Tekoäly ja humanistinen harha

Kävin viime lauantaina kuuntelemassa kiinnostavan keskustelun Työväenmuseo Werstaan tilaisuudessa Työväen kirjallisuuspäivä, joissa Osmo Soininvaara ja Kari Enqvist keskustelivat työn tulevaisuudesta otsikolla ” TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA: YLTÄKYLLÄINEN, ERIARVOINEN VAI MOLEMPIA?” Osmo on kirjoittanut asiasta kirjankin ”2020-luvun yhteiskuntapolitiikka” (linkki). Onnistuin hänen omasta repustaan ostamaan kuulemma viimeisen kovakantisen version tuosta teoksesta, signeerauksella. Hän kävi kirjan olennaista antia muutaman minuutin tiivistelmänä luennon aluksi. Mitä sisällysluetteloa jo selasin, niin historiaa ja nykytilaa on puolet ja kokonainen toinen puolisko ehdotuksia 2020-luvulle. Hän on myös tarkistuttanut tekstiään mm. Aalto-yliopiston asiantuntijoilla.

Kari Enqvist ei ole käsittääkseni kovasti ottanut kantaa päivänpolitiikkaan, mutta muuten tunnetaan laajempaa näkemystä omaavana ajattelijana, oman ammattinsa kosmologian ulkopuoleltakin. Esimerkiksi hän on ollut Ylen kolumnisti (linkki). Ajatukseni synkkaavat hänen kanssaan monessa kohtaa, matemaattis-luonnontieteellisen taustan takia, samoin uskontokritiikin osalta.

Keskustelu kesti yli tunnin, joten poimin tästä siihen itseäni kiinnostaneita asioita.

Kuten Soininvaara on kirjoittanut, ihmiskunnan ja työn tulevaisuutta pohtineet ajattelijat ovat unelmoineet, että kun koneet tekevät työt, se vapauttaa ihmiset henkisesti korkeatasoisempien asioiden pariin. Kun työn tuottavuus on noussut niin, että siihen missä meni viikko työaikaa, menee nyt 3 tuntia. Mutta kuten automatiikka ja robotiikka ovat osoittaneet, se on ajanut ihmisiä työttömäksi, taistelemaan toimeentulostaan. Kun koneiden ja robottien aikakausi on vapauttanut tietyistä töistä, on seuraava aalto tulossa tekoälystä – kuinka se saattaa tehdä esimerkiksi kauppojen kassatyöntekijöiden ammattikunnan turhaksi.

Enqvist kommentoi tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia. Eli jos tietokone on joskus voittanut shakin maailmanmestarin, älykkääseen ohjelmointiin perustuen, niin tekoäly voi itse ”ohjelmoida” itsensä – käymällä läpi kaikki maailman shakkipelit. Esimerkkinä otettiin go(go)-peli, jossa kuulemma tekoäly oppi pelin 3 tunnissa, voittaen alan mestarin. Arkisena esimerkkinä Enqvist toi esille Espoossa käyttöön otetut ruokakassi-robotit, jotka on muotoiltu niin, että ihmiset eivät koe niitä uhkaaviksi. Sama tietysti itseajavat autot ja rekat (joissa on tosin tullut takapakkia, kuolemantapausten johdosta). Riskinä on tietysti sodankäyntiin liittyvä tekniikka, siis jos algoritmeilla varustettu taisteludrooni tekee itse johtopäätöksiä hyökkäyksen suhteen.

Humanistinen harha

Kari toi esiin käsitteen ”humanistinen harha”. Harha voi tulla siitä, että ihminen ajattelee, että hänellä joku rooli säilyy aina, tekoälyn algoritmien maailmassa. Eli jos algoritmi voittaa shakissa, niin ei se ainakaan go(go)-pelissä voi voittaa. No, sitten jos se voittaa siinäkin, niin jossain muussa sen kyvyt eivät sentään riitä ja ihmisellä on roolia. Enqvistin argumentti on, että tekoälyn kehittymisellä ei ole ainakaan periaatteessa mitään mittaa eikä määrää. Tästä on vaikea olla eri mieltä. Ja olemme vasta tämän kehityksen alussa, joten kaikkia vaikutuksia on hieman vaikea edes hahmottaa. Otin itse yleisökommenttina esille työkalun nimeltä Google-kääntäjä, joka on minusta kehittynyt vuosien takaisesta ja sen aikaansaamat käännökset ovat jo kohtuullisen hyviä. Pientä paikkailua vaativia. Kun asiaa Twitterissä pohdiskelin, että miten käy kielten kääntäjien ammattikunnan, niin joku puolustautui toteamalla, että ”se osaa kääntää sanoja, muttei ajatuksia”. Kari totesi tähän, että eikö ole mahdollista, että kääntäjä-algoritmi käy läpi kaikki maailman ajatukset, halutuilla kielillä. Että periaatteessa samantyyppisellä tekniikalla kuin lapsi oppii aikuisilta käyttäytymistään, puhumista tms. Huimasti vauhdikkaammin siis.

Hyvä yleisökommentti tuli siitä, että jos ihmisten joutilas aika tästä edelleen lisääntyy tekoälyn myötä, niin mitä lisääntyvällä vapaa-ajalla voi tehdä niin, ettei se lisää maapallon ympäristökuormitusta, joka on merkittävä, jos ei isompi haaste. Tähän ei liene kunnollista vastausta voi antaa, mutta kuten Soininvaara toteaa, myös päättäjien ja modernin työväenliikkeen on syytä varautua.

Käsityksekseni jäi, etteivät Soininvaara eikä Enqvist tarjoa lohduttavaa ajatusta, että yhteiskunnan eriarvoisuudesta keksitään keinot päästä eroon. Siis kun tekoälyn maailmassa jotkut huippuasiantuntijat pärjäävät, suorastaan hukkuvat töihin, mutta toiset välttämättä eivät. Itse en usko, että tiettyjen idealistipiirien tarjous jonkinlaisesta sosialismiin välittömästä siirtymisestä poistaisi esitettyjä ongelmia, siis kun osaamisella ja tiedolla pärjää yhteiskuntamallista riippumatta.

Itsellä tuli mieleen myös ajatus, että teknisen kehityksen vauhtisokeuteen ei kannata sairastua. Yhteiskunnassamme on vielä pitkään ihmisiä, jotka eivät osaa tai halua hyödyntää tekoälyä tai digitaalisia palveluja. Esimerkiksi käteisen rahan tai paperisen kirjepostin suhteen. Enkä tarkoita pelkästään ikäihmisiä. Kelan tai Verottajan asiointia hoidetaan vielä paljon paperisesti. Ja miten käytät pankkikorttia, jos ei ole luottokelpoisuutta? Vaikka toki suurelle osalle ts. keskiluokalle digipalvelut ovatkin jokapäiväistä arkea. Asia kiinnostaa minua erityisesti siksi, että olen keräilijänä pohtinut postimerkkien ja käteisen rahan tulevaisuutta. Linkki ja linkki.

P.S. Enqvistin esittämä ihmisajattelun harha soveltuu logiikkana tai epäloogisuutena minusta myös uskonnollisuuteen. Eli kun tiede on löytänyt selityksiä maailmankaikkeuden ilmiöille ja kehitykselle, niin monesti uskotaan ”aukkojen jumalaan”. Eli jumala piilee siellä, mitä ihminen ei tiedä. Kuinka kautta vuosisatojen jumala on joutunut pakenemaan yhä peremmälle, niin onko tällä pakomatkalla mittaa tai määrää? Kari on toisaalta tuominnut tosin ns. tiedeuskon käsitteen eli uskon tieteen kaikkivoipaisuuteen. Olen samaa mieltä kuin Enqvist, että tiedeusko on olkiukko, joka osoittaa, ettei lausujansa ymmärrä tieteen olemusta. Olen itsekin ollut töissä tieteen ja tutkimuksen parissa yli 30 vuotta, enkä yhtään tiedeuskovaista tavannut.

+5
Jukka Konttinen

Mielipiteet ovat omiani, yksityisenä kansalaisena.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu