Marshall-avusta EU:n elvytyspakettiin

Toinen maailmansota tuhosi merkittävästi taloudellisen toiminnan edellytyksiä Euroopassa. Kun rauha vihdoin saapui, alkoi jälleenrakennus. Yhdysvallat oli toisessa maailmansodassa paljolti sotinut tilanteet rauhaan niin Euroopassa kuin Tyynen valtameren alueella. Neuvostoliitto sai Yhdysvalloilta huikean tuen sotaan Hitleriä vastaan. Sillä oli nimi: lend-and-lease. Stalin myönsi sillä olleen todellista merkitystä Neuvostoliitolle selvitä natsien hyökkäyksestä kesäkuussa 1941.

Tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä sodan poliittisessa jälkiselvityksessä. Stalin petti kaikki lupauksensa.

Kun Länsiliittoutuneet havaitsivat, että Stalinin vakuuttelut Atlantin julistuksen toteuttamisesta vapailla vaaleilla olivat yhtä tyhjän kanssa ja kommunismi levisi väkivallan avulla Itä-Euroopassa, syntyi ajatus neuvostokommunismin leviämisen patoamiseksi. Se perustui Yhdysvaltain taloudelliseen apuun Euroopalle.

Ajatuksen isänä on pidetty Yhdysvaltain ulkoministeriä, maineikasta kenraalia Georg C. Marshallia. Sen toteutus alkoi kesällä 1947, jolloin Stalinin aikeet siirtää miehittämänsä valtiot kommunismiin olivat kaikkien nähtävillä.

Pidän Marshall apua erittäin merkittävänä tekijänä Euroopan nousulle sodan tuhoista. Saksan länsimaiset voimat, kärjessä Konrad Adenauer, sitoutuivat mukaan Marshall-apuun, Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen liukuessa kohti kommunismia ja itäsaksalaista kommunistivaltiota DDR:ää.

Marshall-avun (European Recovery Program) hallinnoimista varten perustettiin Pariisiin sijoittunut uusi järjestö, Organisation for European Economic Co-operation, joka tuli tunnetuksi lyhenteestä OEEC. Sen tehtävä avun jakajana päättyi vuonna 1953.

Mainittakoon sivumennen, että siitä kehittyi sittemmin 1960-luvun alussa edelleen toimiva järjestö OECD. Sen sijaan on virheellisesti ollut julkisuudessa esillä, että OEEC-olisi ollut tie Euroopan ylikansalliseen integraatioon. Se on paha virhe ja tietämättömyyden kukkasia. OEEC:n rooli oli 1950-luvulla juuri päinvastainen, välttää ylikansallisuutta.

Marshall-avun merkitys oli kollektiivisena toimena keskeinen läntisen Euroopan kehitykselle.

Suomi sai heinäkuun alussa 1947 Ison-Britannian kautta kutsun valmistavaan konferenssiin Pariisiin samana kesänä. Stalin älähti. Hän näki asiassa aivan oikein politiikkaa, sillä kutsun sai omaksi katsomassaan etupiirissä mm. miehitetty Tshekkoslovakia.

Vain Suomi tässä suhteessa ei ollut neuvostojoukkojen miehittämä valtio. Kuitenkin Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) oli vielä maassa. Pääministeri ja presidentti J. K. Paasikivi ei ollut huolehtinut Suomen sodan aikaisen erillisaseman jatkosta länsimaana näinä uhkaavina rauhanvuosina 1944–1947.

Suomessa oli vahvaa halua ottaa vastaan tarjottu apu. Sitä sai sotaa käymättömistä maista myös Ruotsi, joka asemoitui siten selkeästi länsimaaksi. Eduskunnasta löytyi tukea. Epäilemättä enemmistö olisi ottanut Marshall-avun Suomelle. SDP:n silloin vahvan tannerilaisen siiven johtaja kansanedustaja Väinö Leskinen oli puolesta. Vain SKDL (so. kommunistit yms. sosialistit) oli vahvasti vastaan.

Kuitenkin Stalin lähetti sanansaattajansa kansanedustaja Hertta Kuusisen välityksellä uhkauksen vakavista seurauksista, jos Suomi ottaisi vastaan Yhdysvaltain avun.

Kokoomustaustainen, Neuvostoliiton tuella valtaan noussut presidentti J. K. Paasikivi kaatoi yksin yksiselitteisesti Suomen ulos Marshall-avusta.


 

Tänään pöydällä on, miten nousta Eurooppana historiallisen koronapandemian kourista vahvaksi. Panokset ovat kovat, jopa eksistentiaaliset. Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on asettanut 2/3 enemmistön lähinnä kokoomuksen vaatimuksesta hyväksymisen ehdoksi.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja on mäntyharjulainen kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän äänesti vaikeutetun hyväksymisen puolesta, mitä linjaa kokoomuksen ryhmyri Kai Mykkänen säesti ryhmän päätöksenä.

Suomi syö tällä asenteella poliittista pääomaansa länsimaana. Väitteet, että Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa, ovat sanahelinää. Jos elvytystukea ei tule, turvallisuus maksaa edelleen.

Visio, että Suomi jäisi jälleen yksin suomettuneen kylmän sodan Suomen asemaan Putinin Neuvostoliiton raadeltavaksi, ovat kauhistuttavia. Suomen sen aikaisista poliitikoista vain harva ansaitsee mainesanoja. Enemmistö ryömi idän edessä vasallimaisessa asennossa.

Euroopan unionin päätöksenteon puutteet ovat tulleet Suomen vuoksi karkeasti esille käsiteltäessä tätä historiallista 750 miljardin tukipakettia ja kädenojennusta jäsenmaille. EU on taloudellinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suomen kokoomuksen esille tullut asenne on eurooppalaisessa katsannossa nurkkapatrioottinen.

Yksimielisyyden vaatimus päätöksenteossa on selvästi tullut tiensä päähän. Kokonaisuuden kannalta ei ole oikein, että yksi jäsenmaa voi rapauttaa toteutuksen loppusuoralla koko elvytyspaketin ja kaiken lisäksi seitsenvuotisen budjetin.

Olisiko asia pitänyt hoitaa myös Suomessa yksinkertaisen enemmistön voimin, olisi vallitseva hätätilanne huomioon ottaen oikea ratkaisu.

Kokoomusjohdon täytyy kestää asian vuoksi vahvaa kritiikkiä.

Asia on sen luontoinen, että yhdyn kokoomuksen Eu-parlamenttiryhmästä esiin nousseeseen vaatimukseen äänestää elvytyspaketin hyväksymisen puolesta. Varapuheenjohtaja Elina Valtonen on tuonut aivan oikein esille kokoomuskansanedustajien mahdollisen hyväksymisäänestämisen. Kokoomusryhmän tulee äänestää tulevaisuuden puolesta, kukin eurooppalaisen vakaumuksensa puolesta. Sellaista kun täytyy olla kokoomusryhmässä, muuten ei mikään täsmää.

Kokoomus on saanut mainetta Suomen Eurooppa-tien raivaajana jo 1980-luvulta alkaen. Kokoomus oli Efta-ratkaisun takana jo 1961. Kokoomus oli eturivissä avaamassa tietä EU:hun. Miksi nyt vaarantaa tämä kaikki?

Pelkkä Sanna-inhotus ei saa vaikuttaa tämän kansallisen EU-kysymyksen hyväksymiseen. Se olisi pikkumaista, sokeata politikointia. Voi olla, että hallitus hoiti neuvottelut jostain näkökulmasta huonosti, mutta…

Tosiasiat pitää ottaa tosiasioina.

 

Jukka Seppinen

Jean Monnet-yhteisön jäsen

+14

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu