Luonnontiede on uskonnotonta

Fundamentalistiuskovaiset Tapio Puolimatkan johdolla julkaisevat blogeja ja kirjoja, joilla yritetään osoittaa, että luonnontieteillä olisi uskonnolliset perustat, sen takia että vaikkapa Newton ja Kepler omasivat uskonnollisen maailmankatsomuksen. Evoluutioteorian kiistämisestä näkee täälläkin säännöllisesti surkuhupaisia blogeja, joiden viitteet perustuvat fundamentalistis-uskonnollisen vakaumuksensa kautta puhuvien tutkijoiden ajatuksiin. En ole enää niihin jaksanut edes ottaa kantaa.

Kuitenkin pitäisin merkille pantavana, jos samantyyppisiä ajatuksia on veronmaksajien rahoilla koulutetuilla teologeilla, papeilla ja piispoilla. Olin Twitter-keskustelussa piispa Tapio Luoman sekä kirkon tiedottajan Samuli Suonpään kanssa asian tiimoilta. Teologit tekevät tiedettä tieteen huippuyksikköstatukseen asti (esim. edesmennyt Heikki Räisänen) eikä siinä mitään. Kirkonihmisten ajatusmaailmaan kuitenkin näyttää kuuluvan, että teologialla on jonkinlaista sijaa eksaktissa luonnontieteessä, tai kuten piispa Luoma totesi, teologia ja tiede ruokkivat toisiaan. Vedoten käsittääkseni satoja vuosia sitten tiedettä tehneiden kuten Kopernikuksen toimintaan. Puhuen siis tähtitieteestä tai fysiikasta.

Mutta tarkalleen totta se ei ole ja tämän olisi hyvä yleisönkin tietää. Kopernikus sai saavutuksensa käyttämällä tieteen metodia. Kosmologi Kari Enqvist on aiheellisesti muistuttanut, ”ettei luonnontiede ole teististä, deististä tai ateistista, se on uskonnotonta”. Tämän hän teki alustuksessaan keskusteluun ”Johtaako tiede ateismiin”, jossa toisena ”vastakkaisena” keskustelijana oli Tapio Puolimatka.

Pakko siteerata Enqvistin alustusta lisää. Tiede (siis luonnontiede) ei ole kaikki tieto, totuudesta puhumattakaan, vaan se on tapa saada tietoa (Huom. kliseinen väite tiedeuskovaisuudesta). Sillä on muotokieli, kuten matematiikka, joka on yksiselitteinen (1+1 = 2), eikä piittaa tulkinnoista, uskonnollisista tai muistakaan. Tieteelle ei ole mikään vierasta tai toisaalta mikään pyhää. Esimerkiksi kysymys Jumalan olemassaolosta ei ole luonnontieteelle mielekäs, sitä ei tarvita. Täsmälleen sanottuna tieteellisen väitteen pitäisi olla falsifioitavissa, mitä Jumalan olemassaolon väite ei ole.

Satoja vuosia sitten käytännössä kaikki luonnontieteen kehittäjät olivat jonkin sortin uskonnollisia fundamentalisteja, kuten Kopernikus, Kepler tai Faraday. He yrittivät hakea todisteita Jumalan olemassaolosta tutkimuksissaan, siinä epäonnistuen. Sittemmin Jumalan olemassaolon todisteiden hakeminen luonnontieteissä on unohdettu, tuloksettomana. Nykyajan johtavista luonnontieteilijöistä suurin osa on ateisteja tai uskonnottomia. Mikä on yhteistä uskonnollisille, ateisteille tai uskonnottomlle tieteilijöille, on se, että ovat luottaneet tieteen metodiin, silloinkin kun se on ollut ristiriidassa omien elämänkatsomuksellisten tms. ennakkokäsitysten kanssa.

Piispa Luoman väitteen teologian ja luonnontieteiden vuorovaikutuksesta voi ymmärtää, koska se myötäilee omaa elämänkatsomusta. Minulla ei kuitenkaan tule mieleen yhtään esimerkkiä (koko 30-vuotisen tiedeurani ajalta), jossa tällaista vuorovaikutusta tapahtuu ja Luoma vetosi entisajan uskonnollisiin tieteilijöihin. Sikäli kun luterilaisen kirkon oppineet haluavat tällaisia harhaanjohtavia väitteitä jakaa ja julkisesti esittää, voi olla kyse luterilaisen kirkon aseman pönkittämisestä yhteiskunnassamme, eli poliittisesta vallankäytöstä, tieteeseen väärällä tavalla vedoten.

Jukka Konttinen

Mielipiteet ovat omiani, yksityisenä kansalaisena.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu