Ahvenanmaan asema ei ole nyt ykkösasia
Suomi on tänään ollut kymmenen vuorokautta Naton täysjäsen. On alkanut Suomen sisäänajo Naton rakenteisiin. On paljon uusia asioita, jotka on ratkaistava, kuten painopistealueiden valinta. Luultavasti kannatan arktista suuntaa, josta vastaa operatiivinen tunnistussana Norfolk. Suomi on luontevasti jo geopoliittisesti arktisten suuntien maa, unohtamatta tietenkään Itämerta. Suurvaltaintressit kohtaavat jännitteisesti arktisella alueella.
Naton art. 5 suojaa Suomen valtioalueen jokaista neliösenttiä, siis myös Ahvenanmaan maakuntaa. Tilanne on tältä osin vakaa. Silti julkisuushakuinen median sponsoroima keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoidusta rauhan ajan asemasta on pöllähtänyt pölyisästi käyntiin tilanteessa, jossa Suomessa ovat käynnistymässä hallitusneuvottelut ja Suomen sopeuttaminen upouutena täysjäsenenä Naton rakenteisiin. Erittäin tärkeä sektori on Suomen julkisen talouden tasapainottaminen eli velkaantumisen katkaiseminen ja samanaikaisesti kansantalouden kasvuedellytysten turvaaminen.
Lisään, että Huippuvuorten vertaaminen Ahvenanmaahan ontuu monessa suhteessa. Ahvenanmaan takana on ennen kaikkea perä, Huippuvuoret sivuaa strategisia reittejä Yhdysvalloista ja Kanadasta Venäjän ympäri Tyynelle valtamerelle. Tämä tosiasiakokonaisuus ei väheksy lainkaan Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä maareittejä Ruotsin kautta maailmalle.
Jos joku erehtyy hyökkäämään Ahvenanmaalle, se tarkoittaa hyökkäystä jokaista Naton jäsentä vastaan. En näe edes virheellistä mahdollisuutta millään suunnalla hyökätä aseellisesti Ahvenanmaalle. Silti valmiuksia on pidettävä yllä. Koko Nato puolustaisi silloin Suomen valtioalueen koskemattomuutta. Suhteet ovat kiihkeimmin asiaa julkisuuteen nostamassa olleiden argumenteissa killillään. Vakaata tilannetta ei kannata horjuttaa tilanteessa, jossa valtiointressi on julkisen talouden tasapainottamisessa sekä Nato-integraation onnistumisessa. Venäjän konsulia ei kannata sääliä. Tekemistähän siellä ei diplomaatille oikeastaan ole.
Ennen Suomen Nato -jäsenyyttä Ahvenanmaa oli turvassa kuin herran kukkarossa; siis ainakin julkisessa keskustelussa.
Tälle(kin) totuudelle kävi kuten ’1340 km’, ’tosiasioiden tunnustaminen…’, ’Itämeren vakaus’ – siis vuosikymmeniä vanha eltaantunut liturgia paljastui valheeksi.
Vasta nyt Suomi pystyy puhumaan turvallisuuteensa vaikuttavista asioista vapaasti!
Ilmoita asiaton viesti
Ennen Natojäsenyyttä olisi voinut ajatella Ilkkaremesmäisen tilanteen, jossa Venäjä laskee maihin Ahvenanmaan pääsaarille ja ilmoittaa Suomelle että tilannetta ei pidä eskaloida. Suomi olisi vetäytynyt puolustamasta välttääkseen täysimittaisen sodan.
Naton jäsenenä tuo ajatus happani. Hittoako ne siellä tekisivät kun huolto edellyttäisi, että sinne pääsisi laivalla tai lentäen ja taffelsipsit olisi viikossa loppu. Pääsaarien satamat ja lentokenttä ovat ohjusteltavissa hetkessä, jos niin päätettäisiin.
Minusta näyttää siltä, että ainakin Iltalehdessä on päätetty hoitaa Ahvenanmaan kysymys kerralla. Yhdyn Seppiseen, ei sen suhteen tarvitse nyt tehdä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksemme Neuvostoliitto ei ottanut haltuunsa Ahvenanmaata coup de mainilla 30.11.1939. Suomi olisi mitä todennäköisimmin hävinnyt tuolloin talvisodan… mutta tuo on ollut lähinnä utopiaa jo kylmän sodan päättymisestä lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Jos pitää paikkansa, että Pariisin rauhansopimus ei enää sido Suomea, niin siinä oleva artika Suomen velvoitteesta pitää Ahvenanmaa demilitarisoituna on myös loppunut. Tästä seuraa se, ettei Venäjän konsulaatilla Maarianhaminassa ole enää mitään Pariisin rauhansopimuksen edellyttämää tehtävää. Onko siis konsulaatti tarpeen hoitamaan Ahvenanmaalla olevien venäläisten asioita?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä venäläiset huomaa itsekin ettei oikein ole kannattavaa pitää konsulaattia Maarianhaminassa. .
Neukkulakin sortui finansseihin, niin voi käydä Putinillekin. Tulee vielä tarkan ruplan päivät.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee yhä paikkansa, että vain rauhansopimuksen III osaa on tulkittu uudelleen. Konsulaattia koskeva 5 artikla on osassa I.
http://www.maailmanmuutos.fi/smm/2/smm2laat2131.htm
https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2
X
Ilmoita asiaton viesti
”Lisään, että Huippuvuorten vertaaminen Ahvenanmaahan ontuu monessa suhteessa.”
Hyvään kirjoitukseen opponoisin tältä osin tarkentaen. Kovasti epäilen, että mitä tahansa Ahvenanmaalla tehdään koordinoidaan Norjan, USA:n, Kanadan ja Tanskan kanssa ajatellen mahdollisia – varmaankin epätodennäköisiä – vaikutuksia Huippuvuorten tilanteeseen. Myönnän, että voin todistaa hypoteesin oikeudellisuuden vasta joskus salausaikojen päättyessä….
Mutta aseteknologiasta todettakoon, että 1983 Merivoimien Termit-merimaaliohjuksen kantama oli 40km (ja ominaisuudet NL:n tiedossa). Nykyisen RBS-15SF:n merimaaliohjuksen kantama on noin 100km, tulevan (vai jo nykyisen?) Gabriel 5:n enemmän kuin 200km.
Pitkäkantamaisin liikkuva tykistö (130 K 54) kantoi 1983 27,15km. Nykyään pisin kantama on 70km (GMLRS), pian 150km (GMLRS-ER).
Vuonna 1983 Ilmavoimien ilmasta maahan kyky oli Fouga Magisterien ja Hawkien rakettikasetit. Nyt on Hornetien vaikuttava arsenaali.
Voimasuhteet ja tiedustelumahdollisuudet ovatkin sitten asia erikseen, Venäjän laivaston asema on heikompi suhteessa Natoon kuin Suomen laivaston suhteessa Varsovan liittoon kylmän sodan aikana…
Mutta, jos konsulaatti poistetaan ja demilitarisointi myös, hyvä niin, mutta luotan valtionjohtomme kykyyn tehdä päätöksiä kumppaniemme kanssa koordinoiden.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin samaa mieltä. Niinistö sanoi sen mitä piti sanoa. Ei meidän tarvitse kiristää tilannetta. Ollaan Natossa ja se riittää nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä suomettuneen nöyristelyn asenne tuntuu olevan ja elävän tosi sitkeässä. Ajatellaan aina ensin, että kun ei mitään tehdä, ei suututeta nukkuvaa karhua.
Itse kannatan Suomen kansan enemmistön lailla demilitarisoinnin purkamista. Meidän on elettävä elämäämme reippain
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä suomalaiset olisivat osanneet sen kuuluisan viimeisen sanan täydentääkin, mutta se on kuin onkin: ”… mielin.”
Ilmoita asiaton viesti