Mikä on suomalaisten autoilijoiden osuus ilmakehän hiilidioksidista?

Lainaukseni toisaalta. Linkki heti lainauksen alla.

”🎯 🎯 🎯 🎯

Prosenteilla pelataan tämä aloitus !

Meneekö näin ?

Ilmakehässä hiilidioksidin osuus kaasuista 0,04%, siitä
ihmisen osuus 5%, siitä

Suomen osuus 0,07 tai 0,14 % ( kumpi ? ) ja
siitä liikenteen osuus n. 20 %, josta
henkilöautoliikenteen osuus n. puolet eli 9-10 %
eli paljonko on Suomen CO2 päästöt henkilöautoliikenteen

osalta prosentteina kokonaispäästöistä ?

Asialliset vastaukset kaavan kera jos jokin luku näistä on väärä niin korjaa ,kiitos !”

https://m.facebook.com/groups/ilmastofoorumi/permalink/10158149573862725/?anchor_composer=false&ref=m_notif&notif_t=group_highlights

Mielenkiintoinen aihe tämäkin.

Paljonkohan sähköautojen avulla tuota suomalaisten henkilöautojen osuutta on mahdollista pienentää?

Niin, ja jokos niiden akkujen jatkokäsittely on hoidettu siten ettei luontoa oikeasti saastuteta?

Hiilidioksidi kun kuitenkin on kasveille elintärkeää ja kasvit taas elintärkeitä meille.

Mitenkähän ruokaa olisi riittänyt kaikille maailman ihmisille jos hiilidioksidin määrä olisi pienentynyt viimeisen 150 vuoden aikana yhtä paljon kuin se on kasvanut?

Ps. Aika ikäviä näiden sähköautojen palot.

Sähköauto syttyi kolmesti – akkupalo on arvaamaton ja vaikea sammuttaa

”Ei sammu millään, syttyy uudelleen ja aiheuttaa ympäristötuhoja. Sellainen on sähköauton akkupalo. Pelastusala tarvitsee ohjeet sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen sammuttamiseen.”

”OPERATIIVINEN TOIMINTA 28.6.2019
Sähköauto syttyi kolmesti – akkupalo on arvaamaton ja vaikea sammuttaa

Kaasumainen palo

”Savunmuodostus väheni, mutta lämpökameran mukaan akuston lämpötila oli edelleen kohtalaisen korkea, noin 200 astetta. Pitkäkestoisen jäähdyttelyn jälkeen auto päätettiin siirtää asfalttikentälle, jossa mahdollinen uudelleensyttyminen ei aiheuttaisi leviämisvaaraa.

Auton syttymisestä oli kulunut noin tunti. Se näytti sammuneen täysin, savunmuodostus oli lakannut ja akuston lämpötila laskenut. Palokunta poistui, paikalle jäi autoliikkeen edustaja.

Noin vartin kuluttua auto syttyi kuitenkin räjähdyksenomaisesti uudelleen. Kun palomiehet tulivat takaisin palopaikalle, auto paloi aukealla kentällä.

”Se oli hyvin kaasumainen palo, voimakasta liekkiä työnsi takapenkin alla olevasta huoltoerottimen luukusta. Välillä se sammui ja välillä syttyi uudelleen. Palo oli muutenkin epämääräinen. Me laskimme sinne vettä, mutta aika huonolla sammutusteholla.”

Epävakaa pitkään
Autoa jäähdyteltiin jälleen pitkään, puolisen tuntia.

”Savuttaminen lakkasi, ja auto näytti kauttaaltaan aika pahasti palaneelta. Lämpö laski matalaksi ja kaikki näytti taas siltä, että se olisi sammunut. Siinä vaiheessa lähdettiin asemalle vuoronvaihtoon.”

Säiliöauton kuljettaja jäi paikalle vahtiin. Tehtävään oli mennyt jo kolme tuntia. Kun miehet olivat vuoronvaihdossa, kuljettajalta tuli tieto, että auto syttyi uudelleen täyden palon vaiheeseen.

Sammutus ja jälkivartiointi kesti vielä pitkään.

”Palon ennustettavuus ja kehittyminen poikkesi kaikista muista palotyypeistä, mitä tässä on tavattu”, Koskimaa sanoo.

”Sammutettu sähköauto on epävakaa pitkään. Maailmalla upottavat niitä vedellä täytettyihin siirtolavoihin. Oikein kenelläkään ei ole tietoa, miten näitä pitäisi sammuttaa. Olisiko hyvä polttaa auto hallitusti loppuun, vai pitääkö ruveta haalimaan siirtolavoja?” hän kysyy.”

No joo, aika hyvin nämä sähköautot tulevat työllistämään meitä tulevaisuudessa 🤔

🤔🤔🤔