Jatkoa keskustelulle Suomen ja Ruotsin Nato-polun eritahdistamisessta
Tasavallan Presidentti on kommentoinut viikonloppuna ajatuksia Suomen ja Ruotsin Nato-polun eritahdistamisesta. Olen sellaista ratkaisua pohdiskellut itsekin tällä palstalla.
Kommentoin nyt lyhyesti presidentti Sauli Niinistön argumentteja, joita hän esitti aamu-uutisten välittäminä tänä aamuna 14.6.2022.
Olen eri mieltä presidentin kanssa siitä, että eritahtinen tilanne muodostuisi Ruotsi-nimiseksi turvallisuustyhjiöksi, jos Suomi etenisi Nato-jäsenyyteen Ruotsia nopeammin. Vierastan ajatusta, että hyvä ystävä Ruotsi jarruttaisi Suomen Ruotsia akuutimpien turvallisuustarpeiden toteutumista Nato-jäsenyyden osalta.
En usko lainkaan, että Ruotsista muodostuisi turvallisuuspoliittinen tyhjiö, jos Suomi olisi Nato-jäsen ja Ruotsi ei vielä. Ruotsi on kylmän sodankin aikana saanut Länneltä suoraa turvallisuustukea merkittävästi. Tänään sama tilanne vallitsee Ruotsin osalta, kuten Suomenkin. Silti Suomen saama 5. artiklan suoja antaisi monenlaisia mahdollisuuksia Ruotsin tukemiseksi sotilaallisesti Suomen ollessa Naton jäsen. Lisäksi poliittista tukea olisi Naton sisältä rakennettavissa ulkopuolella olemista vahvemmin.
”Takana olisi tyhjää”, jos Suomi olisi Naton jäsen ja Ruotsi vielä jatkaisi ”harmaalla vyöhykkeellä” jonkin aikaa Suomea pitempään. Näin argumentoi presidentti. Otan hänen kantansa ennen kaikkea poliittisena ystävyyden osoituksena Ruotsille, en turvallisuuskysymyksenä. Ruotsin turvallisuuspoliittinen asema olisi joka tapauksessa hyvin vahva kolmen Nato-maan, Tanskan, Norjan ja Suomen sitä puolustaessa Lännen Nato-suurvaltojen joukossa, kunnes Ruotsin Nato-panta purkautuisi. Kuten kaikki tiedämme, sen asetti Turkki. Suomi ei ole Turkin tähtäimessä yhtä vahvasti kuin Ruotsi. Suomen etuahan pidämme kaikki ensisijaisena, eikö totta?
No, presidentti päättää perustuslain nojalla, mutta keskustelua asiasta on syytä käydä. Toki pidän parhaana ratkaisuna sitä, että Turkki purkaisi huomenna esteet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden edistymiselle yhtä jalkaa. Näin ei taida vain käydä, siltä vaikuttaa.
Toit esille kaikki ne näkökohdat, joita olen itse muissa blogeissa kyseisestä asiasta hiukan eri sanoin pyrkinyt viestittämään. Suomen Nato-jäsenyydestä ei olisi Ruotsille mitään haittaa ja kyllä siellä se myös ymmärretään. Eri asia olisi, jos Suomen Nato-jäsenyys ilman Ruotsia jollain tavoin heikentäisi Ruotsin mahdollisuutta tulla jäseneksi, mutta sekin asia on tasan päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä käy kuten kävi valuutta euroon liittymisessäkin, eli Ruotsi aluksi peesasi ja sitten passasi.
Ruotsi kuittaa NATO:on liittymättömyyden edut ja Suomi taas liittymisen mahdolliset ulko- ja sotilaspoliittiset haitat.
Ruotsilla lienee muutoinkin paremmat turvatakuut kuin Suomella. Miksi näin, sitä tiedä en.
Ilmoita asiaton viesti
Sikäli kuin tuo esittämäsi pitäisi paikkansa ja olisi ainoa totuus, niin sitä tyytyväisempi Ruotsi voisi olla Suomen Nato-jäsenyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
No ei se pidä. Miten niin: Ruotsi passasi.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin itsevarmasti täällä Puheenvuorossa viitataan Nato -polun olemassa oloon, vaikkei mitään konkreettisia todisteita tällaisen olettamuksen tueksi ole esitetty. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että Turkki todellakin tarkoittaa sitä mitä kertoo: Suomesta ei missään olosuhteissa tule Naton jäsentä.
Tällainenkin vaihtoehto pitäisi kenties ottaa huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, onko jonkilaista eritahtisuuden mahdollisuutta olemassa? Onko sellaisen pyrkimyksen kiistäminen ja Ruotsin rinnalla pysyminen Niinistöltä vain oman toiminnan selittämistä parhain päin? Hän olisi saanut Erdoganilta vihreää valoa jäsenyydelle, mutta Ruotsin tuli mukaan olisi sitten sotkenut hankkeen.
Venäjä on käytännössä laskenut Ruotsin Naton piiriin kuuluvaksi maaksi jo kauan. Suomen liittyminen yhteisen maarajan ja toisaalta vanhojen sopimusten (ettei vihamielisiä voimia päästetä Suomeen) takia Suomi lienee Venäjän silmissä tärkeämpi. Eli sen estäminen nostaa Turkin pisteitä Moskovassa, jossa hierotaan yhteisiä taloushankkeita.
Ruotsi on Turkille varmaan poliittisesti vastenmielisempi. Joka on Turkille todellinenkin syy. Laajeneminen on ok, mutta nyt prosessiin pyrkivät maat (ainakin nenäkäs Ruotsi) sen sijaan eivät ole mieleisiä sille.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei halua leimautua yhdeksi Baltian maaksi. On ymmärrettävää pitää kiinni Ruotsi-yhteydestä.
Ruotsille kävisi erittäin hyvin että liittyisimme mutta he eivät pääsisi.
Kun seuraava Putinin kohde on Baltian maat, on ymmärrettävää että Suomi haluaa Ruotsin mukaan niitä puolustamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei haluakkaan leimautua. Leimautuisimme Tanskaan, Norjaan ja Islantiin.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi emme leimautuisi. Baltassa olemme rikkain maa. Pohjoismaista kaikkein köyhin.
Kun nämä meidän poliitikot aina haluavat EU pöydissä esittää rikasta.
Ja jakaa olematonta rahaamme (ottamaamme velkaa) ympäri maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, nettosaajien puolelle pitäisi kohtapuolin siirtyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, Suomen liittyminen Natoon ennen Ruotsia ei olisi mikään riski, päin vastoin se lisäisi Itämeren alueen ja pohjoismaiden turvallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö on vastustanut aina Natoa. Perustelut hän vetää hatusta. Kytkeminen Suomen ja Ruotsin eteneminen yhteen, saadaan Suomen jäseneksi tuloa hidastettua. Tämä jumi oli Venäjällä tiedossa jo Suomen ja Ruotsin Nato-ilmoitusta vietäessä. Olihan Niinistö pitänyt Putinin kartalla ja käynyt molempia maita hyödyttäviä keskusteluja.
Mitään hyötyä jarruttamisesta Suomi ei saa. Ruotsi on jo ilmoituksensa jättänyt. Ehtii liittyä myöhemminkin, jos tarpeelliseksi näkee. Suomella ei vaihtoehtoja ole.
Ilmoita asiaton viesti
” No, presidentti päättää perustuslain nojalla ”
Kuka tuollaisen tulkinnan on perustuslaista lanseerannut? Ei TP johda hallitusta turpo-asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuka tuollaisen tulkinnan on perustuslaista lanseerannut? Ei TP johda hallitusta turpo-asioissa.”
Aivan tasan tarkkaan istuva presidentti, kuka se silloin sitten onkin kun ja jos NATO-jäsenyydestä äänestellään toista kertaa eduskunnassa eli kaikki NATO-jäsenmaat ovat suomen hakemuksen ensin yksimielisesti hyväksyneet, pystyy halutessaan liittymisen ainakin lykkäämään (ns. lykkäävä veto-oikeus) yksinkertaisesti olemalla vahvistamatta lakia. Aivan eri asia on sitten riittäisikö kantti.
Ilmoita asiaton viesti
En näe sitä sellaisena päättämisenä, jossa juuri olisi vaihtoehtoja. TP voi olla vahvistamatta lain, jolloin eduskunta äänestää uudestaan ja TP:ltä ei tarvita vahvistusta ollenkaan. Suomi ei taida olla maa, jossa noudatetaan Trumpin käytäntöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Se miten teikäläinen asian näkee on täysin yhdentekevää…
Yli vaalien kuitenkin menisi, ja eduskunnan olisi silloin päätettävä laista aivan samassa muodossa kuin edellisellä kerralla eli mitään lisäämättä/pois jättämättä.
66 kertaa on historiassamme laki jäänyt vahvistamatta ja ainoastaan 5 kertaa eduskunnalle palautettuna tullut vaalien jälkeen sellaisenaan voimaan.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mistä noita tietoja poimit, mutta jos TP ei vahvista lakia kolmen kuukauden kuluessa, se palautuu eduskuntaan. Se käsitellään välittömästi. Valiokunnan käsittelyn jälkeen, sisällöltään muuttamattomasta laista äänestetään salissa. Asia ei siirry seuraavan eduskunnan päätettäväksi.
Olisin todella yllättynyt, jos liittymisestä säädettäisiin oikein laki. Venäjällä niin ehkä toimitaan, mutta ei ole Suomen systeemi.
Ilmoita asiaton viesti
”En tiedä mistä noita tietoja poimit”
Kysymys oli juurikin siitä, että TP käyttäisi ns. lykkäävää veto-oikeutta, jolloin hän ei varmaankaan mitään vahvistaisi 🥴. Suomen tekemät kahden tai monenväliset valtio- tai järjestösopimukset tulee kirjata lakiin, vaikkakin tässä NATO-ovi/optio/syvenevä yhteistyö (käytännössä jo mukana) kiimassa trollaava porukka tykkäisikin niin kovin mielellään perustuslakia oikoa. Äärimmäisellä mielenkiinnolla odotan, että milloinka se lähes läpihuutojuttu oikein tuleekaan toistamiseen eduskunnan käsiteltäväksi, sen verran on nuolaistu ja myös nuoleskeltu ennen kuin mitään on edes tipahtanut.
Hattu kourassa on juoksenneltu anelemassa aivan kuten neukkulankin aikaan, tosin nyt vain eri ilmansuuntiin… 🤢 Niin että tsemppiä nyt sitten vaan!
Ilmoita asiaton viesti
Yritin ymmärtää, mutten onnistunut:
”Olisin todella yllättynyt, jos liittymisestä säädettäisiin oikein laki. Venäjällä niin ehkä toimitaan, mutta ei ole Suomen systeemi.”
Valtiosopimukset ovat tietenkin lakeja. Ja vaikka kuinka kiire olisi, ainakin kaden kolmasosan enemmistö tarvitaan näin ilmeisesti suvereeniuteen vaikuttavassa kysymyksessä.
Toinen asia on, että on turha muistella, mitä presidentit tekivät ”historiassamme” ennen vuoden 2000 perustuslakia.
Ilmoita asiaton viesti
Olettamuksia,mitään tällaista ei ole vielä tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Vakavasti puhuen.
Suomella ei ole mitään syytä jäädä Ruotsia odottelemaan.
Sen verran nihkeästi on siellä suhtauduttu vuosikausia Suomen ehdotuksiin sotilaallisesta yhteistyöstä.
Tuskin jäävät meitä odottelemaan vastaavassa tilanteessa!
Ilmoita asiaton viesti