Savorinen kertoo minkä takia nykyinen atomimalli on virheellinen. Tässä tehdään historiaa.
Fyysikot tutkivat atomeja lähettämällä niitä kohti eri energian omaavia fotoneja. Sopivan energian omaavan fotonin oletetaan irroittavan jo olemassa olevan elektronin ytimen ympäriltä.
Valosähköilmiö
https://norssiportti.oulu.fi/staff/webbimappi/Valosahkoilmio.htm
-
Valosähköinen ilmiö tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn kykyä irrottaa elektroneja metallipinnoista (atomin elektroniverhosta).
-
Valosähköisessä ilmiössä fotoni luovuttaa energiansa metallin pinnassa ”löyhästi” sidotulle elektronille.
-
Säteilykvantin eli fotonin energian täytyy olla tarpeeksi suuri, jotta se voisi irrottaa elektronin. Elektronin irrottamiseen atomista, tarvitaan tietty määrä energiaa.
-
Tämä energia, irrotustyö W, on ominainen kullekin metallille.
-
Jotta elektroni irtoaisi atomista (metallin pinnasta), täytyy fotonilla olla tietty energia.
🤔🤔🤔🤔
Enemmänkin tuossa on kyse siitä että fotonin tiheyden pitää olla sopiva siihen että se saa syntymään täysin uuden elektronin siitä energiasta jota työntyy ulos atomin ytimestä koko ajan.
Juuri näin. Luit täysin oikein.
Ei fyysikot irroita atomien ytimien ympäriltä jo olemassa olevia elektroneja.
Atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät kaikkien muiden laajenevien atomien ytimien kanssa laajenevaa energiaa / työntävää voimaa jota ei voida rekisteröidä meidän laitteilla.
Tämä laajeneva pimeä energia, jota laajenevat atomien ytimet keskenään kierrättävät, koostuu ziljoonista erillisistä laajenevista tihentymistä.
Pelkästään yhden uuden laajenevan fotonin syntymiseen niitä tarvitaan ziljoonittain.
Aivan kuten yhden uuden laajenevan tähden syntymiseen tarvitaan ziljoonittain laajenevia pimeän aineen tihentymiä joiden laajeneminen kiihtyy hetkellisesti räjähdyksenomaiseksi.
Ok, eli tutkija lähettää laajenevaa atomin ydintä kohti ziljoonista erillistä laajenevista tihentymistä koostuvan laajenevan fotonin joka kohtaa laajenevasta atomim ytimestä ulos työntyneitä laajenevan pimeän energian erillisiä laajenevia tihentymiä ziljoonittain.
Sopivalla etäisyydellä laajenevasta atomin ytimestä näitä erillisiä pimeän energian laajenevia tihentymiä on sopivan tiheästi keskenään siihen että laajeneva fotoni kohdatessaan niitä, saa niiden laajenemisen kiihtymään räjähdyksenomaiseksi, jolloin ne eivät ehdi työntää toisiansa pois päin toisistansa yhtä nopeasti kuin laajenevat.
Nyt niistä yhdistyy / syntyy uusi iso kokonaisuus eli uusi avaruudessa laajeneva elektroni.
Nyt tutkijat luulevat irroittaneensa atomin ytimen ympäriltä jo olemassa olevan elektronin, vaikka oikeasti he saivat syntymään täysin uuden elektronin.
🤔🤔🤔🤔
Ok, lukekaapa nyt näitä artikkeleita kvanttifysiikan kummallisuuksista.
Kun ymmärrätte millaista aine oikeasti on, eivät nämä fyysikkojen havainnot aineesta enää tunnu millään tavalla oudoilta.
Siis kun ymmärtää että oikeasti atomien ytimet laajenevat koko ajan ja kierrättävät kaikkien muiden laajenevien atomien ytimien kanssa laajenevaa pimeää energiaa ziljoonina erillisinä laajenevina tihentyminä jotka vieläpä ryhmittyvät aalloiksi sen mukaisesti miten kohtaavat vastaan työntyviä aaltoja kun työntyvät pois päin siitä laajenevasta atomin ytimestä josta ovat peräisin.
