Hoitorobottimitoitus kotihoitoon Helsingissä?

Helsingissä on suhteellisesti muuta maata nuorempi väestö, mutta ikäihmisten määrä kasvaa täällä nopeasti. Tämän vuosikymmenen aikana yli 65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisiä on noin 20 000 enemmän kuin tänään nousten lähes 140 000 henkeen. Tämä tarkoittaa palvelutarpeiden kasvua, vaikka ihmisten toimintakyky on parempi kuin aikaisemmin. Helsingissä 75 vuotta täyttäneistä on säännöllisen kotihoidon piirissä selkeästi suurempi osa kuin Espoossa ja Vantaalla.

Moni päättäjä ajattelee usein lyhyttä aikaväliä ja mekaanisesti, että lisätään rahaa vastaavassa suhteessa. Päätetään erilaisia mitoituksia henkilökunnan määrästä eri palveluissa. Tämä ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu talouden näkökulmasta tai muiden tarpeiden näkökulmasta pidemmällä aikavälillä eikä mahdollista asioiden tekemistä uudella tavalla.

Asioiden tekeminen fiksummin on kestävin vaihtoehto. Julkisia hankintoja on mahdollista hyödyntää siinä, kuinka asioita voi tehdä toisella tapaa. Helsinki on valitettavasti vasta lapsenkengissä ns. innovatiivisten hankintojen suhteen, vaikka on maan suurin julkisia hankintoja tekevä toimija ja resursseiltaan ylivoimainen. Helsingin hankintojen kokonaismäärä on noin neljä miljardia euroa vuodessa, joista ulkoiset hankinnat ovat noin 2,3 miljardia euroa. Tulevalla valtuuskaudella innovatiiviset hankinnat on tehtävä todeksi.

Yksi mahdollinen tapa hyödyntää uutta teknologiaa on käyttää sitä tavoitteellisesti vanhustenhuollossa Helsingissä. Olemme kuitenkin vielä pilottiasteella robotiikan ja uuden teknologian hyödyntämisessä. Syy lienee se, että päättäjiltä on puuttunut rohkeus investoida uuteen, koska hyödyt näkyvät ajan kanssa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA 2016) tekemän raportin mukaan jo olemassa olevaa robotiikkaa ja teknologiaa hyödyntämällä olisi mahdollista tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Helsingissä sairaala, kuntoutus ja hoivapalveluissa on nykyisin runsas 5 000 henkilötyövuotta, joten kaupungin mittakaavassa vaikutus olisi merkittävä.

Uuden teknologian avulla voitaisiin helpottaa esimerkiksi kotihoidossa työskentelevien työtä siirtämällä osa työtehtävistä kuten lääkejakelu robotin vastuulle. Näin aikaa jäisi itse inhimilliseen hoivaan, mikä on vanhuksen kannalta tärkeintä. Uskon, että robotiikka parantaisi myös hoitotyöntekijöiden työssäjaksamista ja työtyytyväisyyttä kiireen ja raskaimpien työtehtävien vähetessä. Koska palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti teknologian hyödyntäminen ei tarkoita työntekijöiden määrään vähentymistä kotihoidossa. Pikemmin alalle tarvitaan enemmän tekijöitä.

Esitän, että tulevalla valtuustokaudella selvitetään kuinka käytännössä ja millä aikataululla voidaan asettaa kunnianhimoiset numeeriset tavoitteet roboteille hoitotyössä esimerkiksi kotihoidossa. Käytännössä voisimme puhua vaikkapa robottimitoituksesta.  Helsingin tulisi asemoitua edelläkävijäksi ei yksin Suomessa, vaan Euroopan mittakaavassa. Edelläkävijyys edellyttää myös sitä, että asiakkaat ja työntekijät suhtautuvat myönteisesti uuteen tapaan toimia.

Viisaasti toimimalla julkinen sektori voi luoda markkinoita ja referenssejä suomalaisille yrityksille. Ikääntymiseen liittyvästä hyvinvointiteknologiasta on mahdollista löytää markkinoita maailmalta, koska Suomi kohtaa ikääntymisen aallon ensimmäisten joukossa.

0
JukkaIhanus
Keskusta Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Keskustalainen kunnallisvaaliehdokas Vuosaaresta - 47. Juristi ja kahden kouluikäisen lapsen isä. Talousvaikuttaja keskeltä. Ministerien Mika Leppä ja Jari Lintilä valtiosihteeri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu