Eurovaalit; joitakin ensivaikutelmia

Länsimainen demokratia on kelpo järjestelmä, jota kannattaa puolustaa. Suomessakin saattoi äänestää omaksi kokemaansa puoluetta, olla äänestämättä tai äänestää liikkuvan äänestäjän tavoin eri lailla kuin viimeksi tai sitä ennen.  Suomessa äänestysprosentti ei juuri liikahtanut, vaan pysyi noin 42 %:n tasolla. Paikat jaettiin siis äänestäjien vähemmistön antamien hyväksyttyjen äänien pohjalta. Äänestyksen laillisuuteen poliittisella liikkumisella tai passiivisuudella ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Tärkein tarkastelukulma on, että EPP pysyy EU:ssa vallankahvassa yhteistyökumppaniensa kanssa saadessaan 185 edustajaa. Näissä on yhdeksän edustajan lisäys.  EPP:n jäsenjärjestön kokoomuksen vaalivoitto tukee tätä tavoitetta.

Toinen tärkeä lähestymistapa liittyy äänten jakaumaan kotiSuomessa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin jättisaalis kertoo omaa tarinaansa SKDL/SKP/DEVA-koplan etääntymisestä kommunistisesta menneisyydestään. Matka on ollut pitkä, mutta tarkoitushakuinen askellus länteen huolimatta Neuvostoliiton (NKP; KGB) vastakkaisesta pyrkimyksestä liittää Suomi Neuvostoliitto/Venäjän läheiseksi etupiirimaaksi on torjuttu. Tämä on tapahtunut pääosin kokoomusvetoisesti mahdollisimman tehokkaalla tavalla, mutta lopulta EU:n ja Nato:n turvin. Äänestäjä voi luottaa siihen, että kokoomus on EU-vakauden keskeisiä rakentajia.

Vasemmistoliitto hiipii yhä kauemmaksi vallankumouksellisesta menneisyydestään. En kuitenkaan kaipaa Vasemmistoliittoa hallitukseen.

SDP kompuroi sekin, joskin säilytti kaksi paikkaansa. SDP:n kannattajakunnan eurooppamyönteisyys sai kolauksen. Silti jatkossa sinipuna on mahdollinen hallitusratkaisuna.

Nyt pääsen ruotimaan perussuomalaisten tilaa. Puheenjohtaja Riikka Purran tokaisu, että ”saimme turpaan”, kuvaa tilannetta mallikkaasti. Lähimenneisyydessä persujen silloinen puheenjohtaja sai huutaa ”Tämä on jytky!”. Se tarkoitti isoa voittoa. Tämän päivän (9.6.2024) persujen puheenjohtajan Purran ei ehkä olisi kannattanut poseerata maailmalle isot sakset kätösissä valmiina leikkaamaan isosti mitä vain.

Kirjoitin 2014 Eurooppaneuvoston aloitteesta syntyneessä artikkeliteoksessa (The Future of Europe: The Reform of the Eurozone and the Deepening of Political Union, s. 337–342) perussuomalaisten tiukasta kannatuspohjasta, että ”se sijaitsee kuuden ja yhdeksän prosentin välissä”, s. 340). Kaikki, mikä on tämän haarukan yläpuolella, on helposti irtaantuvaa ”löysää” kannatusta. Viimeisissä eurovaaleissa tien uurnille äänestämään perussuomalaisia löysi reilut 7 % äänestäneistä. Perussuomalaiset ovat vaikeita hallituskumppaneita. Heidän peruskannattajajoukossa näyttää olevan syvää EU-kielteisyyttä, vaikkei se aina ulos loista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu