Turkki ja Putinin sota

Kiinnostukseni Balkanin ja Mustan Meren alueeseen juontaa juurensa vuosiini 1973–1974 Suomen Sofian-suurlähetystön kakkosmiehenä. Turkki oli vahvasti läsnä Bulgariassa, mutta vielä enemmän Osmannien historiassa alueella. Turkkilainen ”ies” ja siitä vapautuminen on iso osa bulgarialaista historiaa.

Kyllä suomalaisetkin ovat peukalonjälkensä alueen historiaan jättäneet Venäjän sodissa Osmannien valtakuntaa vastaan Suomen suuriruhtinaanmaaana..

Uudelleen Turkki ikään nousi lähituntumaani Suomen EU-jäsenyyden myötä, jolloin Turkki EU-intresseineen on ollut paljon esillä. Kun Suomesta tulee Naton jäsen, Suomi ja Turkki tulevat yhä läheisimmiksi kavereiksi Naton piirissä. Kummallakin on analoginen asema Naton suurstrategiassa. Naton eturintamassa Turkki vartioi kaakkoista, Suomi koilliskulmaa.

 

Naton kokonaisstrategiassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys merkitsee uutta tasapainotilaa ilmansuuntaan itä nähden.

Eteläinen lohko on ollut paljolti Turkin pelikenttää, erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ohensi läsnäoloaan Lähi-Idässä ja luovutti tilaa ennen kaikkea Venäjälle. Kuitenkin Lähi-Itä kohteena on Venäjän näkökulmasta kärsinyt suorastaan merkittävästi, kun Putinin uskottavuus suurvaltajohtajana on heikentynyt Ukrainan sodan vuoksi.

Putinin sota Ukrainassa on Venäjälle järkyttävä yleisimagon tappio ja samalla vakava tappio yleisstrategiassa ja johtajuudessa suurvallan (?) diktaattorina.

 

Näyttää siltä. että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan heijastelee tämän käännekohdan antamia mahdollisuuksia toimissaan Turkin aseman vahvistamiseksi.

Uudelle heikentyneelle Venäjälle Krimin hallinta ei ole enää niin tärkeä tai itsestään selvä asia, kuin oli ekspansiivisiin toimiin Välimerellä ja laajemmin Lähi-Idässä kykenevälle Venäjälle. Turkki ottaa uudessa tilanteessa tilaa Venäjältä vahvistuneena alueellisena suurvaltana.

En kuitenkaan aliarvioi Putinin pitävän hupenevassa arvovalta-asemassaan Krimistä kiinni kaksin käsin, mutta – saattaa olla – turhaan.

Turkki on Mustanmeren alueellinen herra jo Bosporinsalmen vuoksi. Sen intressissä todellakin on heikkenevä Venäjä ja Krimin palautus sen lailliselle haltijalle Ukrainalle.

Kun Ukraina jyrää Venäjää yhä ahtaammalle laillisella valtioalueellaan, vaikka hitaastikin, Venäjän kyky pitää kiinni laittomasti vallatusta Krimistä heikkenee jatkuvasti. Retoriikka tulee varmasti olemaan kovaa.

Odotan mielenkiinnolla Suomen ja Turkin toimintaa analogisissa Nato-asetelmissaan. Kannattaa aloittaa ajoissa Pohjolan Natomaiden ja Turkin välinen kiinteä yhteistyö.

+10

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu