Ns. mustat aukot ovat mustia tähtiä jotka säteilevät mustaa / pimeää valoa
Nämä ns. tähtien massaiset mukamas mustat aukot ovat avaruudessa laajenevia mustia tähtiä jotka ovat niin tiheitä että säteilevät mustaa / pimeää laajenevaa valoa jonka pimeät laajenevat fotonit työntyvät meidän laajenevien laitteiden läpi ilman että vuorovaikuttaisivat esim. kaukoputken laajenevan aineen kanssa siten että info näistä laajenevista mustista tähdistä välittyisi meille.
Nämä laajenevat pimeät fotonit ovat niin tiheitä että niiden sisäinen liike / aika on niin paljon hitaampaa kuin havaittavan aineen, ettei vuorovaikutusta synny rekisteröitävissä olevan laajenevan aineen kanssa siten että nämä laajenevat pimeät fotonit voisivat saada aikaiseksi saman kuon rekisteröitävissä olevat laajenevat fotonit.
Jo Einstein tiesi että mitä tiheämpi ja massiivisempi kohde, sitä hitaampi aika.
Eli tämän takia näitä mustia tähden massaisia mustia kohteita on olemassa.
Nämä avaruudessa laajenevat mustat tähdet eivät siis työnnä lähelleen työntyviä laajenevia kohteita pois päin itsestään ja kun niiden lähelle työntyviä laajenevia kohteita työnnetään niitä kohti, ei näiden mustien tähtien tarvitse kohdistaa mitään hokkus pokkus vetävää voimaa mihinkään.
Kaareutuva avaruus on keisari alasti.
😃
😃
Vasta-argumenttina laitan viittauksen wikipediasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_aukko
”Musta aukko on äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä. Siinä painovoima on niin voimakas, ettei yksikään hiukkanen tai edes sähkömagneettinen säteily pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan tapahtumahorisontiksi. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia voi tutkia vain gravitaatioaaltojen avulla, sillä mikään massallinen hiukkanen tai sähkömagneettinen informaatio ei pysty pakenemaan sieltä.[2]
Tähtien massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa. Lopulta niistä voi muodostua miljoonien aurinkojen massaisia niin sanottuja supermassiivisia mustia aukkoja, joita uskotaan olevan useimpien galaksien, myös Linnunradan, keskuksissa.[2]
Englantilainen geologi John Michell pohti vuonna 1784 ajatusta mustien aukkojen kaltaisista kappaleista. Häneltä luultavasti sai vaikutteita Pierre-Simon Laplace, joka teoksessaan Exposition du système du Monde (1796, ’Maailmanjärjestelmän esitys’) esitti maininnan ”taivaankappaleesta, jonka vetovoima voisi olla niin suuri, että valo ei voi virrata siitä ulos”. Ensimmäisenä termiä ”musta aukko” käytti fyysikko John Wheeler vuonna 1967.[2] Mustien aukkojen teoriaa huomattavasti kehittäneen professori Stephen Hawkingin mukaan musta aukko on eräänlainen reikä aika-avaruudessa.”
Ilmoita asiaton viesti
Ultimatum kysymys on; voiko myös järjen valo olla mustaa
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisin painokkaasti lukemaan tahi kuuntelemaan ensin kirjan ”Valo pimeydessä”, ennen kuin kirjoittelet pehmoisia mustista aukoista.
”Valo pimeydessä”. Kansainvälisen huippututkijan teos tunnetusta ja tuntemattomasta universumista.
Ensimmäinen valokuva mustasta aukosta oli tieteellinen sensaatio. Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa seurasivat livelähetystä, jossa Heino Falcke esitteli kuvan huhtikuussa 2019. Se oli ensimmäinen konkreettinen todiste mustista aukoista, joiden olemassaolon Einstein oli ennustanut suhteellisuusteorian perusteella yli sata vuotta sitten.
Valo pimeydessä kertoo Falcken johtaman Event Horizon Telescope -työryhmän tiestä mustan aukon kuvaamiseen. Mustia aukkoja syntyy ulkoavaruuteen, kun massiivinen tähti kuolee ja siinä oleva aine tiivistyy. Pieneen tilaan pakkautunut suuri massa tuottaa valtavasti gravitaatiovoimaa, joka nielaisee kaiken lähelle tulevan, myös valon.
Musta aukko on kuin portti tuonpuoleiseen: se avaa ulottuvuuden, jossa aika ja tila loppuvat. Siksi sitä ei voi tutkia tieteellisin menetelmin. Valo pimeydessä pohtii, mikä merkitys mustilla aukoilla on ihmiselle, ja kertoo, mikä pitää todellisuuttamme koossa.
Heino Falcke on radioastronomian ja astrohiukkasfysiikan professori Radboudin yliopistossa Nijmegenissa, Hollannissa. Hänelle on myönnetty lukuisia tiedepalkintoja, muun muassa Spinoza-palkinto. Hartaaksi kristityksi tunnustautuva Falcke on sanonut, että usko on hänelle sisäisen rauhan lähde ja motivaatio tieteen harjoittamiselle.
Jörg Römer on vapaa tiedetoimittaja ja Spiegel Online -sivuston tiedesivujen vastaava toimittaja.
”Falcken kyky kertoa pitkälle erikoistuneesta tieteenalasta on verraton: Hän osaa selittää Einsteinin suhteellisuusteorian vaikka alakoululaiselle.”
– Spiegel
Sivistä itseäsi! Tuo kirja on oikeasti todella mielenkiintoinen, ja kertoo erittäin hienosti kuinka tiedettä tehdään, ja vieläpä kuinka tarkasti sitä tehdään. Esim tuolta, ja eka kuukausi ilmaiseksi > https://www.bookbeat.fi/kirja/valo-pimeydessa-mustat-aukot-maailmankaikkeus-ja-me-558488
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa! Nyt kun Savorinen on keksinyt mustan valon, on hänen seuraava tavoitteensa lamppu joka sytyttäessä pimentää huoneen!
Ilmoita asiaton viesti