Toki hyvä ymmärtää myös se että sitten kauempana laajenevasta atomin ytimestä, kun nämä erilliset laajenevat tihentymät ovat jo ryhmittyneet aalloiksi, ne itse pystyvät yhdistämään vastaan työntyviä aaltoja sen mukaisesti miten ovat itse ryhmittyneet aalloiksi matkallaan pois päin laajenevasta atomin ytimestä.
Oleellista tässä tietysti on se kuinka monesta erillisestä laajenevasta protonista ja neutronista laajeneva atomin ydin koostuu.
Eli kuinka tiheästi näitä laajenevan pimeän energian erillisiä laajenevia tihentymiä laajenevasta atomin ytimestä pois päin työntyy.
Ok. Tässä vielä artikkeli kvanttifysiikan kummallisuuksista, joissa ei enää tämän jälkeen mitään outoa ole.
Siis jos pystyy hahmottamaan kokonaisuuden siitä millaista aine oikeasti on.
🤔🤔🤔🤔
Quantum superposition begs us to ask, “What is real?”
https://bigthink.com/13-8/quantum-superposition/
- In the quantum world, objects can be in multiple places at once, at least until they are measured.
- This is due to the weirdness of quantum superposition. The same experiment, repeated many times under the same conditions, can give different results.
- Analogies to understand this phenomenon all fall short. But they do beg us to ponder, ”What is real?”
🤔
Lisää samasta jutusta.
”The solution to Schrödinger’s equation was known as the wave function. Initially, he thought of it as describing the electron wave itself. This was in accord with classical notions of how waves evolve in time, obeying determinism. Given their initial position and velocity, we can use their equation of motion to predict what happens in the future. Schrödinger was particularly proud of this fact — that his equation restored some order to the conceptual mess caused by atomic physics. He never liked the idea of the electron “jumping” between discrete orbits.
However, Heisenberg’s Uncertainty Principle ruined this deterministic interpretation for the wave function. In the quantum world everything was fuzzy, and it was impossible to predict exactly the time evolution of the electron, be it particle or wave. The question became: Then what does this wave function mean?”
🤔🤔🤔🤔
Juuri näin. Tämä ns. elektronin kvanttihyppy radalta toiselle siten ettei elektroni muka liikkuisi avaruudessa paikasta toiseen on TIETYSTI huuhaata.
Eihän elektroneja kiepu atomin ytimen ympärillä, eikä edes pysyttele atomin ytimen ympärillä elektroniverhoina.
Laajenevista atomien ytimistä työntyy jatkuvana virtana ulos laajenevaa pimeää energiaa ziljoonina erillisinä laajenevina tihentyminä jotka ryhmittyvät matkansa aikana aalloiksi jne.
Ok, jatketaan vielä yhdellä pätkällä tuosta samasta artikkelista.
🤔
”Physicists were lost. How could the wave-particle duality of matter and light and Heisenberg’s Uncertainty Principle be reconciled with Schrödinger’s beautiful (and continuous) wave mechanics? Again a radical new idea was needed, and again someone had it. This time it was the turn of Max Born, who apart from being one of the principal architects of quantum mechanics was also the grandfather of 1970s rock star Olivia Newton-John.
Born proposed, correctly, that Schrödinger’s wave mechanics did not describe the evolution of the electron wave, but the probability of finding the electron in this or that position in space. Solving Schrödinger’s equation, physicists compute how this probability evolves in time. We cannot predict with any certainty whether the electron will be found here or there. We can only give probabilities of it being found here or there once a measurement is made. In quantum mechanics, the probability evolves deterministically according to the wave equation, but the electron itself does not. The same experiment, repeated many times under the same conditions, can give different results.”
🤔🤔🤔🤔
Juuri näin.
Ei sitä elektronia edes ole olemassa siellä ytimen ympärillä.
Mittaus suoritetaan laajenevan fotonin avulla joka saa syntymään täysin uuden laajenevan elektronin.
Unohtakaa nykyinen virheellinen atomimalli ja pääsette eroon kvanttifysiikan hokkus pokkus temppuja tekevistä hiukkasista 🙂
🙂
”Enemmänkin tuossa on kyse siitä että fotonin tiheyden pitää olla sopiva siihen että se saa syntymään täysin uuden elektronin siitä energiasta jota työntyy ulos atomin ytimestä koko ajan.”
Fotonilla ei ole tiheyttä. 😉
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkömagneettinen_säteily
”Sähkömagneettisen säteilyn välittäjähiukkanen on massaton fotoni”
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän sinä luulet 🙂
Fotoneilla on tiheys ja tilavuus.
Fyysikoilla sen sijaan ei ole fysiikan kaiken teoriaa 🙂
Vielä.
Myöhemmin, kun lopulta ovat ymmärtäneet että tietysti myös fotoneillakin on tiheys ja tilavuus, sisäinen rakenne, sisäinen liike / aika ja sisäinen paine, heillä on oikea mahdollisuus fysiikan kaiken teoriaan.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Käy sitten mittaamassa fotonin tiheys ja tilavuus. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Savorisen puppulausegeneraattorin tuotokset eivät ole tieteellisesti todennettu, eivätkä ne tukeudu tutkittuun tietoon. Korjausta väitteisiin, asioita tiedustelin tietoviisaimmalta taholta > https://chat.openai.com/
Atomien ytimet eivät laajene koko ajan, ja niillä ei ole kykyä kierrättää pimeää energiaa. Pimeä energia on käsite, joka liittyy maailmankaikkeuden laajentumiseen, mutta se ei liity atomien ytimiin tai niiden laajenemiseen. Lisäksi käsite ”erilliset laajenevat tihentymät” ei ole tieteellisesti tunnettu tai tutkittu.
Fotonit ovat elektromagneettisia aaltoja, jotka koostuvat sähkö- ja magneettikentistä, eivätkä ne ole konkreettisia kappaleita, joten niillä ei ole minkäänlaista tiheyttä eikä tilavuutta. Tiheys ja tilavuus liittyvät fyysisiin kappaleisiin, joilla on massaa ja tilaa. Fotonit eivät ole sellaisia, sillä ne ovat pelkkiä elektromagneettisia aaltoja, jotka liikkuvat valon nopeudella täysin ilman massaa.
Atomien ympärillä on elektroneja, ilman ei olisi atomeita. Atomit koostuvat ytimestä, joka koostuu protoneista ja neutronista, ja elektronista, joka kiertää ytimen ympärillä. Elektronit ovat hiukkasosia, jotka ovat vastuussa atomien kemiallisista ominaisuuksista ja niiden vuorovaikutuksista toistensa kanssa. Elektronit kiertävät ytimen ympärillä erilaisilla ”kiertoradoilla” tai ”kiertotiloissa”, kuten k- ja l-kiertoradat.
Superpositio on käsite, joka on hyvin oleellinen kvanttimekaniikassa, sillä se selittää monia kvanttimekaniikan ilmiöitä, kuten Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen, joka kertoo että tietyn hiukkasen tila ja sijainti eivät voi olla täysin tarkkoja samaan aikaan.
On tärkeää ymmärtää että kvanttimekaniikassa, kun kohde mitataan, se poistuu superpositiosta ja valitsee tietyn tilan. Tämä tilan valinta tapahtuu satunnaisesti, ja se on perusta kvanttimekaniikan ennustamattomuudelle.
Kvanttimekaniikassa on käsite havaitsijan vaikutuksesta, joka sanoo että havaitsijan mittaus vaikuttaa siihen, miten kvanttimekaniikan kohde havaitaan. Tämä johtuu siitä, että kvanttimekaniikassa kohde on superpositiossa useista tilasta, ja havaitsijan mittaus valitsee yhden näistä tilasta. Tämän seurauksena, mittauksen aikana kohde siirtyy superpositiosta valittuun tilaan.
Havaitsijan vaikutus on perusta kvanttimekaniikan ennustamattomuudelle, koska se tarkoittaa että kohteen tila ei ole ennustettavissa ennen mittauksen tekemistä. Se tarkoittaa myös, että kohteen tila riippuu siitä, miten se mitataan. Tämä käsite on keskeinen kvanttimekaniikan kohteiden kohdalla, joilla on pieni massa, kuten elektronit tai fotoni, ja se on yksi kvanttimekaniikan keskeisistä perusominaisuuksista.
Savorisen tila on taas täysin ennustettavissa.
Hänen puppulausegeneraattorinsa suoltaa täysin samaa sontaa tämänkin vuoden, eikä mitään edistystä, havaintoa, matemaattista kaavaa tai tieteellistä todistetta löydy edes äärettömässä ajassa tukemaan hänen suoltamaansa puppua.
Savorisen päänuppi on niin valtavasti laajentunut, etteivät ziljoonat hyperyyberkvanttifysikaaliset supererikoislääkäritkään eivät löydä enää tunnetusta maailmankaikkeudesta osia tai menettelutapoja miten nupin voisi korjata edes likimain normaaliuden ja tasapainoisuuden tilan tuntumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on niin hätä kieltää näkemykseni, ettet ehdi edes pohtimaan asiaa.
Siis sitä miten äärimmäisen paljon loogisemmin kaikki selittyy ilman hokkus pokkus avaruutta, ilman ylimääräisiä tilaulottuvuuksia ja ilman minkäänlaisia vetäviä voimia.
Mitäpä jos pieneksi hetkeksi unohtaisit pakkomielteesi siitä että minun on pakko olla väärässä ja lukisit kerrankin ajatuksella mitä kirjoitin 🙂
Too much for you 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nou hätä heh. Heti paikalla unohtuvat pakkomielteet, kun fantasiasi muuttuvat todeksi. Tämä on äärimmäisen epätodennäköistä, koska mitään tuollaista ei ole koskaan havaittu, mitä selität. Eikä selityksiäsi ymmärrä kukaan maailmassa, on ne sen verran sekavaa jargonia. Loogisuutta niissä on yhtä vähän translaissa, niitä ei voi lukea ajatuksella. Pysytäänpäs edelleen todellisuudessa, eikä jauheta ihan puuta heinää. Varastat edelleen vain toisten aikaa…
Ilmoita asiaton viesti
”Varastat edelleen vain toisten aikaa…”
Tää oli hauska 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ai hauska, et vissiin hokannu pointtia. Olet varastanut törkeän määrän toisten aikaa ja täyttänyt datakeskuksia höpinöilläsi jo yli 20 vuotta. Lopputulos on edelleenkin vain se, että aikaa on kulunut, mutta käteen ei ole jäänyt yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Lukaisin taas alustuksen odottaen, että siitä löytyisi jokin yhteys fysiikan nykyiseen standardimalliin. Ei löytynyt, taaskaan. Mallihan on taatusti siinä mielessä ”virheellinen”, että gravitaatiota ei ole osattu kvantifioida, mutta tämä tarina ei todellakaan asiaa auta.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä se onkin kun nykyinen atomimalli on alusta lähtien virheellinen.
Ja koska fyysikot ovat pitäneet kiinni tästä virheellisestä näkemyksestä, niin ovat joutuneet turvautumaan tähän nykyiseen spaghettihirviöön.
Spaghettihirviö = Laajeneva avaruus + kaareutuva avaruus + poreileva avaruus + aaltoileva avaruus + kiertyvä avaruus + ylimääräiset tilaulottuvuudet + vetävät voimat + pimeä aine jolla tämä selittämätön höpö höpö vetävä voima + pimeä energia joka jotenkin jotenkin saa jotenkin jotenkin laajenevan avaruuden laajenemaan kiihtyvällä vauhdilla jotenkin jotenkin.
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Luettele perushiukkaset nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko minun opettelevan virheellisen fysiikan mukaiset perushiukkaset ulkoa.
Mitä hyötyä siitä olisi 🤔
Niin, voisihan niitä pohtia oman näkemykseni pohjalta 🙂
🙂
Ilmoita asiaton viesti
Niin, et tiedä, mikä nykyinen atomimalli on.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän siitä tarpeeksi.
Mitäpä jos sinä kertoisit jotakin oleellista siitä miten ns. gluonit välittävät ns. sidosvoiman.
Tai jotakin oleellista siitä miten ydin muka kontrolloi elektroneja siten etteivät ne pakene ydintä, eivätkä syöksy ytimeen.
🙂
Ilmoita asiaton viesti