Pari kannustavaa sanaa budjettiriihestä

Ensin kuitenkin kolme kriittistä huomiota kärkihankkeesta nimeltä Länsirata:

-Paljon puhuttu matka-ajan lyheneminen on unta. Kun ottaa huomioon miten huonosti VR:n aikataulut ovat etenkin talvisin pitäneet, tunti on yltiöoptimistinen markkinointislogan. Edes rakentamisen aikataulu ei tule pitämään lähimainkaan.
-Reitin varrella olevilta pysäkeiltä ei keretä noukkimaan ihmisiä kyytiin, ja ne pysäkit joilla se onnistuu ovat enimmäkseen kilometrien päässä asutuksesta, ja vaatii matkustajilta erillisen kyydin, ei säästä aikaa, rahaa eikä vaivaa.
-Jos raha on niin tiukassa kuin puhutaan, on mielipuolista ja suorastaan hölmöä sitoutua 15mrd:n euron ratahankkeeseen. Puheet pienemmistä kustannuksista on täyttä huttua johon ei usko valtionvarainministerikään.
(-Neljäs huomio ei ole ehkä niin ankaran kriittinen, ja se liittyy raideleveyteen. Mielestäni siitä uudistuksesta olisi järkevää tehdä päätös ennenkuin aletaan rakentamaan yhtään mitään uutta rataa. Tällainen pohdinta ajaa miettimään että jospa tämä onkin turvallisuuspoliittinen kysymys? Jossa tapauksessa euro-raiteethan siihen tietenkin tulee, ja hinnasta viis. Näistähän nyt tavallinen tallaaja ei vaan oikein voi kuin arvailla.)

Tämä kakku kun kuorrutetaan sote-säästöillä ja yksityiselle terveydenhuollolle syydetyillä/syydettävillä sadoilla miljoonilla tukieuroilla, herää syvä ihmetys ja kysymys: tässäkö on suomalaisen huippukoulutuksen tulos?
Miksi en näe tämän yhtälön hyviä puolia?
Työterveyshuollosta on nähdäkseni tullut asiakkaalle aikamoista uhkapeliä, tai ainakin hyvin kallista ja ennakoimatonta kauppaa. Mitätönkin käynti vaatii helposti ainakin pari lääkäriaikaa, joista kaikista laskutetaan erikseen olipa niihin aihetta tai ei, sekä sen käynnin hoitajalla joka tekee ne varsinaiset hoitotoimenpiteet. Suomessa on ensiluokkaiset koulutetut sairaanhoitajat, mutta omahoito on ilmeisesti se kaikkein taloudellisesti kannattavin hoitomuoto, jota myös suositellaan ahkerasti ja johon suurimmaksi osaksi terveydenhuolto tuntuu nojaavan.
Paperitöineen, ajanvarauksineen, ja lisäselvityksineen tämä maksaa jo vähintään 1000e. Kontrollikäynnit ja tarvikemaksut päälle niin ollaan äkkiä 2000e:ssa. Veroäyrejähän siinä vain palaa, mutta omavastuuksi voi silti tulla helposti 150-250e. Se, miten tässä ruletissa käy ja kuka maksaa, pitäisi itse osata ammattimaisesti arvioida jo heti tapaturmatilanteessa, ennenkuin asiasta sanoo kellekään halaistua sanaa. Vastuu nimittäin siirtyy puheiden myötä työnantajalle, halusipa sitä kukaan tai ei, ja silloin uidaan jo vakuutusyhtiöiden apajilla josta virta vie suoraan terveysjättien kitoihin. Tämä on mahdollista koska valtion on purettava jonoja. Maksettava hoitovelkaa.
Jonojen purku ei kuitenkaan ole yrityksille tuottoisa strategia. Se on sitä valtiolle, mutta ei yrityksille. Mitä pidemmät jonot, sitä enemmän pätäkkää. Ei jonoja, ei pätäkkää.
Jonot olisi jo purettu jos siihen suunnatut rahat olisi oikeasti suunnattu siihen.

Olen ymmärtänyt että nyt pitää vähän jarrutella rahankäyttöä koska edelliset hallitukset ovat olleet liian hövelejä. Joten jarrutelkaapa sitten olkaa hyvät, ja miettikääpä vielä hieman tarkemmin mitä säästöillä teette! Tämän hetkinen touhu on pahimman laatuista maailman mittakaavan idiotismia ja suurhulluutta. Petteri ja Riikka, nyt ne leikkijunat syrjään hetkeksi, ja sormet siihen leikkuulaudalle. Ei teidän näpertelystä ole mitään iloa kellekään kun törsäätte kaiken jo etukäteen oman ja kaverienne egojen pönkittämiseen. Hävetkää! Jos ette osaa, niin menkää sitten pois tieltä että aikuiset voivat tehdä oikeita töitä. En sitä toki toivo, mutta alkaa tässä usko olemaan jo aikalailla koitoksella. Kaikella rakkaudella…