiaan perehtymättömän on vaikea ymmärtää esimerkiksi valtuuston kokousten päätöksiä, ainakaan jos ne eivät ole aivan suoraviivaisia. Siksi ajattelin avata Oulun valtuuston viimeisen kokouksen tapahtumia täällä valtakunnallisellakin sivulla.

Nyt viimeisessä valtuustossa 7.10.2019 oli käsittelyssä koulusihteerien siirto Monetraan, joka on mm. Oulun kaupungin omistama henkilöstöpalveluja tarjoava yhtiö. Asiassa heräsi keskustelua ja poikkeavia esityksiä ainakin siksi, että koulusihteerien työ poikkeaa monin tavoin useimmista muista sihteerien ja vastaavien henkilöiden työnkuvista.

Käsittelyssä on ollut monta käännettä. Tuosta aiheesta oli sivistys- ja kulttuurilautakunnassa virkamiesesitys, että koulusihteerit siirretään. Lautakunta sitten päätti, että koulusihteerejä ei siirretä. Kaupunginhallitus puolestaan päätti, että nämä kuitenkin siirretään, josta siis tuli valtuuston pohjaesitys. Sitten kaupunginvaltuustoon tuotiin myös vastakkainen esitys, jossa koulusihteerejä ei siirrettäisi. Valtuustoon tuli myös esitys palauttaa asian käsittelyyn ja palata siihen talousarvion myötä parin kuukauden päästä. Lisäksi oli hylkäysesitys, jota ei kannatettu. Useimmiten edellisissä tapauksissa äänestettiin.

Miten siis käsittelyt valtuustossa tapahtuvat ja mitä edellä olevat tapahtumaketju oikein tarkoittaa?

Yleisesti ottaen valtuustoon tulee pohjaesitykset kaupunginhallitukselta ja kaupunginhallitukseen kaupunginjohtajalta. Lisäksi neljäsosa valtuutetuista saa haluamansa asian valtuuston käsittelyyn. Tätä käytetään harvoin. Tällä valtuustokaudella sellainen on ollut poikkeuksellisesti jopa kaksi kertaa.

Ensimmäisellä kerralla kaupunginhallitus ei halunnut tuoda Sanginjoen ulkometsän suojeluasiaa valtuustoon; asia siis tuotiin ja suojeluesitys hyväksyttiin. Toisella kerralla riittävä määrä valtuutettuja halusi, että mm. koulujen toimipisteistä päätetään valtuustossa eikä KH:ssa; tässäkin valtuusto päätti KH:n enemmistön tahdon vastaisesti.

Valtuustossa voidaan sitten tehdä pohjaesitykseen vaihtoehtoisia esityksiä. Tuolloin tarvitaan kannatettu esitys, jota kuntalaki vaatii. Mainittakoon kuriositeettina, että yhdistyslaissa tällaista kannatusta ei tietääkseni vaadita, vaikka näin usein luullaan.

Ja jos tulee useita esityksiä, niin vaihtoehtoiset ehdotukset äänestetään ensin vastakkain ja näistä voittanut on sitten lopussa pohjaesitystä vastaan. Enemmän ääniä saanut voittaa, tasatuloksessa puheenjohtaja ratkaisee. Tällaistakin on sattunut.

Sitten on myös mahdollista, että tulee palautusesitys. Tämä tarkoittaa asian palauttamista käsittelyyn, jolloin myöhemmin käsittelyyn tuleva esitys saattaa poiketa aikaisemmasta pohjaesityksestä. Palautuksessa tulisi olla syy tai evästys jatkokäsittelyyn. Yksinkertainen enemmistö riittää.

Nythän valtuustokäsittelyssä oli tällainen palautusesitys. Nähdäkseni (siirretään-) pohjaesitys ja (ei siirretä-) vaihtoehtoinen esitys olisivat olleet varsin tasatuloksissa. Uskoakseni jos palautusta ei olisi ollut, olisi tulos kahden varsinaisen vaihtoehdon välillä ollut niukasti koulusihteerien aseman säilyminen nykyisellään.

Nimittäin tietääkseni kaikki käsittelyn jatkamista halunneet olivat (ei siirretä-) vaihtoehdon takana (ehkä yhtä lukuun ottamatta). Ja koko palautustahan ei olisi kannattanut tehdä, jos olisi ollut uskomus, että (siirretään-) vaihtoehto voittaisi.

Monimutkaista, mutta tällaista tämä on. Nyt on siis odotettavissa joulukuussa samankaltainen koulusihteerien siirtoesitys uudelleen.

Sitten on vielä mahdollista jättää asia pöydälle, mutta siinä vaihtoehdossa pohjaesitystä ei muuteta, vaan tavallaan ajatellaan, että asiaan tuodaan lisäaikaa perehtymistä varten.

Ja aivan lopuksi on vielä mahdollisuus hylätä esitys, jolloin tuon voittaessa kaikki jatkuu niin kuin koko käsittelyä ei olisi ollutkaan. Tätähän esitettiin, mutta sitä ei käsitelty, koska se ei saanut kannatusta.

Sitten on vielä yksi erikoisuus. Nimittäin ponsiesitykset. Valtuutettu voi esittää pontta, josta kannatettuna äänestetään. Ponsi ei saa olla velvoittava. Tyypillisesti ponsi on melko itsestään selvien asioiden kirjaamista. Tällä ponnen esittäjä voi tuoda huolensa esille kaupunkilaisille jostain, monesti itsestään selvästä asiasta. Jos ponsi alkaa vaikkapa sanoilla: ”Asiaa käsiteltäessä kiinnitetään huomiota … ”, niin tyypillisesti se ei ole silloin velvoittava.

Ponsikin vaatii tavallisen enemmistön. Ponsia hyväksytään nähdäkseni kolmesta syystä. Ensinnäkin asia voi olla oikeasti huomionarvoinen muistutus. Toisekseen joskus muut valtuutetut ja ryhmät vain haluavat osoittaa sympatiaansa vaikkapa jollekulle yksittäiselle valtuutetulle, tällaistakin on sattunut. Tai sitten joku ryhmä suostuu tulemaan jonkun päätöksen taakse vain, jos saa tällaisen edun itselleen. Silloin asiaa kannattava enemmistö kannattaa asiaan liittyvää pontta. Me poliitikothan ”elämme” siitä, että oma tai ainakin ryhmän nimi saadaan myönteisessä valossa esille.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa vilkaista kaupungin hallintosääntöä. Lisäksi myös kuntalaki liittyy aiheeseen.

Käyn vielä perinteelliseen tapaani läpi puolueiden kannat tähän palautusasiaan. Mielestäni tämä hahmottaa asian luonnetta.

Palautusta kannattivat: Keskusta 14, Kokoomus 12, SDP 8, PS 1 (yhteensä 35 valtuutettua)

Asian käsittelyn jatkamista kannatti: Keskusta 3, Kokoomus 1, Vas. 11, Vih. 9, PS 3, KD 1, Sin. 1, ASY 1 (yhteensä 30 valtuutettua)

Selvyyden vuoksi vielä totean, että itse siis kannatin asian käsittelyn jatkamista, koska haluan säilyttää koulusihteerien aseman nykyisenkaltaisena. Asiaan kuitenkin palataan joulukuussa, toivottavasti päästään avoimin mielin jatkamaan käsittelyä siten, että valtuutettujen tahto toteutuu.

JuhaVuorioOulu

Perussuomalainen DI ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu Oulujoen Kirkkokankaalta. Olen työskennellyt erilaisissa tuotekehitystehtävissä 30 vuotta elektroniikan, tietoliikenteen sekä matkapuhelinten parissa. Kouluni olen käynyt Oulussa syntyperäinen oululainen kun olen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu