Tämän jälkeen et enää usko CO2 teoriaan
CO2 teorian mukaan hiilidioksidi lämmittää ilmakehää. Totuus on kuitenkin että kasvihuonekaasujen absorbtio vain hidastaa jäähtymistä, koska kasvihuoneilmiö saa energiansa maan pinnalta.
Mutta tarkastellaan teoriaa lähemmin. Stefan-Boltzmannin lain mukaan maapallon lämpötila olisi -18 celsius astetta, jos ilmakehää ei olisi. Nyt on kuitenkin havaintojen perusteella laskeskeltu että maan keskilämpötila on +15 astetta. Kasvihuoneilmiö siis aiheuttaa 33 asteen lämpötilan nousun.
Teorian mukaan lämpötila on noussut esiteolliselta ajalta (v. 1880) tähän päivään mennessä vähän yli yhden asteen. Esiteollisena aikana CO2 pitoisuus oli 280 ppm. Kun vastaavasti nykyinen pitoisuus on 420 ppm eli 140 ppm korkeampi, mikä vastaa 50% nousua pitoisuudessa. Teorian mukaan kuitenkin vesihöyryn suhteellinen määrä on pysynyt vakiona.
Eli tästä päästään kaavion osoittamaan tilanteeseen. Hiilidioksidin pitoisuus 280ppm aiheutti esiteollisella ajalla kasvihuoneilmiön, jonka suuruus oli 32 celsius astetta. Kun vastaavasti nykyinen pitoisuus aiheuttaa 33 asteen vaikutuksen ilmastoon.
Katsottuasi kaaviota, kuinka uskottavana pidät tämän jälkeen teoriaa.
CO2 pitoisuuden kasvu 50% aiheuttaa vain 3% muutoksen kasviohuoneilmiöön.
Tapsa on tietenkin oikeassa!
CO2- uskovaiset luulevat, että ilmasto pyörii ihmisen anavan ympäri!
Ilmoita asiaton viesti
En nyt seuraa ajatusta, mitä yrität tuolla kuvalla kertoa. Mutta siinä esität yhden asteen lämpötilamuutoksen lineaarisella asteikolla. Stefanin–Boltzmannin laki taas on voimakkaasti logaritminen, suhteessa lämpötilan neljänteen potenssiin.
Ilmoita asiaton viesti
Stefanin–Boltzmannin lailla ei lasketa kasvihuoneilmiön suuruutta. Hyvä yritys, mutta täysi nolla.
Ilmoita asiaton viesti
No kasvihuoneilmiön suuruus ”lasketaan” CO2:lla. Joka on sekin vaikutukseltaan logaritminen.
https://www.metabunk.org/attachments/1644855897691-png.49606/
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen graafista näkyy että CO2:n lisäys ei ole huolestuttavaa tulevaisuudessakaan (mikäli se jatkaisi kasvuaan, tosiasiassa pitoisuus alkaa pienetä kun ilmasto alkaa kylmetä).
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen on hyvä ja ottaa sitten seuraavaksi RCP8.5 scenaarion ja sijoittaa sen käyrälleen.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan nyt vielä sinun lähtöarvoillasi.
Esiteollinen +14 astetta S-B:n mukaan 385,5 W/m2.
CO2-grafiikasta nähdään, että CO2-pitoisuuden kasvu esiteollisesta nykyiseen lisää alassäteilyä noin 2 W/m2. Vesihöyrypalaute kaksinkertaistaa tämän, ja muutkin palautteet huomioiden kerroin on kolme. Siis 6W/m2.
385,5 + 6 = 391,5 W/m2.
S-B:n mukaan tämä vastaa lämpötilaa +15,1 astetta.
”CO2-teoria” toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Kun et tietenkään suostunut sitä tekemään niin minä teen. RCP8.5 ka T= 4,3°C josta seuraa 408W/m²
Laitetaan Myhren kaavioon 30+24W/m², ampuu aika kauas käyrästä!
Ilmoita asiaton viesti
Millä logiikalla se toimisi lineaarisesti?
Oikeasti CO2 pitoisuuden KAKSINKERTAISTUMINEN tarkoittaa yli kahden asteen nousua lämpötilassa. Oliko se nyt 2,3 astetta se alkuperäinen arvio mutta nykyään arvellaan että voisi olla hieman enemmän.
280ppmx2 = 560ppm. Eli ei nyt vielä olla lähelläkään CO2 pitoisuuden kaksinkertaistumisesta esiteolliselta ajalta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä toimii ylöspäin mennessä, niin toimii myös alaspäin mennessä. Siitäpä vain laskeskelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eli hiilidioksidipitoisuuden puolittuminen tarkoittaa lämpötilan laskua jotain 2,3 astetta tai ehkä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaattu on järjettömän opin oiva mannekiini.
Se 2,3 astetta tarkoittaa feed back ilmiö mukaanluettuna. Mutta kun feed back ilmiö tarkoittaa oikeasti sitä että feed back demppaa hiilidioksidin tehoa, ei kasvata sitä. Katso kohdasta feed back. Tietenkin mieluimmin kuuntele koko haastattelu.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esko-karinen/ilmastoprofessorin-haastattelu-katsaus-ilmastotieteen-sisaan-richard-lindzen/
Niinpä niin, ilmastonmuutoksen eli ilmastonvaihtelun syitä on etsittävä muualta kuin ihmisen toiminnasta. Yksi hyvä ehdokki olisi että TSI laskettaisiin kuten Willie Soon ehdottaa ja lämpenemisestä erotettaisiin lämpösaarekeilmiö pois, jolloin saataisiin todellisempi lämpeneminen.
Ja tämän joutavan ilmuopin puntaroimisen sijasta voisi palata maanpinnalle ja todeta että lämpeneminen on pelkästään akateeminen kysymys eikä uhkaa ihmiskuntaa millään tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Se 2,3 astetta tarkoittaa feed back ilmiö mukaanluettuna. Mutta kun feed back ilmiö tarkoittaa oikeasti sitä että feed back demppaa hiilidioksidin tehoa, ei kasvata sitä.”
Niin kokonaisvaikutus siinä mukana. Aina kun CO2 kaksinkertaistuu, lämpötila nousee jotain 2.3 astetta. Ehkä enemmän mutta tuota asiaa tutkitaan kovasti.
”Ja tämän joutavan ilmuopin puntaroimisen sijasta voisi palata maanpinnalle ja todeta että lämpeneminen on pelkästään akateeminen kysymys eikä uhkaa ihmiskuntaa millään tavalla. ”
Et ilmeisesti ymmärrä mitä vaikutuksia sillä on kun maapallolla on yli 10 miljardia ihmistä ja sitten näitä ei saada ruokittua ja monet ihmiset alkavat liikuskella sopivimmille paikoille asumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uusi tieteen ala on syntynyt…Natura linearis est post omnia…
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirran olisi syytä ottaa pahasti taittovirheelliset linssit pois nenältään. Kaaviossa ei ole yhtään lineaaria, vain kaksi datapistettä, jotka osoittavat CO2 pitoisuuden jyrkän logaritmisen vaikutuksen.
Sen sijaan Sinivirta voisi tieteellisesti osoittaa miksi näin on, että olemme siirtyneet huomattavasti tasaisempiin ja turvallisempiin olosuhteisiin CO2 pitoisuuden kasvaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin Sinivirta luki koko blogia. Hänelle riitti Härkösen kommentti, missä hän valittaa lineaarisesta asteikosta. Mitä tekemistä asteikolla on sen kanssa, että onko kuvattava asia lineaarinen vai ei? Pöljä kommentti siis Härköseltä, mutta sopi Sinivirran uskontoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä tekemistä asteikolla on sen kanssa, että onko kuvattava asia lineaarinen vai ei?”
CO2 pitoisuus ei toimi lineaarisesti ja blogisti väittää, että tämä olisi jotenkin epäuskottavaa kun ei toimi lineaarisesti. Se tarkoittaa sitä että blogisti ei ole ymmärtänyt.
Toisekseen asioilla on myös viivettä. Jos laittaa vettä kattilaan ja tämän hellalle niin ei se heti kiehu. On siinäkin viivettä kauan kestää maapallolta asettua jonkinlaiseen tasapainotilaan. Vertailukohtaa voisi hakea historiasta, että minkälaiset olosuhteet olleet aiemmin jollain hiilidioksidipitoisuudella.
Nyt maapallo on kaiketi nyt hakeutumassa mioseeniajan oloihin mutta hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa se voi olla myös hakeutumassa eoseeniajan oloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Päin vastoin olen jo monta kertaa sanonut, että nimenomaan CO2 pitoisuuden vaikutus on jyrkästi logaritminen. Dilemma syntyy siitä, ettei skenaariot osu enää sille logaritmiselle käyrälle.
Säteilyssä ei ole viiveitä, kun se tapahtuu valonnopeudella ja energia budjetti on joka hetki tasapainossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Säteilyssä ei ole viiveitä, kun se tapahtuu valonnopeudella ja energia budjetti on joka hetki tasapainossa.”
Kyse on muustakin kuin säteilystä. Kuten siitä kuinka nopeasti napajäätiköt sulaa, kuinka nopeasti jokin alue aavikoituu ja kuinka nopeasti jokin alue metsittyy, ja miten nopeasti meret lämpenee. Vaikka ihmiskunta katoaisi tänään, jo tehdyt päästöt muuttavat helposti pitkään olosuhteita tällä planeetalla.
On siinä vaan viivettä kun keittää vettä liedellä. Jos viivettä ei olisi, tapahtuisi keittiössä räjähdys kun lieden pistää päälle. Höyryn tilavuus kun on 1600 kertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaattun on tavattoman vaikea ymmärtää, että kyse on ilmakehästä, useimmiten siinä 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Se mikä on jäätiköiden tai merien lämpökapasiteetti ei liity siihen mitä mitataan.
Sen lisäksi kasvihuoneilmiö saa energiansa maasta säteilemällä.
Siinä ei ole mitään viivettä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs kaarnattu selittää sen, että vuorokauden sisällä lämpötila voi heitellä ihan säännönmukaisesti liki 20 astetta pilvettömänä aikana kesän/talven.
https://ibb.co/1QK6R8X
Miten maapallo sitten käyttäytyy eri tavalla, vai onko suomi niminen maa täysin erillään globaalista maailmasta?
Ilmoita asiaton viesti
”Mitenkäs kaarnattu selittää sen, että vuorokauden sisällä lämpötila voi heitellä ihan säännönmukaisesti liki 20 astetta pilvettömänä aikana kesän/talven.”
Tietenkin voi, mikä sitä estäisi kun planeetta säteilee lämpöä avaruuteen?
Ero muuten korostuu kun ollaan kaukana vesistöistä ja vähän karummalla alueella missä ei ole pilviä kuten aavikolla. Syy on ihan sama kuin minkä takia ei tapahdu räjähdystä kun keittää vettä kattilassa.
Asiasta ei ole mitään epäselvyyttä etteikö ilmasto lämpenisi,.parhaiten sen näkee jäätiköistä. Kun jäätiköt tai vaikka merijää vähenee jonkun vuosikymmenen keskiarvolla, ilmasto lämpenee. Jos kasvaa niin ilmasto viilenee. Nähdään aivan selvästi että 2000-2010 oli viileämpi kuin 2010-2020.
Ilmoita asiaton viesti
”Tietenkin voi, mikä sitä estäisi kun planeetta säteilee lämpöä avaruuteen?”
Eikös se hirvittävä hiilari estäkkään jäähtymistä?
Tässä on se Keskisen pointti, jäähtyminen alkaa välittömästi ja lämpötila pysyy korkeana ainoastaan kun telluksen pinnalle tulee säteilyä.
Kaikki kuvan lämpimät yöt olivat pilvisiä, mutta tuulettomia tai äärimmäisen heikkotuulisia. Tuulimittauksista on tosin mahdoton erotella mikä on ihan oikeaa tuulta ja mikä on maa/merituuli ilmiön vaikutus. Koska mittari on 30m etäisyydellä järvestä ja 6m korkeammalla kuin järven pinta, joten se siitä vesistöjen kaukaisuudesta.
Aavikot ovat yleensä äärimmäisen kuivia, jolloin siellä ei myöskään ole pilviä. Tosin eipä dubaissakaan yöt kovin kylmiä olleet, päivälämpötilan huitoessa siellä 45-50 asteen välissä ja yöt 30 asteen nurkissa. Liekö UHI-ilmiöm tulos?
Ainoastaan viileisiin öihin päästiin oikeasti aavikolla kymmenien kilometrien päässä kaupungista.
Ilmoita asiaton viesti
”Eikös se hirvittävä hiilari estäkkään jäähtymistä?”
Kyllä se vesihöyry on paljon vahvempi kasvihuonekaasu. Hiilarin lisääntyminen taas lisää vesihöyryn määrää joten lopputuloksena on se, että hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen tarkoittaa planeetan globaalin lämpötilan nousua 2,3 asteella ja mahdollisesti enemmänkin.
Kaikki kuvan lämpimät yöt olivat pilvisiä”
Kuten sanoin niin vesihöyry on paljon vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
”Aavikot ovat yleensä äärimmäisen kuivia, jolloin siellä ei myöskään ole pilviä.”
Kuten sanoin niin vesihöyry on paljon vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Ilmoita asiaton viesti
Kas kummaa, ettei se hiilari sitten saa arabiemiraatteihin sitä vesihöyryä ilmaan, vaikka meri on vieressä. Tai miksi israel on hyvin kuiva alue, vaikka lämpöinen välimeri möllöttää siinäkin ihan vieressä?
Entäs miksi marokko on kuivaa aluetta vaikka atlantilta käy tuulet…
Hiilarin vesihöyryä lisäävä vaikutus on täysin kuvitteellinen.
Kuten olen sinulle monasti selittänyt, vesipisarat=pilvet ovat loistava absorbaattori ja emitaattori, vesihöyry taas on hyvin heikosti emissiivinen.
Vesihöyryn vaikutus näkyy tästä linkistä oikein hyvin:
https://neo.gsfc.nasa.gov/view.php?datasetId=MODAL2_E_CLD_FR&year=2022
Suomeksi, pilvisyys määrittelee sen, millaisia lämpötilat voivat olla maksimissaan ja minimissään vuorokauden sisällä. Pilvet, joita on hyvin vaikea erottaa silmin vaikuttavat jo hyvin paljon vuorokautiseen lämpötilavaihteluun. Ja itseasiassa taivaalla voi olla pilviä, joita et edes silmin näe, mutta lämpökameralla ne näkee oikein selvästi.
Täysin pilvettömältä taivaalta lämpökamera havaitsee kuun hienosti, vaikka olisi ns. uusikuu ja silmin sitä ei näe. Mutta niin hämmentävän ohut kerros pilviä estää näkemästä jopa auringon lämpökameralta.
Ilmoita asiaton viesti
”Kas kummaa, ettei se hiilari sitten saa arabiemiraatteihin sitä vesihöyryä ilmaan, ”
Sekoitat paikallisen ilmaston globaaliin.
”Hiilarin vesihöyryä lisäävä vaikutus on täysin kuvitteellinen.”
Ei tietenkään ole. Hiilidioksidin lisääntyminen lämmittää meriä joka lisää veden höyrystymistä, että vesihöyry lisääntyy myös.
”Suomeksi, pilvisyys määrittelee sen, millaisia lämpötilat voivat olla maksimissaan ja minimissään vuorokauden sisällä.”
Ei tässä mitään uutta ole. Sen sijaan voit tarkistaa lukemattomista lähteistä vesihöyryn määrän kasvun ilmakehässä. Aivan kuten hiilidioksidipitoisuuden nousun ja ilmaston lämpenemisen, on tapahtunut aivan kuten on mallinnettu 60-luvulla jo.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sekoitat asioita itse, kun katsot koko arabian niemimaata, israelia, sen lisäksi, irak, iran, afganistan, pakistan, turkmenista, länsi-kiina, marokko, algeria, libya, egypti jne. huomannet jotain yhteistä?
Hiilarin lämmittävä vaikutus ei juurikaan lisää kosteutta ilmaan vaan suora auringon säteily ja sen lämmitys. Aurinko haihduttaa vettä, ei hiilari. Ja kun kosteutta on ilmassa tarpeeksi, se tiivistyy tippuu alas sateena tai kuten autiomaissa, se kondensoituu kylmenneille pinnoille.
Kannattaa katsoa kartasta, miksi telluksella on kuivia paikkoja suunnilleen samoilla leveysasteilla pohjoisessa ja etelässä. Seuraavaksi kannattaa katsella mitä on hepoasteet ja tutustua hadleyn ja ferellin soluihin.
Absoluuttinen kosteus tai suhteellinenkaan kosteus ei ole merkittävästi muuttunut mittaushistorian aikana mitenkään lineaarisesti, vaan se on seurannut aivan muita syklejä.
Tuossa mittausasemani suhteellinen kosteus 4/22-1/23 välillä.
https://ibb.co/LCQgCVN
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ole mitään tarvetta puolustaa IPCC:n tiedettä, mutta kuitenkin tiedettä ylipäänsä.
Lainaus: ”Hiilidioksidin pitoisuus 280ppm aiheutti esiteollisella ajalla kasvihuoneilmiön, jonka suuruus oli 32 celsius astetta.” IPCC ei väitä tällaista, että se olisi CO2.n ansiota kokonaan. Kyllä siinä jotain outoa on, että edes viimeisessä raportissaan AR6, IPCC ei tiedä, mikä on CO2:n osuus kasvihuoneilmiössä, koska eivät raportoi sitä. Olette ehkä huomanneet, että olen tehnyt kaksi tutkimusta kasvihuoneilmiöstä, koska IPCC:n ihan ”self-made” määritelmä on fysiikan lakien vastainen.
NASA:n Gavin Schmidtin työryhmä julkaisi vuonna 2010 artikkelin, jossa he päättyivät lukuun 19 % CO2:n osuutena kasvihuoneilmiöön. Edelleen yleisimmin tästä asiasta referoitu artikkeli on Kiehl & Trenberthin juttu, jossa he päätyivät CO2:n osuuteen 26 %. Ketään ilmastoeliitin tutkijoista ei häiritse, vaikka se on tehty ilmastomallilla, jossa on vesihöyryn osuus on vain 50 % todellisesta maapallon keskimääräisestä vesimäärästä. Heille ei ehkä ole selvää, mitä se tarkoittaa. Oma lukuni on vain 7,4 % eli 2,5 astetta tuosta 33 asteesta.
Jos joku haluaa perustua oikein kunnolla aiheeseen, niin tästä löytyy lukemista huomisen päivän puolelle saakka Lontoon murteella:
https://www.climatexam.com/single-post/the-six-definitions-of-the-greenhouse-effect
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidi ei toki ole ainoa kasvihuonekaasu, eikä edes voimakkain (ei lähellekään). Suurin vaikutus on itse asiassa vesihöyryllä, ja esimerkiksi metaani on huomattavasti hiilidioksidia pahempi ”lämmittäjä”.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä blogissa on otettu esiin Stefan-Boltzmann laki ja ensimmäinen fysiikan periaate on, että kappaleet säteilevät lämpöenergiaa:
P = εσT^4
P on säteilevä teho, T on sen lämpötila, ε on kappaleen emissiokyky ja σ S-B vakio joka määrittää suhteen.
Yksinkertaisin malli eli ns. ”kahden boxin” malli kuvaa, miksi CO2:n lisääntyminen lisää kasvihuoneilmiötä ja maapallon pinnan lämpötilaa. Eli tämä malli noudattaa yleissivistävää tasoa, jotta blogisti (ja hänen perässähiihtäjät) pääsevät edes jossain määrin jyvälle mistä on kysymys.
Kaksi boxia ovat ilmakehän ja maan pinta. Sekä ilmakehä että maan pinta säteilevät lämpöenergiaa (infrapuna) Stefan- Boltzmann lain mukaan. Näin ollen ilmakehä säteilee εaσTa^4 ja maan pinta σTs^4.
Ilmakehä on osittain läpinäkyvä ja absorboi osan päästöistä (1 – εa) σTa^4. Ja se osuus joka maapallolta kulkee ilmakehän läpi on (1 – εa) σTs^4.
Ja sitten aivan perusalgebraa:
P = εaσTa^4 + (1 – εa) σTs^4, jolloin uudelleen järjesteltynä saadaan:
P = εaσTa^4 + σTs^4 – εaσTs^4 = σTs^4 – εaσTs^4 + εaσTs^4 =
σTs^4 – εaσ (Ts^4 – Ta^4)
Viimeinen lihavoinnilla merkitty termi on kasvihuoneilmiö. Se vähentää avaruuteen säteilevän energian määrää ja lämmittää maan pintaa. Eli kaksi tekijää vaikuttavat: ilmakehän emissiokyky (ε) on suurempi tai ero pinnan ja säteilevän ilmakehän lämpötilojen välillä on suurempi Ts^4 – Ta^4.
Päävaikutus on, että ilmakehässä lisääntynyt CO2 lisää korkeutta, jossa pääsäteily tulee ilmakehästä, joka on kylmempää. Siksi lämpötilaero maan pinnan ja säteilevän ilmakehän välillä on suurempi. Tämä lisää kasvihuoneilmiötä ja enemmän lämpöä jää loukkuun.
Eli blogistille (ja hänen perässähiihtäjille) kalkuloitavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten saattoi olettaa, ei vastausta saatu vaan tätä samaa jargonia mitä ollaan saatu nähdä jo vuosikausia. Olisi jo aika päästä asian ytimeen, eli miksi CO2 pitoisuuden kasvu aiheuttaa yhä vähemmän lämpenemistä, jos enää ollenkaan. Siihen on kyllä selvä vihje blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa, minua eivät vihjeet kiinnosta, vain faktat!
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/kuinka-1800-luvun-tiedemiehet-ennustivat-ilmaston-lampenemisen/
Ilmoita asiaton viesti
Niin se on. Vaikka asteikko on lineaarinen, niin CO2:n vaikutus on logaritminen. Varsin paljon pitää hiilaripitoisuuden nousta noiden tolppien perusteella, jos siitä katastrofi saadaan aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän siitä voi syntyä oikeastaan yhtään mitään, kun tolpanväli lankaa on poikki.
Ilmoita asiaton viesti
Täydennän hieman vastaustani esittämällä kasvihuoneilmön suuruuden ja kasvihuonekaasujen ja pilvien osuuden ilmiössä
LW absorption All-sky Contr.-% °C
Water 90.9 33.6 11.1
Carbon dioxide 20.1 7.4 2.5
Ozone 6.9 2.6 0.8
Methane & Nitrogen oxide 1.8 0.7 0.2
Clouds 35.9 13.3 4.4
LW absorption 155.6
Latent heating 90.8 33.6 11.1
Sensible heating 24.2 8.9 2.9
GH effect 270.6
Ilmoita asiaton viesti