Fyysikko Carlo Rovelli on myös väärässä ja se on helppo osoittaa tieteellisesti

Jari Rajalan viesti

”Fyysikko Carlo Rovelli kertoo jotain olennaista aiheesta :

Kvanttigravitaation pohjalta aika ja avaruus ovat vain illuusioita ja havaintomme niistä vain karkea näkymä kvantittuneiden alkeisprosessien kuhinaan. Kvanttigravitaatiossa kaikki – siis todellakin aivan kaikki – on lopulta vain päällekkäisten, kvantittuneiden kenttien ilmentymää, jolloin palaset loksahtavatkin kohdilleen:

Yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka eivät siis loppujen lopuksi olekaan niin jännitteisessä suhteessa kuin miltä aluksi on vaikuttanut. Tarkemmin katsottuna ne ovat kauniissa sopusoinnussa keskenään: kaareutuvaa avaruutta kutovat avaruudelliset vuorovaikutussuhteet kutovat yhteen myös kvanttimekaniikan järjestelmät.

Aika ja avaruus muuttuvat yhteensopiviksi ja liittyvät yhteen, saman kolikon eri puoliksi, kun ne nähdään kvanttikentän ilmentyminä ja ymmärretään, että kvanttikentät voivat olla olemassa ilman niille ulkoista tausta-avaruutta.”

Kysymykseni

”Kuvaileeko Rovelli laajenevan avaruuden laajenemista sanoin tai visuaalisesti?

• Kyllä, liike tapahtuu universumissa, mikä on kaikki. Mitään ei tapahdu kuvitteellisessa erillis avaruudessa, koska sellaista ei ole. On vain universumi, toisin sanoen kvanttikenttä, jonka ominaisuuksina ilmenee puheessa käsitteitä, esim. aika, avaruus ja energia. Nuo kaikki ovat saman asian, ulottuvuuksia.

Oletan ettei tällä Rovellin mallilla voida selittää tiheyseroja aluettain näissä kvanttikentissä, eikä varsinkaan tiheyden muutoksia. Siis jos oletetaan ettei taustalla ole 3 D avaruutta joka ON ei yhtään mitään.

Joka kohdassa olisi maksimaalinen määrä tätä yhtä ja samaa asiaa.

Minkäänlaista liikettä ei sopisi olemaan.

Mutta heti kun ymmärtää että taustalla on se ääretön 3 D tila, joka itsessään ON ei yhtään mitään, siten että kaikki LIIKE tapahtuu avaruudessa suhteessa muihin avaruudessa liikkuviin erillisiin systeemeihin, ymmärtää että avaruudessa on eri tiheyden omaavia systeemejä sen mukaisesti miten tiheästi näitä erillisisiä systeemejä on avaruudessa.

Vain avaruus joka itsessään on ei yhtään mitään, mahdollistaa eri tiheyden omaavien energiakenttien olemassa olon.

Avaruudessa systeemi voi hajaantua / laajentua isommalle avaruuden alueelle oman sisäisen paineensa avulla ja silloin systeemi muuttuu vähemmän tiheämmäksi systeemiksi.

Sama määrä tätä yhtä ja samaa asiaa on silloin isommalla avaruuden alueella avaruudessa joka itsessään ON ei yhtään mitään.

Ilman avaruutta tämä ei onnistu ja täts it

😃