Himars, Lockheed Martinin tehorakettijärjestelmä

Presidentti Biden ilmoitti vastikään rakettialustatuotteen Himarsin antamisesta Ukrainalle pitkän harkinnan jälkeen. Ukraina saa tämän tehoaseen käyttöönsä ensi kertaa. Kyseinen asejärjestelmä kun toimii ammuksista riippuen hyvin laajalla kantama-alueella aina 300 kilometriin. Hirmuinen ase kenttätaisteluihin, siis. Yhdysvallat antaa siihen keskimatkan kantaman ammuksia, eli 80 kilometrin kantamalla.

Tiukka käyttöehto on, että Ukraina ei käytä asejärjestelmää kohteisiin, jotka sijaitsevat 24.2.2022 ennen hyökkäystä vallinneen valtiollisen laillisen rajan takana Venäjän puolella. Näin Yhdysvallat osoittaa ”punaisen rajan”. Aseita ei saa käyttää sodan eskaloitumiseen. Siksi Yhdysvallat ei halua antaa aihetta syytöksille, että se kävisi sotaa suoraan Venäjää vastaan, vaan on vain tukemassa Ukrainan oikeutettua puolustussotaa maahantunkeutujaa vastaan.

Venäjän armeijan kenttätykistö on tätä nykyä Venäjän etenemisen, joskin hitaan, keskeinen elementti Itä-Ukrainassa. Puhutaan jopa rintamatilanteen muuttumisesta tykistösodaksi.

En ole juurikaan puuttunut kirjoituksissani asejärjestelmiin, ellei niillä näytä olevan strategista poliittista merkitystä. Aseet ovat sotilaiden reviiriä. Himarsilla saattaa olla poliittista rauhanprosessia edistävä vaikutus. Vaikuttaako se ja miten yleispoliittiseen tilanteeseen jää nähtäväksi, mutta Itä-Ukrainan rintamatilanteen vakautumiseen on vähintäin perusteltua uskoa.

Kun Himars on käyttökunnossa Ukrainan itärintamilla, Venäjän eturintamajoukkojen asettuminen hyökkäysryhmitykseen vaikeutuu. Kun Ukraina saa Venäjän tulittavien tykistöyksiköiden sijainnit selville, Himarsin tulivoima on osumakohdassa kamala. Tulittava Himars-yksikkö on hetkessä uudessa tuliasemassa vastaiskun ulottumattomissa.

Rauhanprosessille on maataistelujen tilanne oleellinen. Jos ja kun rauhanprosessi etenee tilanteeseen, jossa Ukraina voi ilman alueluovutusten uhkaa ehdottaa tulitaukoa, ja Venäjä siihen aidosti suostuu, ollaan rauhanprosessissa jo pitkällä. Panssariaseen merkitys näyttäisi hiipuvan Venäjän raapiessa neuvostoaikojen varastoista vanhaa panssarikalustoa taisteluihin. Putinin sotaretki alkaa muistuttaa kovasti romurallia.

Alkaa olla selvää, että Venäjään kohdistuvat pakotteet purevat jo nyt sen talouselämään rankasti. Mitä huonommin Venäjän vaikutusvaltaisilla taloustahoilla menee, sitä lähempänä on Putin merkillinen epätoivoinen ja äärimmäisen brutaali sotaretki tiensä päätöstä. Kukaan ei uhannut Venäjää, vaan Venäjä alkoi uhkaamaan ilman syytä koko läntistä maailmanosaa. Kun Venäjä pysähtyy sotatoimissaan omille nykyrajoilleen, uuden vaiheen rakentaminen alkaa, mutta todella vaikeasti kaiken tapahtuneen jälkeen, mieluiten uusien kasvojen kanssa.

+27

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu