Opiskeluperäinen maahanmuutto
Poliittisen keskustelun yksi huulilla oleva ilmaus on työperäinen maahanmuutto. Olen yrittänyt höristää korviani, jotta kuulisin että mitä erinomaista joukkoa ihmisiä tällä tarkoitetaan. Ei ole selvinnyt. Kuka korkeasti koulutettu työelämässä jo oleva tulisi tänne räntäsateeseen elämään ja asumaan, suhteellisten pienien palkkojen ja korkean verotuksen maahan.
Sen sijaan minulla on jotain kokemusta ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnista. Jo pitkään maamme korkeakoulu- ja yliopistolaitoksissa on ollut kansainvälisiä opinto-ohjelmia. Olen itse opettanut muualta tulleita sekä yliopistossa että amk:ssa. Ainakin omien kokemusten mukaan hakijoiden massa tulee kehittyvistä maista, näistä esimerkiksi Iran, Irak, Intia, Pakistan, Nigeria ja Kiinakin. Luonnollisesti näistä osa rekrytoidaan ja he valmistuvatkin.
Samoin tieteellisen tutkimuksen maailmassa monikulttuurinen työyhteisö on arkipäivää. Esimerkiksi omista väitöskirjaohjauksistani yli puolet on ulkomaalaisten suorittamia. Samoin vastaväittäjänä tai esitarkastajana toimiessani väittelijä on usein ulkomaalaistaustainen.
Haasteena on, että näiden Suomessa koulutuksensa hankkineista kovinkaan usea ei työllisty Suomeen. Tähän voi olla toki syynä se, ettei heillä alun perinkään ollut aikomusta jäädä, vaan kehittää uraansa muualla. Jos ei palata kotimaahansa. Mutta kyllä siihen täytyy iso syy olla, ettei suomalainen elinkeinoelämä ja teollisuus palkkaa heitä. Kun olen asiasta joskus jutellut, olen kuullut, että esteenä olisi Suomen tai kotimaisten kielien taidon puute. Tämä on hieman kummallista siksi, kun ajattelee kuinka kansainvälisiä isot vientiyrityksemme ovat.
Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä? Tällaista maahanmuuttoa tai pikemminkin maassa pysymistä, voisi ehkä edistää julkisin varoin, mutta en pidä sinänsä julkisten varojen menokohteiden lisäämisestä. Samoin siinä muodostuu ongelma suomalaisten työnhakijoiden tasa-arvon suhteen.
Rekrytoinnin edistämistä kannattaisi minusta kuitenkin harkita juuri elinkeinoelämän sisällä. Tämän edellyttämisessä voisivat poliitikotkin ryhdistäytyä, jos eivät liikaa pelkää, että yritykset suuttuvat? Voisiko esimerkiksi T&K-rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olla kiintiö ulkomaalaistaustaisille? Samoin kuin EU-hankkeissa pitää raportoida sukupuolisen tasa-arvon mukainen työllistäminen.
Uskon, että tämä opiskelemaan Suomeen tulleiden ja tutkintoon valmistuvien joukko on asteita helpompaa työllistää Suomeen kuin joku muissa maissa jo työelämässä toimiva. Itselleni väitelleistä ulkomaalaisista muutama on Suomessa töissä, toiset lähtevät. Joillain muilla aloilla, kuten luonnontieteissä, työllistyminen on huonompi.
Elinkeinoelämässä ja yrityksissä uskon rekrytointiperusteiden muuttuvan, tarjonnan ja tarpeiden muuttuessa, mutta tapahtuuko se liian hitaasti.
Monilla opiskelijoilla on sama ongelma kuin ns. työperäisillä muuttajilla eli kotoutuminen.
Ulkomaalaisille opiskelijoille on räätälöity usein opinnot englanniksi, joten heidän ei käytännössä tarvitse opiskella suomen kieltä, elleivät he itse sitä tahdo.
Ummikkona työllistyminen ei ole niin helppoa.
Toinen ongelma on se, että kun suomalaisillekaan korkeakoulutetuille ei aina ole työtilaisuuksia tarjolla, niin miten sitten muualta tulleille?
Ilmoita asiaton viesti
Itseltäni valmistuneilta ulkomaalaisilta, tänne jääneiltä ei kieli näytä olevan ongelma. Ovat opetelleet itse suomea varmaan sen verran, että arjessa pärjäävät. Koulutusohjelmiin kuuluu suomen kielen opiskelua.
Mitä työtilaisuuksiin tulee, niin tehtävään pitäisi valita pätevin, kulttuuritaustasta riippumatta. Kulttuurituntemus voi olla eduksi, jos yrityksen vientikohde on tuo kulttuuri.
Ilmoita asiaton viesti
En mitenkään jaksa ymmärtää opetusministeriön vimmaa ”kansainvälistää” suomalaisia yliopistoja. Se tarkoittaa, että yhä enemmän virkoihin nimitetään ulkomaalaisia. Samoin tutkijakoulutuksessa ulkomaalaisten osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Suomen Akatemia rahoittaa paljon ulkomaalaisia.
Siis suomalaisia korvataan ulkomaalaisilla eikä tässä suinkaan ole kyse mistään lahjakkuuksien imemisestä. Kyllä ensisijaisesti pitäisi hyödyntää kotimaiset niin aineelliset kuin henkisetkin voimavarat. Suomea ajetaan alas joka suhteessa. Ainoa suunta mistä apua voisi tulla olisi perustaa asiantuntijavetoinen tiede- ja opetusministeriö. Ei maan tulevaisuus voi olla nuorten poliittisten nousukkaiden käsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä huolehditaan suomalaisen yliopistomaailman kansainvälisestä kilpailukyvystä. Sitä myötä elinkeinoelämän kilpailukyvystä.
”Työllistetään suomalaiset ensin” on kovin perinteinen argumentti. Suomalaisten työttömyysongelmat eivät kovasti hetkahda ainakaan rajat kiinni laittamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei huolehdita suomalaisen yliopistomaailman sen paremmin kuin elinkeinoelämänkään kilpailukyvystä.
On äärimmäisen epätodennäköistä, että pystyisimme imemään tänne maailman huippulahjakkuuksia. Toiseksi ei ole mitään syytä uskoa, etteikö meiltä löytyisi lahjakkaita ihmisiä riittävästi. Ulkomaalaiset eivät ole mikään hokkuspokkus-keino teettää niin tarvittavat työt kuin tutkimuskin. Kyllä meidän pitäisi itse elättää itsemme. Siihen myös pystymme. Perimmäinen ongelma on mistä saada politiikkaan mukaan muitakin kuin hädin tuskin laskutaitoisia pienten ryhmien etuja ajavia pyrkyreitä.
Meille haalitaan ulkomaalaisia esimerkiksi professoreiksi ja ratkaisevana perusteena on useimmiten se, että kansainvälistymisen illuusion kautta toivotaan opetukseen saatavan lisää rahaa. Samalla syrjäytyy lahjakkaita suomalaisia usein kokonaan pois alalta.
Ulkomaalaisen professorin kontaktipinta suomalaiseen yhteiskuntaan on heikko ja valitettavasti se pyrkii sellaiseksi myös jäämään jopa kielen opettelua myöten. Siksi hänen urakehityksensä palvelee lähinnä häntä itseään. Odotusarvo sille, että alkujaan suomalainen professori saisi aikaan jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä on selvästi suurempi, koska hänellä on enemmän kontakteja ja hän myös ymmärtää maamme olosuhteet ja toimintaympäristön syvällisemmin. Pitää muistaa, että suuret oivallukset syntyvät usein nimenomaan kokonaisuuksien ymmärryksen pohjalta. Kyllä nippeliluokan asiatkin ovat tärkeitä varsinkin yrityksissä, mutta yhteiskunnassa ne harvemmin tuottavat merkittävästi eteenpäin vieviä tuloksia.
Englanninkielisen opetuksen ”autuudesta” vielä muutama sana. Opetuksen systemaattinen englanninkielistäminen laskee tasoa. Jos suomalainen opettaja opettaa englanniksi, hän ehkä pystyy antamaan vain 75 % siitä mitä kykenisi antamaan suomeksi. Kun vielä suomenkielisellä kuulijalla on sama tilanne, hyötysuhteeksi jää vain reilusti 50 %! Lisäksi opetuksen valmisteluun kuluu enemmän aikaa.
Kokemusperäinen käsitykseni on, että Suomen yliopistojen opettajien ja opetuksen englanninkielistäminen on sulaa hulluutta. Saavutettavat edut jäävät haittoihin nähden marginaalisiksi ja nekin valuvat osin ulkomaille. Jonkinmoista kustannustehokkuutta pitäisi edellyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen, että käsitystä yliopistomaailmasta kannattaisi vähän päivittää. Ei olla enää Breshnevin ajan virkakoneistossa. Hokkuspokkukset ei auta myöskään kantasuomalaisten kohtaanto-ongelmassa.
Itse olen ollut 7 vuotta yrityksissä päätoimisena ja 9 vuotta sivutoimisena, ennen professuuria ja sen aikanakin osin. Myöskin ns. työelämäprofessoreita on palkattu useaan yliopistoon. SAmoin proffat on mukana yhtiöiden hallituksissa sekä perustamassa uusia yrityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta jos halutaan koulutettuja maahanmuuttajia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden työllistämisestä?”
Voisi kysyä myös näin: jos halutaan koulutettuja suomalaisia suomalaiseen elinkeinoelämään, niin miksei huolehdittaisi meillä tutkintonsa hankkineiden suomalaisten työllistämisestä?
Meillähän on ongelmana tuo aivovuoto, eli kouluttautuneet suomalaiset joutuvat lähtemään maasta, kun täällä ei ole suomalasille työtä!
Ilmoita asiaton viesti
Voi koskea yliopistoaloja, joissa alun perinkin liikakoulutetaan, väärien koulutuspoliittisten linjausten vuoksi. Kuten biologia tai kemia. Eli kohtaanto-ongelma. Esim. soveltavassa tekniikassa työpaikkoja kotimaassa riittää, ainakin näillä suhdanteilla.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä että maamme oppilaitokset hamuavat kehitysmaalaisia jotta opinahjojen rahoitus ja sitä kautta henkilöstön työllisyys turvataan. Tätä sitten kilpaa kiitetään.
Osaoptimointi jyllää ja maksajaa ei muista kukaan.
Ei toimi tämä tältä pohjalta
Ilmoita asiaton viesti
Hieman kritisoisin olettamustasi, että henkilöstö haluaisi turvata työllisyytensä ulkomaalaisten koulutuksella ja heistä saaduilla maksuilla (hyvin pieniä). Ainakaan itse en sellaista kymmenien vuosien yliopistoaikanani havainnut.
Osaoptimointi on kyllä totisinta totta, mutta se tulee voittopuolisesti yliopiston hallinnosta ja vieläkin korkeammalta eli ministeriöstä. Tänä päivänä yliopiston korkein hallinto ei ole opetusta ja tutkimusta vaan rahan ansaintaa varten. Kun sen päälle ministeriöllä ei ole näkemystä ja ministeri voi olla lähes koulun penkiltä, mennään tilaan, jossa nyt ollaan. Opetusresurssit kapenevat kaiken aikaa. Opiskelijamäärät per opettaja ovat paisuneet ja samaan aikaan paisunut hallinto työntää yhä enemmän tehtäviä opetushenkilökunnalle. Sieltä tulee vaikkapa vielä tällä viikolla annettavaksi puoli päivää vievä selvityspyyntö. Olettavat opettajilla olevan aina aikaa hallinnon tehtäviin.
Tutkimuksessa asiat ovat oikeastaan vielä huonommin. Yliopistotutkimus on lähestulkoon kuihtunut. On lähinnä vain lyhytjänteistä projektitutkimusta, joka ei voi koskaan johtaa todella merkittäviin saavutuksiin.
Ratkaisukin olisi olemassa: Ministeriö pitää saada asiantuntijapohjaiseksi ja ministerilläkin pitää olla vankka opetus/tutkimuskokemus. Pitäisi olla tiede- ja opetusministeriö.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on ongelma minustakin. Kuinka kauan on varaa tuottaa pitkää, kallista ja vaativaa koulututusta ja sitten päästää valmistunut muualle. Oppilaitoksen tulospisteisiin kun on riittänyt, että saa kirjattua tutkinnon. Työllistymisestä ei kovasti palkita tulospisteissä, koska ns. monialayliopistot eivät halua.
Ilmoita asiaton viesti
Brexit Britanniassa opiskelee yliopistoissa liki puoli miljoonaa ulkomaista opiskelijaa ympäri maailmaa, jotka vieläpä maksavat lukukausimaksujakin opiskelujensa kustannuksia kattaen.
Myös ulkomaisen tutkija-opettajakunnan määrä on varsin suuri koko kokonaisuutta silmällä pitäen.
Suomessa lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille taitavat olla harvinaisia – vai miten se nyt oli ?
Suomen aivovienti korkeastikoulutettujen osalta oli v. 2017 yli 2.000 ja sen päälle ne kaikki liki 2.000 suomalaista nuorta, jotka menivät yliopistoihin lukion jälkeen ulkomaille.
Aivan pirun suuri ja syvä ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Lukukausimaksujen vastineeksi odotetaan laadukasta opetusta, siksi resursseja pitää olla.
Pitämällä meiltä valmistuneet ulkomaalaiset, voisi aivovuotoa paikata.
Suomen aivovuodon syitä voivat olla toki leikkaukset rahoituksessa, mutta myös se, että niitä aivoja on aloilla joita elinkeinoelämä ei työllistä. Eivätkä yliopistot vedä. Koulutuslaitosten henkilöstö vetoaa ensin mainittuun.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Jukka – oletko huomannut? Sama ongelma on ulkomailla asuneilla suomalaisilla. Ulkomaan työkokemus tai työura ulkomailla ei ole etu Suomessa vaan haitta.
Kaverini oli rahoitusalan kovissa hommissa Frankfurtissa ja Lontoossa 15 vuotta. Palasi Suomeen, etsi vuoden töitä stadissa, ei löytynyt kuulemma hommia.
Piti lähteä Zürichiin, sieltä Köpikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Harmittava tapaus. Onkohan kukaan tutkinut paluumuuttajien kohtaloa laajemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Näen asiassa laajemman yhteyden.
Näkisin että suomalainen organisaatiio ei palkkaa ranskalaista sairaanhoitajaa, saksalaista koodaria tai espanjalaista projektipäällikköä ihan samasta syystä kun miksi suomalainen ulkomailla pitkään työskennellyt kaverinikaan ei saanut töitä Suomesta. Syy on tutun ja turvallisen tunne. Suomalaiset tottelevat ja kayttaytyvat samoin, tietavat kaikki samat asiat, lukevat samat lehdet, tuntevat samat tuotteet, samat tekniikat, jakavat yhteiset kliseet ja uskomukset ja yhteisen historian. Ei ole uutta, ei vierasta.
Siihen kun viela lisataan onneton ja olematon johtaminen Suomessa, joka perustuu taysin persoonalle, ihmistuntemukselle ja omalle kokemukselle (mutta ei organisaation tai johtamisen koulutukselle) niin eihan siita mitaan tule ulkolaisten kanssa. Eika ulkosuomalaisten kanssa. He ovat lahtokohtaisesti jo kaikeata eri mielta. Ja palkkaava pomo tietaa sen ja tuntee itsensa. Ja jattaa palkkaamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa asuu maailman fiksuin ja koulutetuin kansa. Näin omaa nenäänsä keskipisteenä olevia perustyhmiä on helppo uskotella monilta tahoilta.
Asiahan ei kuitenkaan ole lopulta näin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kolumnisti Pekka Seppänen totesi aikoinaan: ”Suomi on koulutuksen luvattu maa. Kun kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka niitä huippuosaajia leivotaan, varmuuden vuoksi kaikki ylikoulutetut ylikoulutetaan.”
Ilmoita asiaton viesti