D-Day 6.6.1944

Liittoutuneiden keskuudessa eli Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton kesken oli ollut ristiriitaisia näkemyksiä siitä, missä väistämätön maihinnousu Eurooppaan tapahtuisi. Stalin vaati uutta rintamaa mahdollisimman kauas länteen, lähinnä Ranskaan. Churchill ajoi ratkaisua, jonka mukaan Länsi nousisi Balkanille ja etenisi sieltä kohti Berliiniä. Stalin vastusti ajatusta, jonka näki mahdollisesti heikentävän omia valloitussuunnitelmiaan itäisessä Euroopassa. Ratkaisijan asemaan nousi Yhdysvallat presidenttinsä Franklin D. Rooseveltin johdolla.

Ratkaisu tapahtui 1.12.1943 Teheranin huippukokouksessa aamupäivällä. Syntyi päätös maihinnoususta Normandiaan seuraavan kesän kynnyksellä, toukokuun ja kesäkuun tienoilla. Sää ratkaisisi päivän. Se oli 6.6.1944. On painotettava, että Operaatio Overlord pysyi loppuun asti salassa natsi-Saksalta onnistuneiden harhautusoperaatioiden vuoksi. Saksa arveli maihinnousun tapahtuvan Kanaalin kapeimmalla eli Calais’n kohdalla. Hitler erehtyi. Pidän onnistunutta loppuun asti kestänyttä epätietoisuutta saksalaisten keskuudessa yhtenä onnistumisen edellytyksenä. Helppoa eteneminen ei ollut. Pariisi vapautui vasta elokuun 1944 lopuilla.

Stalin sai haluamansa eli Saksan kahden rintaman sotaan. Stalin oli sitoutunut aloittamaan ”kevennyshyökkäyksen”, minkä aloittikin jo 22.6.1944 päästäkseen ennen Länttä valloittamaan Berliinin. Tosiasiassa Stalinilla oli aikaa Suomen lyömiseen sodasta niukasti.

Poliittisesti Stalin varmisti itselleen mahdollisuuden miehittää Itä-Euroopan valtioita ja siirtää ne neuvostokommunismiin. Stalin oli allekirjoittanut Atlantin julistuksen jo 1941, mutta rikkoi sen heti kohta rauhan palaamisen jälkeen. Huijaus oli huikea.

Suomi oli vahvasti 1.12.1943 esillä Teheranissa heti Operaatio Overlordin tultua hyväksytyksi. Franklin D. Roosevelt nosti Suomen asian pöydälle. Syntyi päätös, että Suomi neuvoteltaisiin ulos suursodasta. Tämä merkitsi, että suurvaltajohtajat, Stalin mukaan luettuna, hyväksyivät Suomen erillissotastatuksen. Lisäksi Roosevelt vaati Viipurin jäämistä Suomelle. Churchill ei vastustanut Rooseveltin konkreettista vaatimusta, mutta ei suoraan yhtynytkään siihen. Stalin vastusti.

Talvisodan raja jäi perustaltaan voimaan. Se sijaitsi enimmäkseen kaukana länteen oikeista rintamalinjoista. Stalin halusi varmistaa tilaa uusille tulevaisuuden hyökkäyksille Suomea vastaan. Suomen valloitus jäi kesken, minkä tosiasiat sotien jälkeisistä painostuksesta ja uhasta vahvistavat oikeiksi. Suomi jäi operatiiviseen sivurooliin Operaatio Overlordin seurausilmiönä.

Natsi-Saksa ja sen liittolaiset saivat yhden mahdollisuuden: niiden tuli antautua ja tulla miehitetyiksi. Suomessa on ollut vaikeuksia ymmärtää näin selvää asiaa. Sitä ei voi käpelöidä, mikä on ollut osa suomettumista ja historian faktojen vääristelyä legendan ”Suomi oli Saksan liittolainen” valheen hyväksi.

Suomen johto oli täysin pihalla reaalimaailman menosta. Kannaksella loikoiltiin kesän kynnyksellä. Kun Saksa oli vetäytynyt tammikuussa 1944 Leningradin alueelta Narvan tasolle, syntyi tilaa suuriin joukkojen keskittämisiin. Sitä Stalin tarvitsi nimenomaan oman suurhyökkäyksen valmisteluihin Saksaa vastaan, mutta myös Suomen lyömiseen sodasta.

Valkeasaaren lohko eli kenraalimajuri Jussi Sihvon 10 D hajosi hetkessä paniikissa lähimetsiin suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944. Stalinin tavoite oli palauttaa Talvisodan 13.3.1940 raja. Tavoite oli rajoitettu. Suomen kokonaisvaltainen valtaaminen oli siirtynyt pois työlistalta. Kun Stalin, joka oli hyvin tietoinen Liittoutuneiden aikatauluista, päätti Normandian maihinnousun onnistuttua lyödä ”strategisella iskulla” Suomen sodasta. Suomen johto vain ei käsittänyt tilannekuvaa oikein. Suomen sotilastiedustelu epäonnistui katastrofaalisesti. Puna-armeija teki toukokuussa väkivaltaisia tiedusteluiskuja Suomen eturintamaan. Niistäkään ei herätty.

Toki Mannerheimin arvostama kenraaliluutnantti K.L. Oesch teki erinomaista työtä ja saavutti loistavan voiton mm. Tali Ihantalassa, mutta silti Stalin sai poliittisesti ilman sotilastoimia valtavan alueen n. 45 000 km2 Suomen Karjalasta sekä lopulta myös Petsamon. Talvisodan lopputilanne oli pääosin saman kaltainen. Talvisodassa tuli seis-tilanteessa Viipuri oli Suomen armeijan hallussa.

On huomattava Salpalinjan olemassaolo vuonna 1944. Sen läpäisemiseksi Stalin olisi tarvinnut todella runsaasti divisioonia, että Itä-Euroopan valloitus olisi siitä pahasti kärsinyt.  Suomalaiset kenttäpartiot havaitsivat jo heinäkuun alussa 1944 rautateiden kuljettavan sotilaita Kannaksella itään päin.

Stalin nimesi 22.6.1944 käynnistyneen erittän massiivisen hyökkäyksen natsi-Saksaan vastaan Operaatio Bagrationiksi. Siihen otti osaa yli kaksi miljoonaa miestä. Materiaalimäärä oli suuri, panssareitakin oli n. 4000. Saksa vetäytyi Puolaan kesän kuluessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu