Mitä Suomi NATO:ssa?

Yksi aihepiiri, josta on keskusteltu presidenttitenteissä yllättävän vähän on se, millaisen politiikan uusi Nato-Suomi valitsee suhteessa sellaisiin sotilaallisiin toimiin, joihin jotkut muut Nato-maat osallistuvat. Kaikki presidenttikandidaatit lienevät yksimielisiä siitä, että Suomi sitoutuu Naton viidenteen artiklaan siinä mielessä, että jos johonkin Nato-maahan hyökätään, muut Nato-maat osallistuvat tuon maan puolustamiseen, aivan kuin hyökkäys olisi kohdistunut niihin itseensä. Erilaisia näkemyksiä sen sijaan on varmasti niiden konfliktien osalta, joissa mihinkään Nato-maahan ei ole hyökätty, mutta joissa Nato-maillakin, tai Natolla itsellään on jonkinlainen rooli. Tulisiko Suomen osallistua, ja millaisin ehdoin?

Varmaankin kaikki presidenttiehdokkaat kannattavat myös osallistumista YK:n mandaatilla tapahtuvaan rauhanturvaamiseen. On kansainvälisten sopimusten aina hyväksymiä toimia vaikkapa merirosvouden pysäyttämiseksi. Nuo voivat kuitenkin olla jo aseellisia muussakin mielessä kuin itsepuolustusmielessä. Seuraava askel olisi kai rauhaan pakottaminen. Tästä voidaan edetä YK:n hyväksymiin sotiin osallistumiseen aktiivisena sotilaallisena toimijana, ja seuraavaksi myös sellaisiin oikeutetuiksi katsottuihin sotiin, joilla ei kuitenkaan ole YK:n mandaattia (esimerkkinä Kosovon sodan päättäminen pommituksin vuonna 1999). Aktiivisimalla tasolla olisi sitten mahdollisuus osallistua tilanteen mukaan joihinkin (tai jopa useimpiin tai kaikkiin) sellaisiin sotiin, joihin jotkut muut Nato-maat syystä tai toisesta lähtevät. Ja aina voi tietenkin valita sen, lähettääkö Suomi paikalle eturintaman taistelujoukkoja, vai osallistuuko operaation tukemiseen muilla tavoin.

Ainoa sopimuksellinen velvoite Suomelle tulee tuosta Naton viidennestä artiklasta. Kaikki muu riippuu kai meistä itsestämme, ja valitsemastamme politiikasta. Nato-maiden vetämiin operaatioihin olemme osallistuneet jo ennen Nato-jäsenyyttäkin, joten tilanne ei välttämättä muutu muuten kuin tuon viidennen artiklan osalta. Suomen politiikkaan voi vaikuttaa myös se, miten lähimmät Nato-naapurimaamme asiaan suhtautuvat. Suomen linjaukset näiden asioiden suhteen voivat olla joko ennalta kirjattuja, tai aina tapauksen mukaan harkittuja (ehkä kuitenkin yhdessä sovitun tahtotilan hengessä). Millainen suhtautumistapa Suomen olisi valittava?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu