Sähköauto ei ole ”päästötön”
Euroopan Unionin päätöksenteossa on haluttu velvoittaa autonvalmistajia luopumaan polttomoottoreista ja korvaamaan tuotannon ”päästöttömillä” sähköautoilla. Kuten MTV:n toimittaja Brysselistä raportoi. Paitsi että sähköauto ei ole päästötön.
Suurelle yleisölle – samoin kuin journalisteille – poliittista tahtotilaa edellyttävät asiat on kai edullista tehdä itseisarvoisiksi kyllä tai ei-kysymyksiksi: joko teknologiasta on päästöjä tai sitten se on ”päästötön”. Luonnonlaeissa on se huono puoli, etteivät ne tahdo totella poliittisia ideologioita. Niin kuin eivät faktat saa pilata hyvää tarinaa.
”Päästöillä” kai tarkoitetaan teknologian ja ihmisen toiminnan ympäristölle haitallisia päästöjä. Jos nyt päästöillä tarkoitettiin kasvihuonekaasun CO2 päästöjä, niin Volvo teki v. 2021 laajan tutkimuksen (linkki), jossa todettiin, että toki sähköauton käytönaikaiset päästöt ovat alhaisemmat kuin polttomoottoriautolla, mutta auton valmistuksessa asia on toisinpäin. Yhteenlasketut elinkaariaikaiset CO2-päästöt olivat sähköautolla alemmat, mutta se ei tarkoita, että teknologia olisi ”päästötön”.
Kun pyritään ratkomaan yhtä ongelmaa, voidaan luoda joukko uusia. Jos teknologian ympäristömyötäisyydestä puhutaan, niin pitää tarkastella muitakin kuin kasvihuonekaasuja. Aurinkokennot, tuulivoimalat ja sähköauton akut vaativat huomattavasti erilaisia metalleja, osa niistä varsin harvinaisia. Kuten Talvivaaran kaivoksen surullisenkuuluisa esimerkki osoittaa, voimakkaasti lisääntyvän metallien tarpeen aiheuttama kaivostoiminta aikaansaa kaikenlaisia päästöjä. Professori Ari Jokilaakso toteaa (linkki), että näitä metalleja ei tule riittämään, sähköautojen ja uusiutuvan sähköntuotannon tarpeisiin. Toki metallien kierrätystekniikkaa kehitetään, mutta ei tule ratkaisemaan kasvavaa kysyntää. Jokilaakson mukaan ” Uusiutuvan energian tuotanto luo metallien tarpeen, joka puolestaan kasvattaa uusiutuvan energian tarvetta ja syntyy metallien tarvetta voimakkaasti kasvattava kierre. Tämä itseään vahvistava kierre johtaa siihen, että osa metallien raaka-aineista tai niiden tuotantokapasiteetti loppuu jo 5–10 vuoden kuluessa.”
Olen samaa mieltä kuin Jokilaakso, että pitäisi pystyä panostamaan vähemmän metalleja tarvitsevien energiantuotannon ja varastoinnin ratkaisujen kehittämiseen. Kuten esimerkiksi perinteinen polttoon ja palamiseen perustuva tekniikka, kunhan siihen valmistetaan hiilineutraaleja polttoaineita.
On olemassa hiljainen voimistuva signaali siitä, että ihmisen toiminnan ja teknologisten tuotteiden kokonaispäästöt, mukaanlukien epäsuorat ympäristövaikutukset ts. biodiversiteetti rupeavat nousemaan poliittiseen päätöksentekoon. Tästä esimerkkinä katselin YouTubesta puheenvuoron, jossa todettiin Kalifornian satsaukset keskittäviin aurinkokeräin-laitoksiin syrjäyttävän aavikkoalueiden luonnollisen eliöstön elinmahdollisuuksia, kestämättömällä tavalla.
Sähköautojen saastepäästöt tulevat Suomen, pohjoismaiden, ja Venäjän sähkövoimaloiden piipuista. Niiden tuottama sähköenergia kuljettaa sähköautoja. Sähköautojen saasteettomuus on pelkkä harha.
Vetyautot tuottaisivat pelkkää vesihöyryä.
Vetyä ei vielä osata käsitellä turvallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Vetyäkin kai joka tapauksessa valmistettaisiin sähköllä (elektorlyysillä), joten siinä sitä taas ollaan päästöttömyyden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen vetysuunnitelmat perustuu päästöttömyyteen. Suomen sähköstä jo nyt on lähes 90% päästötöntä.
”Energiatoimiala saavuttaa päästövähennystavoitteensa sähköntuotannon osalta etuajassa. Viime vuonna päästöttömän sähkön osuus kiipesi ennätykseen: 87 prosenttia suomalaisesta sähköstä oli päästötöntä.
Suurimman palasen suomalaisesta sähkökakusta haukkaa ydinvoima. Sen osuus viime vuonna oli 26,3 prosenttia. Toiseksi eniten sähköä tuotettiin vesivoimalla (18 %) ja kolmanneksi eniten biomassoilla (15,6 %).”
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/paastottomat-nousuun.html
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä puppua ja utopistista haaveilua, päästötöntä energiaa ei ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jepjep. Vedyn kanssa ollaan tällä hetkellä ihan konditionaalimaailmassa. Yli 90% maailman tämän hetken vedyn tuotannosta perustuu fossiilisiin, käytännössä maakaasuun.
Vesielektrolyysi taas on todella energiaintensiivistä, joten sähköntuotantokapasiteettia pitäisi kasvattaa huimasti, jotta sillä pystyttäisiin tuottamaan riittävästi vetyä.
Helppo homma kun fossiilisista pitäisi päästä eroon, ja EU-parlamentti suuressa viisaudessaan on torppaamassa myös ydinvoiman. Ei kun tuulta ja aurinkoa, jolloin ollaan tuotannon volatiliteetin lisäksi myös takaisin siellä metallien riittävyysongelmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman, Suomi onkin edelläkävijä ja meidän etu on että ollaan ja energiantuotanto on hajautettua ja suurelta osin jo päästötöntä, varsinkin sähkön osalta.
Vetysuunnitelmat tarvitsee tuotannon kasvattamista ja se kuuluu suunnitelmiin myös.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on silti mittakaavasta. Suomessa myytiin vuonna 2021 liikennepolttoaineita yhteensä 3,9 milj. t (Diesel 2,55, Bensiini 1,35 milj.t). Niiden sisältämän energian tuottaminen vesielektrolyysillä vaatisi noin 60TWh sähköä. Suomen sähköntuotanto vuonna 2020 oli 66,6TWh.
Tahtoo sanoa, että Suomen pitäisi kaksinkertaistaa sähköntuotantokapasiteettinsa, jos liikenteen polttoaineet haluttaisiin korvata vedyllä.
JOS tuo siirtymä haluttaisiin tehdä tuulivoimalla, se tarkoittaisi nykyisen tuulivoimakapasiteetin kuusinkertaistamista.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi se pitäisi tuulivoimalla olla? Toki osaratkaisuna…
Ilmoita asiaton viesti
No jos sen pitäisi olla päästötöntä, niin millä ajattelit sen tuottaa? Vesivoima on jo passee, ja ydivoiman tulevaisuudelle näyttää Euroopan Parlamentin valopäiden käsittelyssä käyvän samoin.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimaa ei tulla torppaamaan, Ranska pitää siitä huolen.
EDIT harmittavasti sielläkin nyt vähän huoltokatkoa, kuten täällä Ääspanjassa ydinlaitoksien osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Komission esitykseenhän Ranska oli saanut ydinvoiman mahdutettua, ja Saksa kaasun, mutta juurihan tässä muutama päivä sitten parlamentin laskutaidottomat pyyhkivät komission esityksellä pöytää.
Näyttää vahvasti siltä, että taksonomia tulee rankomaan ydinvoimaa ja sitten jälkikäteen ihmetellään kun taas meni vihkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vety tulee ensin keskitettyihin tuotantolaitoksiin, kuten Porvoon öljynjalostamolle ja SSAB:n terästehtaalle. Haaveet tuulimyllypuistoista joiden vieressä on vetytankkausasemia, ovat vielä haaveita.
Ilmoita asiaton viesti
SSAB:
https://www.ssab.com/fi-fi/fossiilivapaa
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaloissa ei ole mitään ”piippuja” ja vetyä osataan käsitellä turvallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo Volvon tutkimus tehtäisiin Suomen oloissa, tilanne olisi täysin eri, sekä nyt autotehtaat alkaneet panostaa hiilineutraliuuteen, eli tilanne elää koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu siltä, että EU ei tosiaan ole tehtäväksi kuin jatkaa autoihin liittyvää massaongelmaa. Tässä mielessä ei ole edustanut muutosta, vaan enemmän ongelman uusimista.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan eettisistä asioista:
” Is it ethical to purchase a lithium battery powered EV?”
Pulitzer palkitun insinööri kirjailijan näkemys:
https://www.cfact.org/2022/06/07/is-it-ethical-to-purchase-a-lithium-battery-powered-ev/
Ilmoita asiaton viesti
Tietynlaista mediamanipulointia ja tietyn viheragendan markkinointia jopa suoranaista valehtelua väittää sähköautoa päästottömäksi.Sähköauton kokonaiselinkaari saastuttaminen pitäisi ilmoittaa eikä puhua päästöttömyydestä.Monet moraaliongelmat ovat esim akkuteollisuudessa suuret.Otettava huomioon myöskin sähköntuotannon ongelmat esim ”hullumyllyjen” maisemahaitat,näistä muodostuvat ongelmajäte, kuka purkaa nämä ym.Jos maaseudun vanhuspariskunta käy pari kertaa viikossa kylillä asioilla n 20 km päässä 2010vm pienellä bensaautolla (n 6litraa satasella) se on ekoteko verrattuna siihen että he viimeiset säästönsä käyttäisivät halvimpaan sähköautoon n35 tuhatta euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa samalla mainita ympäristöongelma, joka päätyy isomassaisten kulkuvälineiden renkaista, jos jos raskaan liikkumisen mahdollisuutta maksimoidaan, ja jätetään huomioimatta toisaalta se, millä tavoin minimointi vähentää kuormitusta, muullakin tavoin valtavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautojen elinkaaren kokonaispäästöt voidaan ilmoittaa ihan samoin kuin fossiiliautojen elinkaaripäästöt. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Päästöttömyys tarkoittaa tässä ajamisesta koituvia päästöjä, mistä vaikuttaa olevan otollista jankata.
Maaseudun vanhuspariskunnan vanhaa bensa-autoa ei ole kukaan ottamassa heiltä pois. Jos se menopeli suinkin vain palvelee, niin lienee ekoteko ajaa se loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä laajasti elinkaarikustannuksia sitten tarkastellaan? Se näissä on helposti se suurin ongelma.
Vesien rehevöitymisen kohdalla, pistekuormituksellisuus on helppoa. Kun menee hajakuomituksellisemmaksi, alkaa olla jo salapoliisityötä.
Ei tarkoita, etteikö piilossa olevat ongelmat voisi alkaa ilmetä, tosin sillä tavoin helposti, että syitä on vaikeampi jäljittää, jolloin tämä voi jäädä pois kuvioista, jopa seuraamusten kokemisten yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sähköauto ei ole ”päästötön””
Ei olekaan, mutta kuten tuo Volvonkin laskelma osoittaa, elinkaaripäästöt riippuvat olennaisesti käytettävissä olevan sähkön ominaispäästöistä. Ratkaisuna ei kuitenkaan pidä olla jatkaa polttomoottoriautoilua siellä, missä sähkö on likaista, vaan sähkön puhdistaminen.
Eri metallien riittävyydestä on esitetty paljon spekulaatioita. Samaan aikaan kuitenkin korvaavia vaihtoehtoja tulee markkinoille tietyn alkuaineen saatavuuden ollessa kriittinen. Näin on tapahtunut ennenkin, esimerkiksi minun nuoruudessani lyijyn sanottiin olevan bensiinissä välttämättömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin, sähköauton CO2-päästöt tulevat valtaosin valmistuksesta.
Sinänsä, narratiivi että ”tulee joku keksijä” joka ratkaisee ongelmat… Se, että kaikkea uutta kehitetään, ei ole tae siitä, että ongelmat on ratkaistu sanotaanko 10 vuoden tähtäimellä. Itse olen uskossa, että akkuteknologian energiatiheyden ongelmaa ei tulla ratkaisemaan minun elinaikanani.
Riskeistä ei haluta kuulla, kun poliittisen ideologian tarpeisiin tarvitaan kauniita tarinoita maailman pelastumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Autotehtaat pyrkii olemaan Euroopassa jo muutaman vuoden päästä hiilineutraaleita, sillä kun saa markkinaetua.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkön ominaispäästöt muuten vaikuttavat myös sähköauton valmistuksen aikaisiin päästöihin. Akkujen valmistuksessa on energiaintensiivisiä työvaiheita.
Viimeisen 10 vuoden aikana ajoneuvoakkujen hinta on puolittunut ja tehotiheys kaksinkertaistunut. Peruutuspeilistä emme tietenkään voi ennustaa tulevaisuutta, mutta ainakin IEA:n mukaan vuoteen 2030 asti akkumetallien saatavuus ei rajoita sähköautojen yleistymistä, sen jälkeisellä ajalla lisää kaivostoimintaa tarvitaan.
https://www.iea.org/reports/global-ev-outlook-2022
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sähköautoa lataisi pelkällä ”uusiutuvalla” sähköllä niin ei se saavuta koskaan päästöttömyyttä kun se akkupaketti pitää vaihtaa jossain vaiheessa kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköauto on päästötön. Päästöillä tarkoitetaan tässä ajamisesta koituvia päästöjä.
Koko elinkaaren päästöt on eri asia. Vaikka valmistettaisiin näkkileipiä, niin eipä nekään sitten ihan päästöttömiä ole: puimavehkeet on pitänyt valmistaa ja uuni pitää lämmittää; siinä saattaa jotain tuprahtaa ilmaan ja uusiutumattomiakin luonnonvaroja tulee käytettyä. Mutta tästä ei ole kyse, paitsi jos haluaa varta vasten saivarrella.
Jos ajattelee sähköntuotannon päästöjä sähköauton päästöinä, niin ne ovat oikeastaan auton lataamisen päästöjä. Vastaavasti pitäisi sitten lukea polttoaineentuotannon päästöt fossiiliauton päästöiksi, sillä eivät ne dinosaurukset maan uumenista tankkiin ihan itsestään ilmesty.
Mitä sitten tulee elinkaariajan päästöihin – mistä päästöttömyydessä ei siis ole kyse – niin tavallisen käyttöiän puitteissa sähköauton kokonaispäästöt näyttävät jäävän fossiiliautoja vähäisemmiksi.
Ilmoita asiaton viesti