Presidentinvaalit Ranskassa 2022

Ranska on Euroopan unionin mahtimaita. Ei ole yhdentekevää, kuka johtaa vahvan presidenttijärjestelmän Ranskaa, Euroopan integraation kannattaja vai vastustaja. Saksa on Euroopan unionin mahtimaita. Ei ole yhdentekevää, kuka suurta liittovaltiota johtaa liittokansleri Angela Merkelin jälkeen, Euroopan unionin vahvistaja vai ei. Kummassakin maassa ylin johto on pian katkolla. Käsittelen nyt Ranskaa.

Länsimainen demokratia tuo eteen säännöllisin väliajoin jännitysnäytelmiä, kuten Yhdysvalloissa saimme vastikään yllin kyllin nähdä . Yhdysvallat on vahva demokratia, se nähtiin.

Ranskassa on kuohunut, se on selvä asia kaikille asioita vähänkin seuranneille. Toisaalta Ranska hyvin vanhana valtiona voi olla konservatiivinen, mutta silti innovatiivinen. Termi ”la France éternelle” (ikuinen Ranska) voi aivan hyvin.

Ranska lyhensi aiemmin viidennen tasavallan (1958 alkaen) presidenttien toimikautta seitsemästä vuodesta (septennat) nykyiseen viiteen vuoteen (quinquennat). Niinpä Emmanuel Macron aloitti ensimmäisen presidenttikautensa vuonna 2017. Ensi vuonna valitaan uusi presidentti, mikä ei välttämättä tarkoita toista henkilöa. Emmanuel Macron, ENA:n kasvatti, hakee uutta kautta itselleen.

Covid 19 vaivaa pahasti Ranskaakin. Terroristit muistavat. ”Keltaliivit” huutavat. Nämä vievät tilaa monelta asialta, presidenttipeliltäkin. ”Keltaliivit” kuitenkin pikemminkin muistuttavat siitä, pandemia sen sijaan ohentaa jaksamista kiinnostua presidentinvaaleista. Macron raivaa tieltään esteitä seuraavalle kaudelle, sen verran kansan syvät rivit vierastavat ENA-tasoa, niin tasokasta kuin sen antama koulutus onkin.

Vaalit tulevat kuitenkin. Ensimmäiset mielipidemittaukset on tehty. Niistä käy ilmi mielenkiintoinen seikka. Vaikka mahdollisia nimiä on jo esillä kymmenkunta ynnä yksi henkilönimetön ryhmittymä (äärivasemmistossa Ranskan kommunistisen puolueen vasemmalla puolella), julkistetut tulokset antavat suuntaa antavasti samoja näköaloja kuin vuoden 2017 finaali. Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin kaksintaistelu toisella kierroksella on jälleen mahdollinen, ehkä jopa todennäköinen. Kumpikin on napsinut aivan tasapäisesti neljänneksiä äänioikeutettujen aikomuksista.

Ranskan politiikkaa seuraavan on jaksettava muistaa, että puolueryhmittymien nimet saattavat muuttua kaiken aikaa. Niinpä Macronin nimen perästä joutuu nyt lukemaan yhdistelmän ”LRM, Modern et Agir”. Marine Le Pen sen sijaan on tutusti ”Rassemblement national” -tunnuksen alla.

Macron on kerännyt eri vaihtoehdoissa seuraavia prosenttiosuuksia: 25%, 27%, 29%. Vastaavat luvut vastaavassa järjestyksessä ovat Le Penin osalta: 26%, 27%, 28%. He ovat siis tasoissa virhemarginaali huomioon ottaen (Le Monde 24.4.2021).

Vaalit selittävät presidentti Macronin vimman mullistaa radikaalisti Ranskan johtavaa hallintorakennetta (les Grands Corps) ja niihin johtavaa koulutusjärjestelmää (erit. ENA). On toki odotettavissa, että siipeensä saaneet ”enarkit” Ranskassa äänestävät enimmäkseen kuitenkin Macronia loppupeleissä, jos Macron kohtaa Le Penin finaalissa.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin hallintorakenteen ykkönen Conseil d’Etat kuitenkin jatkaisi rakenteellisesti entisellään vahvan oikeudellisen suojansa vuoksi. Sama voisi koskea Cour de Compte’a.

Kytkentöjä Suomeen on koko lailla paljon. Suomen KHO (perustettu 1918) on rakentunut Conseil d’Etat’n esimerkin pohjalle, mistä KHO:n presidentti 1965–1982 Aarne Nuorvala minua toistuvasti muistutti. Sainkin erityisen kunnian osakseni ENA-koulutukseni päätteeksi, kun minulle järjestyi henkilökohtainen tilaisuus kutsusta tutustua viikon ajan Conseil d’Etat’n työhön. Esimieheni suurlähettiläs Aarno Karhilo painotti asian merkitystä: ”Jukka, paina tämä tilaisuus mieleesi”. Näin olen tehnyt.

Historia ei sinällään muutu. Macron on valmistunut ENA:sta. Sama koskee minua. Vaikka ENA-brändi katoaisi, olen valmistunut ”enarkiksi” promootiosta ”Michel de l’Hospital”. Tämä nimi äänestettiin vuosikertani nimeksi tammikuun alussa 1978 Pau’n kaupungissa Pyreneillä. Koko silloin aloittanut kurssi perinteisesti aloitti lukuvuoden, ranskalaiset ja ulkomaalaiset yhdessä, valitsemalla vuosikerralleen (promotion) nimen.  Todistukseni on vuodelta 1979, itse pitkä ulkomaalaisille suunnattu kurssini päättyi 30.11.1978.

Arvatkaa, kenen toivoisin olevan Ranskan seuraavan presidentin vuodesta 2022. Arvasitte oikein, minulla on suosikkini. Kannatan Euroopan unionin vahvistumista.

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu