Japani-ilmiöstä taloudessa
Myönnän etten ole perehtynyt erilaisiin talouksiin, markkinatalouteen, enkä politiikkaan.
Mutta muistan kun pohdin jo monta aikaa sitten Japanin tilannetta. Ehkäpä ainakin 10 – 15 vuotta sitten.
Silloin ihmeteltiin sitä miten Japanissa korot olivat olleet niin pitkään pienet että rahan arvo kasvoi. Eli eikös silloin ole kyse deflaatiosta eli inflaation vastakohdasta?
Eli silloin Japanilaisten ei välttämättä kannattanut kuluttaa, koska myöhemmin rahalla pystyi ostamaan enemmän tai jotain tämän tapaista.
Mutta joo, pohdin silloin tuota tilannetta ja päädyin tähän.
Tuo Japani-ilmiö kertoo siitä mihin markkinatalous vääjäämättä ajautuu.
Joidenkin ihmisten on aina tehtävä niitä oikeita töitä.
Vain tietty osuus ihmisistä voi päästä siihen tilanteeseen jossa omaisuutta on jo niin paljon että rahalla pääsee tekemään rahaa.
Toki isot teknologiset harppaukset mahdollistavat aina aika ajoin sen että entistä isompi osa ihmisistä voi päästä siihen tilanteeseen että omaisuus kasvaa ilman että tekee oikeita töitä.
Mitä tehokkaampi markkinatalouden järjestelmä, sitä nopeammin maa ajautuu Japani-ilmiöön.
Japanissa jyvät eroteltiin akanoista todella tehokkaasti ja sen jälkeen tavan ihmisten on ollut erittäin vaikeaa kasvattaa omaisuuttaan tekemällä oikeita töitä ja sijoittamalla pienistä tuloistaan.
Ja tämä siis sen takia etteivät kaikki voi elää siten että tekevät rahalla rahaa. Joidenkin ihmisten on tehtävä ne oikeat työt jotta yhteiskunta elää.
Juu, ja tästä pohdiskelusta haluaisin nyt ns. asiantuntijoilta näkemyksiä.
Olenko oikeilla jalanjäljillä edes?
😮
Rikkaat tarvitsevat poliiseja, jotta heidän omaisuuttaan ei anastettaisi ja haudankaivajia, jotta vainajat eivät muistuttaisi heitä heidän omasta kuolevaisuudestaan.
Rikkaat tarvitsevat myös tavaran tuottajia, koska rikkaus menettää merkityksensä, ellei varallisuuttaan pysty käyttämään mihinkään.
Rikkaat, poliisit, haudankaivajat ja tavaran sekä palvelujen tuottajat tarvitsevat ruokaa. Jonkun täytyy tuottaa elintarvikkeita kaikille em. ryhmille.
Rikkailla on loppujen lopuksi melkoinen populaatio elätettävinään, jotta pysyvät rikkaina.
Ei mulla muuta…
Ilmoita asiaton viesti
Japanissa tuloerot eivät ole erityisen suuret ainakaan gini-indeksillä mitattuna. Maa on samalla tasolla esim. Saksan tai esim. Etelä-Korean kanssa. https://data.worldbank.org/indicator/SI.POV.GINI
Työttömyys Japanissa on pitkään ollut alhainen, alle 3 prosentin luokkaa.
Japanin taloudelle on ominaista ikääntynyt väestö (yli 65-vuotiaita 28% väestöstä). Tämä on minun käsittääkseni suurin syy maan velkaantumiseen ja matalaan talouskasvuun.
Toinen merkittävä syy velkaantumiselle on 80-luvun lopun talouskupla, jossa osakekurssit viisinkertaistuivat muutamassa vuodessa. Tätä seurasi kurssien puolittuminen parissa vuodessa ja lasku neljäsosaan parissakymmenessä vuodessa (Nikkei 225 indeksin huiput -89 olivat 40.000 pistettä ja pohjat 2011 noin 9.000 pistettä). Kiinteistöjen hinnat kuplaantuivat vielä jyrkemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kuplatalous
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen ns. fiat-rahajärjestelmä (>1971) on toteutettu virheellisesti, mikä johtaa väistämättä yks.sektorin ylivelkaantumiseen, jolloin tuottavuus putoaa ja vastaavasti myös inflaatio.
Japanissa valtio tukee ylivelkaantunutta yks.sektoria velkaantumalla nyt itse: valtionvelka 235%/BKT:sta. Sama on nyt tapahtunut/tapahtumassa euroalueella ja USA:ssa.
Japanin pankkijärjestelmään ja v1991 velkarommaukseen on perehtynyt esim. Richard Werner: ”Princes of the yen”:
”
Michael Oswald’s film “Princes of the Yen: Central Banks and the Transformation of the Economy” 『円の支配者』reveals how Japanese society was transformed to suit the agenda and desire of powerful interest groups, and how citizens were kept entirely in the dark about this. Based on the book of the same title by Professor Richard Werner, a visiting researcher at the Bank of Japan during the 90s crash, during which the stock market dropped by 80% and house prices by up to 84%. The film uncovers the real cause of this extraordinary period in recent Japanese history.
”
https://www.youtube.com/watch?v=p5Ac7ap_MAY&t=187s
—
Oma tiivistelmäni rahajärjestelmän ongelmista:
http://talousdemokratia.fi/rahakasityksia-ja-ennustuksia-v-2020/
Ilmoita asiaton viesti
Tämä menee hiukan ohi blogin… Kommentoisin kuitenkin Rutasen linkattua blogikirjoitusta:
”EKP tukee puolestaan ylivelkaantuneita suuryrityksiä. Yritysvelkakirjojen QE on erittäin vahingollista taloudelle, sillä se heikentää yritysten velka-allokaation laatua vähentäen niiden tuottavuutta ja täten kykyä selvitä veloistaan” (Talousdemokratia.fi)
EKP ostaa ainoastaan parhaan luottoluokituksen lainoja. Esim. Suomesta kelpaa vaikkapa Elisa tai Citycon (jolla on muista toimialoista poiketen valtaosa taseesta kiinteistöomaisuutta) . Tietysti tämä sitä kautta tukee myös heikomman luottoluokituksen yrityksiä, että muilta sijoittajilta vapautuu varoja näiden luotottamiseen. Minusta on kuitenkin väärin sanoa, että EKP:n ohjelma tukee heikkoja yrityksiä. Se paremminkin kasvattaa eroja hyvien ja heikkojen yritysten välillä.
Yhdysvalloissa FED ostaa myös huonompilaatuisia High Yield -lainoja EFT:ien kautta. Minun mielestäni tämä auttaa kriisissä heikkoja yrityksiä paremmin selviytymään. (Mikä tietysti saattaa zombiuttaa taloutta enemmän)
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni EKP kyllä ostelee heikompilaatuistakin tavaraa, kuten Nokiaa. Yksi ostoskohde meni käsittääkseni jo nurin.
—
Pääpointtini oli/on kuitenkin se, ettei valtio saisi tukea pankkien luotonluontia, sillä se aiheuttaa toistuvia luottokuplia. Kaikki tiliraha on siis syntynyt pankkien luotoista.
Jokatap oletan Japani-skenarion toistuvan myös euroalueella ja USA:ssa. Tosin euroalue voi ajautua poliittiseen kriisiin ennen sitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Käsittääkseni EKP kyllä ostelee heikompilaatuistakin tavaraa, kuten Nokiaa. Yksi ostoskohde meni käsittääkseni jo nurin.”
Saattaa joukossa joku mennä nurinkin, mutta toisin kuin EKP, FED ostaa järjestelmällisesti High Yield -lainoja ETF-rahastojen kautta. Tämä kohdentuu paremmin yrityksille jotka tarvitsevat helpotusta rahoituskuluihinsa.
Olemme vahvasti menossa kohti Japani-skenaariota, koska ongelmakin on sama: työikäisten ihmisten osuus pienenee väestön ikääntyessä.
Voimme ”välttää” Japanin tien lähinnä vain siinä tapauksessa, että tie nousee pystyyn.
Ilmoita asiaton viesti