Simo Ruoho, Kaikki oleellinen Hiilidioksidikeskusteluun.

Simo Ruoho on perehtymällä perehtynyt ilmastomuutokseen vaikuttaviin asioihin. Kannattaa seurata mitä Simolla on sanottavaa esim. hiilidioksidista joka siis on elintärkeää kasveille. Ja kasvit elintärkeitä meille.

Simo julkaisi tämän facebookissa.

Kaikki oleellinen Hiilidioksidikeskusteluun

https://m.facebook.com/groups/ilmastofoorumi/permalink/10158171354072725/?ref=m_notif&notif_t=group_highlights

Lyhyesti: Luonnon tuotanto on kasvanut 4x enemmän kuin ihmistuotanto. Pinnan pitoisuudessa on huomattava alueellinen vaihtelu. Hiilidioksidi ”elää” ilmakehässä vain muutaman vuoden.

Sisältö:
Tuotannon muutokset 1850-2020
ilmakehän pitoisuus
nielujen muutokset
Hiilidioksidin elinikä ilmakehässä
Kaikki lähteet ja nielut suuruusjärjestyksessä
Kuvien (7) kuvaus

1. Tuotannon muutokset 1850-2020
Luontoperäiset +42 GtC (+154 GtCO2)
:: 168 GtC –> 210,1 GtC
Fossiilisten poltto ja teollisuus +9,3 GtC (+34 GtCO2)
:: 0 GtC –> 9,3 GtC
Maankäytön muutokset 0,7-1,8 GtC (2,6-6,6 GtCO2)
:: vaihdellen

2. Ilmakehän pitoisuus 2020:
882 GtC (3235 GtCO2) (414 ppm)
Hiilidioksidi leviää yläilmakehässä hyvin. Mauna Loan mittauspiste sijaitsee >2 km korkeudella ja kuvastaa hyvin kehitystä 1958-2020 välillä. Antarktiksellakin on vain noin 6-7 ppm alhaisempi pitoisuus kuin siellä
Pinnan tasossa, hiilidioksin määrä vaihtelee alueittain 250-1000 ppm:n välillä. Korkeimmat pitoisuudet mitataan aamuisin sademetsissä, yön respiraation jälkeen. Matalimmat navoilla, sekä sademetsissä iltaisin ennen auringonlaskua – siellä hiilidioksidi loppuu kasvua silmälläpitäen päivittäin jopa kesken.

3. Nielujen muutokset
Nielut ottavat vuosittain 20-30 % koko ilmakehän pitoisuudesta. Nieluja ovat fotosynteesi, viileät vesistöt ja suot, ja pieniltä osin rapautuminen.
1850-2020 keskimääräinen suhteellisen tehon muutos on 28 % –> 25 %, eli muutaman prosentin tehonlasku. Tämä vaikuttaa ilmakehän CO2-pitoisuutta kasvattaen. Tehonlasku johtuu suurimmaksi osaksi merien pinnan lämpiämisestä (viileää meripintaa vähemmän suhteessa lämpimään, osin pitoisuuden nopeasta noususta (viherkasvu ja leviäminen ei tapahdu heti)
1850-2020 keskimääräinen absoluuttisen tehon muutos on huomattava nileujen kasvu, mutta ei riittävä kääntämään pitoisuutta laskuun. Tehonkasvu johtuu osin maapallon vihertymisestä, joka voimistaa fotosynteesiä, ja osin luontoperäisen ja ihmisperäisen tuotannon kasvusta, jotka lisäävät kaasun osapainetta merien pinnan yläpuolella.

4. Hiilidioksidin ”elinikä” ilmakehässä
Samat CO2-molekyylit, kaikista tuotantolähteistä, ’elävät’ ilmakehässä keskimäärin vain muutaman vuoden
Molekyyleistä puolet on imeytynyt nieluihin 3-4 vuoden kuluttua, ja 99% 20-25 vuoden kuluttua
Osa palautuu toisina molekyyleinä ilmakehään kasvillisuuden respiraation seurauksena

5. Tuottajat ja nielut suuruusjärjestyksessä

Tuottajat (GtC)
103 Maaperän bakteerit ja sienet
100 Kasvillisuuden respiraatio
78,4 Lämmin meripinta
9,3 Fossiiliset + teollisuus
0,7-1,8 Maankäytön muutokset
0,1 Tulivuoritoiminta
Nielut (GtC)
206 Fotosynteesi
80 Viileä meripinta
0,3 Rapautuminen
Summa 2020 (tuotannot – nielut)
291,5 GtC – 286,3 GtC = 5,2 GtC (19 GtCO2) (2,4 ppm)

6. Kuvien selosteet
Hetkellinen hiilidioksidipitoisuus pinnan tasossa
[EU Copernicus CAMS]
Hiilidioksin nettotuotanto/nielu alueittain vuosikeskiarvona. Suomi on noin 60 MtCO2 nettonielu
Yhdistelmä eri pitoisuusmittauksia
– Vasemmalla Antarktiksen jääkairaus
– Keskellä eri alueilta otettuja kemiallisia mittauksia (60 000, Alaskasta Intiaan)
– Oikealla Mauna Loa 1958-
Ilmakehän CO2-pitoisuuden kehityslaskelma 1850-2020, huomioiden luonnon tuotannon kasvu 168 GtC –> 210,1 GtC, vuotuinen ihmistuotanto (Global Carbon Budget), sekä suhteellinen nielutehon heikkeneminen 28% –> 25 %.
Pitoisuus maaliskuussa 2011 (kk-keskiarvot) pinnan tasossa. Globaali keskipitoisuus oli tuollon 6 ppm Mauna Loan keskipitoisuutta alhaisempi (vuodensisäistä vaihtelua)
GCP:n (Global Carbon Budget) hiilenkiertokuva korjattuna oikeisiin suhteisiin luonnon ja ihmisperäisen kesken. Lisäsin myös punaisella kaikki löytämäni virhemarginaalit.
2018 hiilenkierto muunnettuna ppm-lukemiksi.”

Mitä ajatuksia tämä herättää?

🤔

😃