Galaksien syntyteoriat täysin uusiksi. Tämän Savorinen ennusti täällä monta aikaa sitten.

Kyllä, kerroin täällä näissä blogini teksteissä monta aikaa sitten että James Webb teleskoopin avulla saadaan todisteet sille että galaksit ovat syntyneet täysin eri tavalla kuin mitä kosmologit silloin luulivat.

Ja näin James Webb teleskoopilla havaittiin! Kerroin myös oman näkemykseni siitä miten ne minun mielestäni ovat syntyneet. Tästä alempana lisää 😀

Laajeneva avaruus on minun mielestäni keisari alasti.

Ei se ehkä ole avaruus joka laajenee.

🤔

Entäpä kun galaksien keskusten laajenevat supermassiiviset kohteet syntyivät omissa 3 D alkuräjähdyksissään ja ne säteilevät ziljoonittain laajenevia pimeän aineen tihentymiä joista voi syntyä nopeasti uusia laajenevia tähtiä nopeasti ikäänkuin tyhjästä, mutta ei tietysti oikeasti tyhjästä.

Tarvitaan vain kaksi laajenevaa supermassiivista kohdetta jotka liikkuvat läheltä toisiansa. Laajenevat pimeän aineen tihentymät työntyvät toistensa läpi uudestaan ja uudestaan, kunnes niiden laajeneminen kiihtyy niin nopeaksi etteivät ne ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa niin nopeasti kuin laajenevat.

Silloin niistä alkaa yhdistyä uusia havaittavia laajenevia tähtiä jotka työntyvät pois päin laajenevan galaksinsa keskustasta.

Aluksi nopeammin kuin laajenivat, mutta nykyisin samassa suhteessa kuin laajenevat.

Aika on suhteellista, mutta myös aineen tilavuus on suhteellista.

😀

Yes, I told here in the texts of my blog a long time ago that with the help of the James Webb telescope we can get evidence that galaxies are born in a completely different way than what cosmologists thought at the time. And this is how the James Webb telescope was discovered! I also shared my own view on how I think they came about. More on this below 😀

In my opinion, expanding space is the naked emperor.

Maybe it’s not space that expands.

🤔

What about when the expanding supermassive objects in the centers of galaxies were born in their own 3D big bangs and they radiate zillions of expanding dark matter condensations from which new expanding stars can quickly be born as if out of thin air, but of course not really out of thin air.

All it takes is two expanding supermassive objects moving close to each other. The expanding densities of dark matter push through each other again and again until their expansion accelerates so fast that they cannot push each other away from each other as fast as they expand.

Then they start to combine into new observable expanding stars that push away from the center of their expanding galaxy.

At first faster than they expanded, but nowadays in the same proportion as they expand.

Time is relative, but so is the volume of matter.

😀