Ilmastokriisistä selviämisen askelmerkeistä

Olemme saaneet vast’ikään työkauden aluksi kuulla uusia madonlukuja maapallon lämpötilojen noususta. Näköalat ovat suuria riskejä sisältäviä, ellei sitten ilmastoa pahiten lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä saada nopeasti pois ilmaa pilaamasta.

On toivoa, kuitenkin. Paras iskulause, jonka olen kuullut viime päivinä, kuuluu: ”Tämä tarkoittaa kuolemantuomiota kaikelle fossiilisten polttoaineiden käytölle”. Oikein.

Hyvä lähtökohta vertailuille on vuosi 1850, josta alkaen teollisten päästöjen nousua on hyvä alkaa laskea. ”Le Monde” (10.8.2021) on laskenut keskimääräisen maalämpötilan nousseen mainitusta vuodesta tähän päivään mennessä 1.07 celsiusastetta. Jos Pariisin ilmastosopimuksen 1.5 celsiusasteen taso toteutuisi, aikaa olisi vain seitsemän vuotta saada päästöt kuriin vuoden 2019 päästötasolla asiaa arvioiden. Luku 1.5 tuskin on tavoitettavissa.

Koko lämpenemisprosessi on jo hyvin ymmärretty. Ajankohtaiset ilmasto-ongelmat ovat tulosta ihmisen toiminnsta. Tekninen ja tuotannollinen kehitys on kärjessä. Tilanteen korjaaminen kuitenkin vaatii päätöksentekijöiltä radikaalejakin toimia.

Tiedossa on, että Suomen kohdalla lämpeneminen ylittää globaalin keskiarvon.

—————————————

Resepti on selvillä. Täytyy lopettaa mahdollisimman nopeasti kivihiilen, öljyn ja maakaasun poltto. Korvaavia energialähteitä riittää auringosta alkaen. Ydinvoima on saanut samalla eräänlaisen synninpäästön. Kuljemme kohti edelleen syvemmin sähköistyvää elämän mallia. Päästöttömät energiamyllyt ovat tulevaisuutta.

Pian valmistuu Olkiluoto 3. Moni on epäillyt. Joku voi sanoa, valmistuukohan. Uskon kyllä, että valmistuu tuota pikaa. Olkiluodon ranskalaismyllyn syntysanoja valmisteltiin jo 1970-luvun lopulla. Neuvostoliittolainen Loviisa 1 vihittiin käyttöön maaliskuussa 1977. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui maahamme laitoksen käyttöönottotilaisuuteen mukanaan raskas poliittinen, länsimaiselle Suomelle vahingollinen tavoite.

Poliittisena suurlähettiläänä toimi tuolloin KGB:n kenraali Vladimir Stepanov, jonka elämäntehtävä oli kaataa Suomen puolueettomuusasema länsimaana ja varmistaa maamme siirtyminen neuvostoleiriin. Stepanov oli vuosina 1964–1970 KGB:n paikallispäällikkönä Helsingissä valmistelemassa Suomen politiikkaa alistumaan tähän neuvostotavoitteeseen. Stepanov onnistui todella hyvin, aivan liian hyvin sinisilmäisten ”hyödyllisten idioottien” välityksellä. Hän sai aikaan koko Suomen sisäpolitiikkaa leimanneita kehityskulkuja valtapuolueissa, erityisesti SDP:n vasemmistosiiven ja Keskustapuolueen k-linjan avulla. Niillä on yhteisnimi suomettuminen.

Ranska tuki monin tavoin Suomea. NKP/KGB-pohjaisen vallankumoushenkisen ideologisen rynnistyksen  alettua vuonna 1969, solmimme seuraavana vuonna Ranskan kanssa arvopohjaisen kulttuurisopimuksen. Se on voimassa edelleen. IVO:n ja Ranskan hallinnon ajama yhteistyö ydinenergiatuotannon alalla eteni 1970-luvun loppupuolella hyvin. Neuvostoliitto pyrki monopolisoimaan Suomen energiatuotannon niin ydinvoiman kuin fossiilisten polttoaineiden aloilla. Se torjuttiin. Ranska ja Ruotsi (Olkiluoto 1 ja 2) tulivat avuksi.

Hyvin aktiivinen poliittisluontoinen vaihe suomalais-ranskalaisissa suhteissa osui vuosiin 1976–1980. Suomi, toisin sanoen UM:n poliittisen osaston poliittisia neuvostosuhteita hoitanut linjaorganisaatio  sai torjuttua Brezhnevin hallinnon ajaman Suomen puolueettomuusstatuksen kaatamisen keväällä 1977. Aktiivista kaatamista kesti vuodesta 1969 toukokuulle 1977. Saimme sen loppumaan, sillä Brezhnev lopetti ideologisen politiikan Euroopassa ja keskitti sotilaallisen uhkaan perustuneen politiikkansa sotaretkeen kohti etelää, kohti Afganistania ensiksi. Tavoitteet olivat kyllä syvemmällä Lähi-idässä.

Kommunistit ja suomalaiset neuvostouskovaiset raivostuivat, mutta eivät voineet mitään Suomen kansan enemmistön arvojen mukaiselle muutokselle, joka vähitellen tulee entistä paremmin tutuksi suomalaisille.

Suomalais-ranskalaisia suhteita leimasi tiivistyminen, jossa keskiössä olivat tuleva Olkiluoto 3 ja vuonna 1977 alkanut ensin ulkoasiainhallintojen koulutuksellinen yhteistyö Ranskan valtion hallintokorkeakoulussa, ENA:ssa.

Sen ajan poliittisen kehityksen suomalais-ranskalaisissa suhteissa kruunasi Ranskan valtion päämiehen kautta historian ensimmäinen virallinen valtiovierailu Suomeen kesäkuussa 1980. Presidentti Valéry Giscard d’Estaing vieraili Suomessa kesäkuussa 1980. Hän oli ENA:n kasvatteja.

Pian Olkiluoto 3 hyrähtää käyntiin ja tuottaa päästötöntä sähköä suomalaisille useiden vuosikymmenten ajan, ehkä ainakin 2060-luvulla asti. Hyvää kannattaa odottaa. Selviytymisen askelmerkit ovat olemassa.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu