Talviko Putinin liittolainen Ukrainan sodassa?

Venäjän vimmattu totaalinen ja raaka sodankäynti Ukrainan kansaa vastaan on kärjistynyt viime viikkoina Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoamiseen. Putin hakee kuningas tai kenraali talvesta itselleen liittolaista Ukrainan armeijan erinomaisten miehitettyjen alueiden takaisinvaltausten jälkeen. Ennen kaikkea keskuskaupunki Hersonin valtaus oli erittäin kova takaisku Putinille.

Ukrainan halkova mahtivirta on ukrainaksi Dnipro, vaikka Suomessa on venäjänkielinen nimi Dnepr tunnetumpi, ehkäpä eräiden laulujen sanoitusten tukemina ja historiallisen Venäjä-yhteyden ryydittämänä. Ukrainalainen joki se kuitenkin on, vaikka virtaakin myös Valko-Venäjän kautta alkulähteiltään Venäjällä.

Sotatilanteissa Dnipro on ollut merkittävä tekijä, niin nytkin. Ukraina on palannut Dnipron rannoille ja Putinin armeija yrittää pureutua sen vastarannalle puolustusasemiin.

Talvi oli tuhoisa niin Napoléonin kuin Hitlerinkin armeijoille. Ne olivat hyökkääjän armeijoita. Venäjä oli puolustaja, vaikka oli itsekin hyökkäävä osapuoli, kun olosuhteet niin sallivat. Tämä näkyi erityisesti II maailmansodassa, jossa Stalin yritti päästä koko Euroopan herraksi, mutta joutui tyytymään puoleen siitä – ensin Yhdysvaltain tuella ja lopulta sen tulevana vastustajana. Normandian maihinnousu 6.6.1944 johti ensin natsivallan päättymiseen Ranskassa ja lopulta vapaan maailman etenemiseen keskelle Saksaa. Stalin sai itäisen Euroopan hallintaansa ja käänsi koko joukon valtioita pakolla kommunistisiksi kansandemokratioiksi.

Putinilla on ilmiselvästi tähtäimessä jotain stalinistista. Ukraina voi olla vain välivaihe, mikäli se joutuisi Putinin valloittamaksi. Jos näin huonosti kävisi, mikä on epätodennäköistä, Putin kääntäisi katseensa laajasti länteen. Hän ei kaihda keinoja, julmimpiakaan, kuten on nähty 24.2.2022 jälkeen.

 

Kyllä Venäjä kykenee mitä ihmeellisimpiin toimiin. Silti en katsonut Puolaan osunutta ammusta kommentoimisen arvoiseksi. On todella ikävää, että Nato-maan kansalaisia kuoli tilanteessa kaksin kappalein. Tilannearviointi ei ole kilpajuoksutilanne. Venäjän käymä hyökkäyssota oli tietenkin perusedellytys rakettien käytölle, mutta kuka ja miksi? Vai oliko kyseessä sattuman aiheuttama onnettomuus? Kannattaa odottaa tutkimustuloksia.

Nord Stream -kaasuputken taannoinen tuhoaminen sen sijaan oli tahallinen räjähdystoimi. Tämän ovat Ruotsin turvallisuusviranomaiset varmistaneet tutkimusten jälkeen. Katseet kääntyvät luonnollisesti Putiniin.

 

Kuningas Talvi soti Talvisodassa 1939–1940 Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan. Se on selvä asia. Stalin odotti Suomen kaatuvan ainakin kolmessa viikossa. Toisin kävi. Suomi ei kaatunut, vaikka menetti laittomasti aloitetussa sodassa laajoja itäisiä Karjalan alueita. Raatteen tie on kumoamaton todiste siitä, kuka osasi talvisen sodankäynnin ja kuka ei. Suomalaiset maalaispojat osasivat kulkea metsissä talvisaikaankin ja ampua tarkasti.

Kevein kutein ei kannata lähteä uhmaamaan kuninkaan mahtia. Putin odotti Ukrainan kaatuvan helmikuussa 2022 ”viidessä päivässä”, mutta joutuu nyt kohtaamaan sodassaan Ukrainassa sen voittoisan armeijan lisäksi kuningas Talven toisen kerran, heikentyneenä. Tokko Putin muisti antaa joukoilleen rakettien yms. lisäksi lämmintä päälle talvea varten. Se kun olisi ollut kuin ennuste, että sodassa on käyvä huonosti.

Lännellä on nyt yksi tärkeä tehtävä. Putinin totaalinen sota Ukrainan kansaa vastaan on saatava kuriin. Siltä osin näyttäisi ilmatilan hallinta olevan keskeisen alueen. Putinin röyhkeä ydinaseilla uhkaaminen on myös ilmiselvästi hermostuttanut Kiinan. Odotusarvoisesti Kiina on asiasta huomauttanut Putinia.

+15

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu