Turhautetaan kunnat

Kuntien hallinnossa on turhauduttu sote-uudistuksen takia, mutta vakavin isku voi olla, että kunnista tulee turhia.

Nykyisten suunnitelmien mukaan valtio ”aluksi” rahoittaa sote-alueet ja vastaavasti kunnallisveroa alennetaan, koska sote-tehtävät poistuvat kunnilta. Tämä merkitsee kunnallisveron putoamista ehkä neljäsosaan tai viidesosaan nykyisestä. Kunnat on tarkoitus säilyttää, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti niistä tulee tynkäkuntia. Herää kysymys, olisiko parempi lopettaa ne.

Mitä kunta voi tehdä, jos sen tulot muodostuvat lähinnä kunnallisverosta, joka on ehkä 4 % verotettavasta tulosta? Tarvitaanko nykyisenkaltainen kunnan hallinto: valtuusto, lautakunnat, hallitus, moniportaisesti organisoitu virkamieskunta? Olisi lähinnä ihme, jos tämä ei johtaisi kunnallisvaalien äänestysmäärien laskemiseen entisestäänkin.

En usko, että sote-uudistus toteutuu nykyisen hallituksen esittämältä pohjalta. Jos se kuitenkin toteutuisi, sen myönteisin vaikutus saattaisi olla kuntien tekeminen turhiksi.

Kunnat on perustettu Suomeen huolehtimaan valtion hallinnon tehtävistä paikallisesti. Alun perin hallintoa hoitivat seurakunnat, mutta myöhemmin kunnallishallinto eriytettiin. Lisäksi on vanhastaan ollut pienehkö joukko kaupunkeja, joilla oli oma hallintonsa. Kunnallishallintoon saatiin mukaan kansalaisia ilman palkkaa (nykyisin sentään maksetaan kokouspalkkioita), ja tätä alettiin perustella ”kunnallisella itsehallinnolla”. Koska aikoinaan ei ollut tehokkaita keinoja järjestää keskitettyä hallintoa, joka huolehtisi asioista paikallisestikin, päädyttiin nykyiseen järjestelmään.

”Kunnallinen itsehallinto” on alettu kokea pyhäksi asiaksi, vaikka se on johtanut sekä kuntien ja valtion välisiin ristiriitoihin että kuntien väliseen kilpailuun. Kun kunnat esimerkiksi verissä päin taistelevat yritysten sijoittumisesta alueelleen, Suomi kokonaisuutena ei voita mitään, vaan häviää siihen käytetyt voimavarat. Kuntien itsenäisyys merkitsee myös ihmisten eriarvoisuutta: se, millaisia julkisia palveluja saat, riippuu hyvin paljon siitä, missä kunnassa asut. Sote-uudistus siirtäisi tämän eriarvoisuuden vähitellen sote-alueiden väliseksi ja mahdollisesti jossain määrin vähentäisi sitä (huonontamalla nyt parhaiten hoidettujen alueiden tilannetta). Kunnat ovat myös itse järjestelleet asioita, esimerkiksi hankkineet tietojärjestelmiä, oman mielensä ja arvionsa mukaan. Julkisen hallinnon tietojenkäsittelyn järkeistäminen on mahdotonta purkamatta tätä.

Nykyaikaiset menetelmät ja tekniikka mahdollistaisivat keskitetyn hallinnon, jossa esimerkiksi koulujen perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yksi valtakunnallinen virasto, joka myös antaa kouluille resurssit ja määrää niiden johtajat ja ehkä johtokunnat ja sopivasti valvoo niitä. Se soveltaisi yhtenäisiä periaatteita eikä tekisi lehmänkauppoja kenenkään kanssa. Se toki voisi ja sen pitäisi kuulla asukkaiden mielipiteitä – mahdollisimman suoraan, nykyaikaisin keinoin, ei lautakuntien ja valtuustojen istuntojen kautta. Virastolla itsellään voisi vaikka olla poliittisesti valittu johtokunta, jos niin halutaan. Mutta politiikan levittäminen jokaiseen kuntaan ei ole hyödyksi.

Hallinnon ei tarvitse etääntyä kansalaisesta, vaikka se keskitetään. Päinvastoin, valtio voisi perustaa yleispalvelupisteitä sinne, missä niitä tarvitaan, kuntarajoista riippumatta. Tärkeintä olisi kuitenkin asioiden hoidon siirtäminen verkkoon niin pitkälle kuin mahdollista, jolloin etäisyyksillä ei ole merkitystä. Siihen ollaan joka tapauksessa menossa, ja keskitetysti se onnistuisi varmaan paremmin kuin jos kunnat, elyt, avit ja mitä niitä onkaan perustaisivat omia asiointipalvelujaan.

Sote-alueet tai ”maakunnat” olisivat nekin turhia. Ne loisivat uuden tason hallintoon, jossa jo on liian monta tasoa. Se, mitä terveydenhuollossa todella tehdään, on oma kysymyksensä ja pitää ratkaista valtakunnallisesti. ”Sote-uudistus” on ollut omiaan viemään huomiota sisällöstä hallintohimmeleihin. Tämä monin tavoin kallis peli tuntuu vain jatkuvan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu