Savorisen ennustus liittyen Jupiteriin toteutui
NASA’s Hubble Space Telescope captures photos of dark red storms raging in Jupiter’s Northern hemisphere
https://www.businessinsider.com/nasa-hubble-photos-jupiter-show-dark-red-storms-raging-2021-11?r=US&IR=T
”The latest photos of Jupiter, taken by NASA’s Hubble Space Telescope and released Thursday show new storms in the planet’s northern hemisphere — but the gas giant still holds secrets, experts say.”
Maapallo liikkui loppukesästä about tänne asti Auringon ympäri siten että oli Auringon ja kaikkien neljän kaasuplaneetan välisellä alueella kertaalleen. Siihen päälle täysikuut ja 4.11 uusikuu samaan aikaan kuin linjautuminen Auringon ja Uranuksen kanssa ja sen jälkeen oli vielä täysikuu 19.11.
Maapallon keskusta sai jokaisen linjautumisen aikana ylimääräistä energiaa pienen mittakaavan hiukkasten keskinäistä törmäyksistä jne.
Tuota ylimääräistä energiaa viiveellä ulos Maapallosta ja vaikuttaisi siltä että aika suuri osa La Palman kautta eli siinä energia joka on aktivoinut tuota La Palman tulivuorta siten että se oli ennakoitavissa.
Näin myös Jupiter liikkuu tuolla alueella ja Jupiter olikin loppuvuodesta 2020 Saturnuksen ja Auringon välisellä alueella.
Ja näin myös Jupiterin keskusta sai paljon ylimääräistä energiaa ja tämä näkyy nyt viiveellä tuon tiedeuutisen mukaisella tavalla.
Jupiterin taustalla on tällä hetkellä Maapallolta katsottuna oikealla Saturnus ja vasemmalla Neptunus.
Eli vaikka ei enää niin suoraa linjautumista Auringon ja Saturnuksen kanssa, eikä vielä linjautumista Auringon ja Neptunuksen kanssa, niin jossakin määrin Saturnus ja Neptunus myllyttävät yhdessä Auringon kanssa Jupiterin keskustaa.
2022 about heinäkuun aikoihin Auringon ja Neptunuksen välisellä alueella. Mielenkiintoista seurata miten nämä uudet myrskyt voimistuvat seuraavan vuoden aikana.
🤔
Keväällä 2024 vielä Auringon ja Uranuksen välisellä alueella.
Jos nyt vielä mietitään miten esim. Neptunus niin kaukaisena planeettana voisi vaikuttaa Jupiterin sääilmiöihin, niin kyllä voi ja itseasiassa lyhyemmällä viiveellä kuin esim. Saturnus.
Saturnus vaikuttaa syvemmällä Jupiterin sisällä kuin Uranus ja Uranus syvemmällä kuin Neptunus.
Kyse on siitä että entropia siis vaikuttaa näihin pienen mittakaavan työntävää voimaa välittäviin laajeneviin tihentymiin.
Oleellista on se että nämä Auringosta ja toisesta planeetasta peräisin olevat laajenevat tihentymät työntävät mahdollisimman suoraan toisiansa kohti ja näin vuorovaikutukset kertaantuvat esim. Maapallon tai tässä tapauksessa Jupiterin sisällä.
Ensin yhden vastaan työntyvän laajenevan tihentymän läpäisy, sisäinen paine kasvaa, voimakkaampi laajeneminen ja näin helpommin suoralla linjalla jonkun toisen vastaan työntyvän laajenevan tihentymän läpi jne.
Lopulta törmäyksiä kyseisen planeetan sisällä laajenevien kvarkkien kanssa ja näin vapautuu normaalia enemmän energiaa kuseisen planeetan keskustasta tai keskustan ympäristöstä.
Eli esim. La Palman alueen ja Maapallon keskustan välisellä alueella on tällä hetkellä aktivoitunut alue josta laajenevaa energiaa / työntävää voimaa kohti laajenevan Maapallon pintaa jne.
🤔🤔🤔
😃
Ps. Tässä ennustukseni liittyen Jupiteriin.
Voimistuuko Jupiterin punainen pilkku? Vai saako taas kaverikseen uuden myrskyn?
https://www.tiede.fi/keskustelu/87999/voimistuuko-jupiterin-punainen-pilkku-vai-saako-taas-kaverikseen-uuden-myrskyn?page=1#comment-3152321
😃
Skaalaileppa tuosta linkistä suhteellisia aurinkokunnan planeettojen etäisyyksiä, niin ymmärrät ehkä sinäkin että niillä pikkuruisilla palleroilla ei ole yhtään mitään vaikutusta maaplaneettaan, elämäämme tai johonkin kanarian tulivuoreen, siten kuin yrität selittää jotain, jostain ihme tihentymistä ym. diipadaapaata.
Lisäinfo, Ps. 99,8 prosenttia Aurinkokunnan massasta on, so. Aurinko. Siitäpä skaalailemaan, hetken kyllä kestää saavuttaa esim. Jupiter, jos toisenkin > https://joshworth.com/dev/pixelspace/pixelspace_solarsystem.html
Ilmoita asiaton viesti
Toiseksi vielä nämä planeetat eivät ole konjunktiossa montaakaan kulmasekuntia, joten niiden vaikutus on olematon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulmasekunti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Konjunktio_(tähtitiede)
Ilmoita asiaton viesti
Oleellista tässä on siis ymmärtää se että nämä rekisteröimättömät pimeät työntävän voiman laajenevat tihentymät työntyvät yleensä laajenevin planeettojen läpi, välittäen laajenevaa työntävää voimaa laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin.
Kun niiden laajeneminen voimistuu normaalia enemmän, ne alkavat törmäilemään laajeneviin kvarkkeihin jne.
Juu juu, moni alkuräjähdysuskonlahkon jäsen väittää tätä huuhaaksi.
Heille kysymys.
Kertokaahan mikä näitä myrskyjä esim. Jupiterissa saa aikaiseksi ja mikä niitä ylläpitää.
Kertokaa se liittyen Jupiterin punaiseen pilkkuun.
😃
Ilmoita asiaton viesti
”Juu juu, moni alkuräjähdysuskonlahkon jäsen väittää tätä huuhaaksi.”
Täytyy tunnustaa, – olen tämän lahkon jäsen.
Ilmoita asiaton viesti
Eli entropia on tässäkin isossa roolissa.
Juuri siksi Neptunuksella on iso rooli esim. Auringonpilkkumaksimiin liittyen.
Tai paremminkin iso rooli pitkiin pilkuttomiin jaksoihin.
😃
Ilmoita asiaton viesti
Sama vaikutus on Neptunuksella Aurinkoon melko tarkkaan, kuin jos kirppu kusis räjähtävään tsaarin pommiin. Seuraava aihe.
Ilmoita asiaton viesti
Mietihän miten pienen ”kirpun” ylipäätään tarvitset aloittamaan kyseisen ketjureaktion.
😃
Ilmoita asiaton viesti
Myrskyt johtuvat kyllä ihan muusta kuin savon miehen pimeyden voimista.
Esim. Jupiter.
Junon mittausten mukaan Jupiterin gravitaatiokenttä on pohjois–eteläsuunnassa epäsymmetrinen samaan tapaan kuin pilvivöiden ja -vyöhykkeiden järjestelmä. Niiden synty on seurausta itä–länsisuuntaisista suihkuvirtauksista, jotka ulottuvat syvälle kaasukehään.
Mitä syvemmältä ne kumpuavat, sitä enemmän niiden kuljettamana liikkuu kaasua. Kun kyse on jättiläisplaneetasta, virtausten mittakaava näkyy jopa gravitaatiokentän voimakkuudessa. Tutkimalla siinä esiintyvää epäsymmetrisyyttä saadaan tietoa syvyydestä, jolle suihkuvirtaukset pystysuunnassa ulottuvat.
Jupiterin pilvivöiden ja -vyöhykkeiden olemassaolo on tiedetty jo vuosisatojen ajan, mutta niiden tuntemus on ollut hyvin ylimalkaista. Käytännössä niiden olemuksesta on voitu tehdä päätelmiä ainoastaan kaasukehän yläosien pilvimuodostelmista.
”Junon gravitaatiomittausten ansiosta tiedämme nyt, kuinka syvälle suihkuvirtaukset ulottuvat ja millainen niiden rakenne on näkyvän pilviverhon alapuolella. Aivan kuin olisimme siirtyneet 2D-kuvista huipputarkkaan 3D:hen”, havainnollistaa syvemmän kaasukehän sääilmiöitä koskevaa tutkimusta johtanut Yohai Kaspi.
Ilmoita asiaton viesti