Saiko pimeä energia Seppo Rädyn heittämän keihään lentämään 96,96 metriin asti vuonna 1991 Punkalaitumella?
Seppo Räty siis heitti silloisen maailmanennätyksen 96,96 Punkalaitumella 2.6.1991.
1.6.1991 Maapallo oli Kuun ja Venuksen välisellä alueella.
🤔
2.6 aamusta Kuun ja Marsin välisellä alueella.
🤔
2.6 iltapäivän ja illan aikana Kuun ja Jupiterin välisellä alueella.
🤔
Koko päivän 2.6 Marsin ja Saturnuksen välisellä alueella.
🤔
Eikä siinä kaikki. Samaan aikaan Maapallo oli myös Jupiterin ja Saturnuksen välisellä alueella.
🤔
Mitä suorempia nämä linjautumat ovat, sitä enemmän ne pystyvät aktivoimaan Maapalloa.
Jos Maapallo on Auringon ja kaasuplaneetan välisellä alueella, niin silloin jo olemassa olevat myrskyt voimistuvat nopeasti.
Näin kävi äsken 26.8.2023 etukäteen ennustettavissa olevalla tavalla.
Niin kävi loppuvuodesta 2022 useita eri kertoja etukäteen ennustettavasti. Voit tutustua ennutuksiini täällä näissä blogiteksteissäni.
Tässä vielä video siitä millainen tilanne oli 2.6.1991 kun Räty heitti tuon maagisen 96,96 metriä pitkän heiton.
🤔
Aki Parviainen ja oma ennätys 93,09 metriä.
🤔
Johannes Wetter 97,76 metriä.
🤔
Thomas Röhler 93,90 metriä.
🤔
Julius Yego 92,72 metriä.
🤔
Sergei Makarov 92,61 metriä.
🤔
Raymond Hecht
🤔
Järisyttävä keihästulos! Mieletön ennätysparannus täysin puskista
Timothy Herman kohensi keihäsennätystään Keniassa seitsemällä metrillä.
https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000009583833.html
”BELGIALAINEN Timothy Herman sai lauantaina monen yleisurheilun seuraajan hieraisemaan silmiään. Mies kiskaisi Kip Keino Classic -kisassa Kenian Nairobissa veret seisauttavan ennätysparannuksen.
Hermanin tulos 87,35 ei sinänsä ole täysin poikkeuksellinen, mutta kun edellinen ennätys oli 80,48, voidaan puhua melkoisesta kehityksestä 32-vuotiaalle heittäjälle. Tulos on uusi Belgian ennätys.”
Katsokaapa millaisen avun Timothy Herman sai Uranukselta!
🤔
Suomalaisten heittolajeja harrastavien urheilijoiden kannattaisi ehkä yrittää omia henkilökohtaisia ennätyksiä silloin kun Maapalloa on aktivoitu normaalia enemmän tällaisten linjautumien aikana.
Onko silloin soluille tarjolla pienen mittakaavan energiaa normaalia enemmän? Jos, niin silloin ennätyksille on paremmat olosuhteet muissakin lajeissa.
Työntyykö aktivointien aikana Maapallosta ulos energiaa joka joka vuorovaikuttaa normaalia voimakkaammin aineen kanssa ja pitää näin esim. keihäät pidempään ilmassa?
Vai pitääkö heittopaikan olla linjautuman mukainen?
Teen tänään lisää videoita yli 90 metriä ennätyksekseen heittäneistä. Mukana myös Tero Pitkämäen ennätysheiton linjautumat.
Ps. Isoille vuorille ei kannata kiivetä seuraavan 10 päivän aikana. Todennäköisyys voimakkaille sateille / lumimyrskyille on nyt siellä suuri.
Ehkäpä about viikon päästä jonnekin tulee satamaan todella paljon vettä ja jos sataa vuoristoon, niin ehkäpä lumena.
🤔
Herääkin kysymys, että miksi muut heittäjät eivät kokeneet samaa linjautumisen tuomaa lisäboostia, eikä tehneet ennätyksiä samoissa kisoissa?
Onko linjautumisella jonkin tuntematon tekijä, joka valikoi kohteensa?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on hyvä 🙂
Pimeää energiaa siis työntyy linjautumien aikana vastapalloon ja näin pimeän energian tihentymät työntyvät toistensa läpi uudestaan ja uudestaan.
Toistensa läpi työntyessään ne vuorovaikuttavat toistensa kanssa voimakkaasti ja näin niissä oleva energia hajaantuu isommalle alueelle.
Näin todennäköisyys kohdata vastaan työntyvä pimeän energian hiukkanen suoraan tai ainakin osittain suoraan vastapalloon kasvaa jne.
Ajatellaan että linjautuma on heiton aikana saman suuntainen kuin heittosuunta.
Nythän pimeä energia voi kohdistaa linjautuman suuntaisesti keihääseen työntävää voimaa jompaan kumpaan suuntaan, jolloin heittäjä joko hyötyy siitä tai sitten siitä on haittaa.
Nämä pimeän energian hiukkaset siis aktivoivat toisiansa.
Jos syntyy hetkellisiä ketjureaktioita joissa näitä pimeän energian hiukkasia aktivoituu enemmän toiseen suuntaan kuin toiseen, niin silloin siitä olisi joko hyötyä tai haittaa riippuen kumpaan suuntaan liikkuvissa pimeän energian hiukkasissa tuo ketjureaktio syntyy.
Oletan että salamat syntyvät siten että Maapallon sisältä ulos työntyvät pimeän energian hiukkaset alkavat vuorovaikuttamaan normaalia enemmän kohti Maapalloa työntyvien pimeän energian hiukkasten kanssa.
Pikkuhiljaa sää alkaa sen takia muuttumaan myrskyiseksi kunnes lopulta syntyy ketjureaktioita jotka saavat aikaan salamoita.
Nyt salamat voivat syntyä joko Maapalloa kohti työntyvien pimeän energian hiukkasten räjähdyksenomaisesta laajenemisesta tai Maapallosta pois päin työntyvien pimeän energian hiukkasten räjähdyksenomaisesta laajenemisesta.
Jos pois päin työntyvistä pimeän energian tihentymistä, niin silloin yläilmakehässä nähdään näyttäviä keijusalamoita.
🤔
Linjautumien aikana Maapalloa joka tapauksessa aktivoidaan sisältä käsin ja näin Maapallon sisältä vapautuu energiaa jota lähtee työntymään kohti Maapallon pintaa jne.
Työntyykö tuota ylimääräistä energiaa miten tasaisesti ulos Maapallosta?
Vai ehkäpä virtauksina siten että tuollainen virtaus liikkuu myös sivusuunnassa, jolloin se voisi liikkua heittoalueen läpi silloin kun keihäs on ilmassa.
Seuraava heittäjä ei ehtisi hyötyä siitä silloin enää.
Onhan tässä vielä pohtimista, mutta nämä linjautumat näyttäisivät syklittävän kumpupilvien esiintymisaikoja ainakin täällä Itä-Suomessa.
Isot aktivoitumiset eli Auringon ja kaasuplaneettojen välisellä alueella olemiset näyttävät voimistavan hirmumyrskyjä.
Ja ehkäpä urheilijat saattavat hyötyä niistä jos sattuu käymään hyvä tuuri.
Pienen mittakaavan tuuli sattuu osumaan sopivaan aikaan oman suorituksen aikana.
🤔
Ilmoita asiaton viesti
Jos vetomoimaa ei ole, niin miksi Seppo Rädyn keihäs putosi takaisin maahan.
Ilmoita asiaton viesti
2001 Edmontonissa ja 2015 Pekingissä nähtiin todella kovatasoiset keihäskilpailut. Eli onhan näitä kisoja joissa kaikki ovat voineet hyötyä linjautumisista.
Ja näissä molemmissa kilpailuissa oli selkeät linjautumat päällä.
🤔
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä urheilijat itse ovat tästä mieltä 🤔
Miltä esim. Rädystä on tuntunut kun on ajoittanut kunnon arvokisoihin ja ei pääse itse kesän päätapahtumassa lähellekään tuota tulosta joka oli tullut tuosta vuan 🤔
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän sama keihäsmalli ollut käytössä loppukesästä 1991 kun heitettiin Maailmanmestaruudesta.
Jännä ettei Seppo päässyt silloin edes yli 90 metriä.
Arvokisoissa heitoissa oli ihan eri tekemisen meininki kuin tuossa viskaisussa.
Mutta parhaitenhan näistä tietäisivät itse urheilijat.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä mieltä he ovat näistä minun oletuksista.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tässä heitossa oli mielenkiintoiset linjautumat myös.
Pienikokoinen Taiwanilainen räjäyttää pankin. Paranikohan ennätys about kymmenen metriä kerralla
https://youtu.be/V_xPNG_xF9Y?si=ZNlnW5QnAOJ7yT9a
🤔
Hofmann täräytti samassa kisassa myös yli 91 metriä.
https://youtu.be/-LCwAO7o-Ds?si=uj-nCEmFtM2Sco0m
Hofmannin ilme on aika epäuskoinen. Minäkö tuon heitin 😮
🤔
Ilmoita asiaton viesti
Suomen urheilujohdon pitäisi vissiin synkronoida urheiluhuippujemme osallistuminen arvokisoihin planeettojen linjautumiseen, alkaisi välillä tulla muitakin kuin korkeintaa pronssimitaleita. Varmuuden maksimoimiseksi kannattaisi vielä kurkata mitä kristallipallo on mieltä 😵💫
Ilmoita asiaton viesti