Hallitus loukkaa asoasukkaiden omaisuuden suojaa. Vetoa Euroopan parlamenttiin.

Marinin hallitus haluaa kiinteistönomistajille häätöoikeuden asumisoikeustaloissa. Lakiesitys loukkaa EU:n peruskirjan takaamaa omaisuuden suojaa.

Eduskunta on aloittanut Marinin hallituksen esittämän asumisoikeuden romutuslain käsittelyn. Uusi asolaki oikeuttaa ARAn antamaan asotalon omistajayhtiölle luvan muuttaa asumisoikeussopimuksia vuokrasopimuksiksi.

Lakiesitys on käsittämätön. Sen perusteluissa väitetään, että esityksellä parannetaan asukkaiden asumisturvaa, koska asoasukkaat voidaan häätöjen kautta saada ulos tappiollisista talokohteista.

Perustelu on absurdi, koska asotalojen todellisista talokohtaisista kustannuksista ei koskaan anneta asukkaille tietoja. Vuosittaiset asukkaille annettavat käyttövastikelaskelmat ja tuloslaskelmat laaditaan omistajayhtiön päättämien kriteerien mukaan. Näissä laskelmissa talokohteille ”jyvitetään” mielivaltaisesti määrätty osuus koko kiinteistökannan kuluista. Ne siis eivät noudata tavanomaista asunto-osakeyhtiöissä käytettyä laskentakaavaa, jossa kiinteistökohtaisesti ja kirjanpitolain mukaisesti raportoidaan kiinteistön todelliset kulut. Siten asumisoikeustaloissa talokohtaiset laskelmat eivät kerro, onko talokohde tappiollinen vai voitollinen.

Asumisoikeussopimukset ovat kiinteistön omistajayhtiön ja asukkaan välisiä yksityisoikeudellisia sopimuksia. Olisi ainutlaatuinen menettely, jos kiinteistön omistajayhtiön oletettujen taloudellisten vaikeuksien johdosta viranomainen voisi antaa kiinteistön omistajalle luvan yksipuolisesti irtisanoa kiinteistöä koskeva sopimus. Mikä yritys voi hakea viranomaiselta lupaa irtisanoa asiakkaittensa kanssa solmimiaan sopimuksia jos yritys kokee, että sopimus ei ole riittävän kannattava? Ei mikään yritys eikä missään päin maailmaa! Yritykset pääsevät eroon yksityisoikeudellisista sopimuksistaan ainoastaan maksukyvyttömyysmenettelyn kautta. Tätä tarkoittaa omaisuuden suoja. Se suojaa toisen sopijapuolen sopimukseen perustuvia varallisuusarvoisia oikeuksia.

Eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys loukkaa karkeasti Suomen perustuslakia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Lakiesitys säätää väitettyyn ja kuviteltuun asotalojen omistajayhtiöiden taloudellisten vaikeuksien uhkaan vedoten valtion viranomaiselle mahdollisuuden oikeuttaa asotalon omistajayhtiö irtisanomaan yksittäisiä asumisoikeusopimuksia. Tämä on Suomen perustuslain ja Euroopan Unionin perusoikeuskirjan loukkaus.

Asukkaiden vastarinta kaatoi Sipilän hallituksessa Kokoomuksen ja Keskustapuolueen ajaman asumisoikeusasukkaiden häätölain valmistelun. Nyt Marinin hallitus aikoo panna tuulemaan ja ajaa saman häätölain läpi eduskunnassa.

Asukkaat voivat vielä vaikuttaa asiaan. Asukkaiden kriittiset kommentit ovat johtaneet siihen, että lakiesityksestä on pyydetty perustuslakivaliokunnan lausunto. Häätöpykälän perustuslainvastaisuudesta voivat asukkaat vielä muistuttaa perustuslakivaliokunnan jäseniä.

Häätöpykälä loukkaa myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artiklaa 17, jossa säädetään omaisuuden suojasta. Asukkaat voivat vedota Euroopan parlamenttiin, että se puuttuisi EU:n peruskirjan vastaisen asumisoikeuslain säätämiseen.

Olen tänään vedonnut Euroopan parlamenttiin, että EU ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen eduskunnan käsittelyssä olevan EU:n peruskirjan vastaisen asumisoikeuslain johdosta. Jokainen asukas voi käynnistää oman vetoomuksensa laatimisen EU:n nettisivujen kautta, tai vetoomuksen voi lähettää postitse. Aloittaa voi tämän linkin kautta https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/be-heard/petitions EU:n sivulla voi vaihtaa tekstin suomeksi, ja vetoomuksen voi jättää Suomen kielellä.

Tänään jättämäni vetoomuksen teksti on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä. Teksti on tässä:

VETOOMUS SUOMEN ASUMISOIKEUSASUKKAIDEN OMAISUUDEN SUOJAA LOUKKAAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN JOHDOSTA

Nyt marraskuussa 2020 edelleen voimassa oleva Suomen asumisoikeuslaki (Laki asumisoikeusasunnoista 650/1990) on tullut voimaan 1.8.1990. Asumisoikeus sisältää piirteitä seka omistusasumisesta että vuokra-asumisesta.

Asumisoikeuden saaja suorittaa asumisoikeusmaksun, joka on pääomasijoitus ilman äänioikeutta asumisoikeusasunnon omistavaan yhtiöön. Asukkaan asumisoikeusmaksun suuruus on noin 15 % kaikista asumisoikeuskohteen rakennuskustannuksista. Loput asunnon rakennuskustannuksista rahoitetaan valtion takaamalla ja korkotukemalla lainalla. Jos asumisoikeusasunnon omistavan yhtiön maksukyky on riittävä, asukas saa asunnosta pois muuttaessaan pääomasijoituksensa takaisin.

Suomalainen asumisoikeusjärjestelmä on erityinen Suomessa käytössä oleva asuinkiinteistöjen hallinnan ja omistamisen muoto, jollaista ei ole missään muussa maassa. Suomalaisesta asumisoikeusjärjestelmästä käytettään nimeä ”asumisoikeus”, joka on sama termi kuin Ruotsissa siellä yleisestä asumismuodosta käytetty nimitys ”bostadsrätt”. Nimitysten samanlaisuudesta huolimatta Ruotsin ja Suomen asumisoikeusjärjestelmät ovat juridiselta sisällöltään olennaisesti erilaiset.

Suomalaisen asumisoikeusjärjestelmän tunnusmerkki on asukkaan ikuinen asumisoikeus, joka perustuu kiinteistön omistajan ja kiinteistön omistajayhtiöön pääomasijoituksen tekevän asukkaan väliseen asumisoikeussopimukseen. Sopimuksessa perustettu asumisoikeus on pysyvä, mikä erottaa asumisoikeusjärjestelmän vuokra-asumisesta. Sopimuksen kestoa ei ole rajoitettu, ja se on siirrettävissä esimerkiksi perintönä. Suomen asumisoikeusjärjestelmän tarkoitukseksi on eduskunnan käsittelyssä 1990 asumisoikeuslakia säädettäessä kirjattu, että asukas (asumisoikeuden haltija) saisi kohtuullisella pääomasijoituksella turvatun asumisoikeuden asumisoikeusasunnossaan (lainvalmisteluasiakirja HE 59/1990).

22.10.2020 Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi asumisoikeuslaiksi. Hallituksen esitys sisältää valtion asuntoviranomaiselle oikeuden sallia, että asumisoikeuskiinteistön omistaja voi yksipuolisesti purkaa asumisoikeussopimuksen. Tämä lakiesitys loukkaa asumisoikeusasukkaiden omaisuuden suojaa.

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Suomessa perustuslain ylintä tulkitsemisvaltaa käyttää eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat kansanedustajia. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään vuonna 2002 todennut, että ”Asumisoikeussopimukseen perustuva asumisoikeus on kiistatta perustuslain 15 §:n 1 momentissa turvatun omaisuuden suojan piiriin kuuluva varallisuusarvoinen oikeus.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=pevl+45/2002

Suomen perustuslain korkeimpana tulkitsijana Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuonna 2002 siis katsonut, että Suomen perustuslain 15§:ssä säädetyn omaisuuden suojan piiriin kuuluu asumisoikeussopimuksella asukkaalle sovittu asumisoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaan oikeus asua sopimuksen kohteena olevassa asunnossa nauttii Suomen perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa.

Siten asumisoikeusasukkaan asumisoikeus kotiinsa nauttii myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artiklassa 17 säädettyä omaisuuden suojaa.

Suomen hallituksen 22.10.2020 eduskunnalle antama esitys uudeksi laiksi asumisoikeusasunnoista: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_189+2020.aspx

Tämän lakiesityksen pykälässä §90 esitetään säädettäväksi, että ”asumisoikeussopimukset on mahdollista muuttaa vuokrasopimuksiksi tässä pykälässä säädetyn menettelyn mukaisesti.”

Suomen hallituksen lakiesityksen HE189/2020 §90 antaa valtion asuntorahoitusviranomaiselle oikeuden myöntää asumisoikeusasunnon omistavalle osakeyhtiölle luvan muuttaa asumisoikeussopimus vuokrasopimukseksi. Tämä lakiesitys loukkaa Europopan Unionin perusoikeuskirjan artiklassa 17 turvattua asumisoikeusasukkaan omaisuuden suojaa seuraavista syistä:

  1. Tällä hetkellä voimassa olevat asumisoikeussopimukset on solmittu asumisoikeuslain 650/1990 voimassa ollessa, ja ne on solmittu ikuisiksi ja perinnöllisesti siirtyviksi sopimuksiksi, joissa ei ole niiden loppumiselle asetettu määräaikaa. Sopijapuolia asumisoikeussopimuksessa ovat asumisoikeusasukas ja asumisoikeusasunnon kiinteistön omistava yksityinen osakeyhtiö.

 

  1. Asumisoikeussopimus on asukkaan ja kiinteistönomistajan välinen ykstyisoikeudellinen sopimus, jonka osalta viranomaiselle ei voida omaisuuden suojaa loukkaamatta antaa yleistä oikeutta myöntää toiselle sopijapuolelle (kiinteistönomistajalle) lupaa yksipuolisesti irtisanoa yksittäisiä sopimuksia ja niiden turvaamaa ikuista ja periytyvää oikeutta asua sopimuksessa yksilöidyssä asumisoikeusasunnossa.

 

  1. Suomen hallituksen lakiesitys HE189/2020 sisältää väitteitä, joiden mukaan asumisoikeusasukkaiden omaisuuden suojaa loukkaava lakiesitys olisi perusteltu sen vuoksi, että se pienentäisi asumisoikeuskiinteistöjen omistajayhtiöiden mahdollisten taloudellisten vaikeuksien riskiä. Hallituksen esityksessä väitetään, että tämän riskien pienenemisen vuoksi myös asukkaiden asumisturva paranisi, mikä olisi riittävä kompensaatio asukkaan asumisoikeussopimuksen omaisuuden suojan loukkauksesta. Tämä väittämä on kuitenkin puhtaasti hypoteettinen. Asumisoikeuskiinteistöjen omistajayhtiöiden taloudellinen tila on hyvä. Mitään laskelmia tai konkreettisia esimerkkejä asumisoikeussopimusten rajoittamattoman voimassaolon ja kielteisistä vaikutuksista asukkaiden oikeusturvaan ei ole esitetty. Hallituksen esityksessä asumisoikeussopimusten irtisanomisen puolesta esitetyt perustelut ovat todellisuudessa perustelemattomia väittämiä, jotka eivät voi olla Euroopan Unionin perusoikeuskirjassa edellytettyjä yleisen edun vaatimia syitä riistää asukkailta heidän asumisoikeusopimukseen perustuvaa oikeuttaan nauttia sopimuksella määritellystä asukkaiden omaisuudesta.

 

  1. Hallituksen esityksessä HE 189/2020 perustellaan viranomaiselle annettavaa oikeutta myöntää lupia asumisoikeussopimusten irtisanomiseen sillä, että ”Rajoituksista vapauttamisen helpottaminen on tärkeää, jotta tappiollisista taloista aiheutuvat ylimääräiset kulut saadaan loppumaan ennen kuin ne rasittavat koko yhtiön taloutta.” Tämä perustelu on absurdi, koska asukkaille annettavat kiinteistökohtaiset laskelmat kiinteistön taloudesta eivät koskaan perustu heidän asumansa kiinteistön todellisiin kiinteistökohtaisiin kuluihin.

 

  1. Lakiesityksessä annetaan asukkaille mahdollisuus lunastaa kotinsa omakseen täydellä omistusoikeudella ainoastaan mikäli kiinteistö muutetaan asunto-osakeyhtiön muotoon omistusasunnoiksi. Tämä lakiesityksen muotoilu antaa kiinteistöjen omistajille mahdollisuuden muuttaa asumisoikeuskiinteistöt markkinahintaisiksi vuokra-asunnoiksi, ja halunsa mukaan myöhemmin vaikka myydä nämä kiinteistöt.

Asumisoikeusasuntoja on Suomessa noin 50 000 kappaletta. Näiden kiinteistöjen arvo vapailla markkinoilla realisoitaessa voidaan arvioida 5000 – 7000 miljoonaksi euroksi. Asumisoikeuskiinteistöjen rakentaminen 1990-2020 on rahoitettu asukkaiden pääomasijoituksilla ja valtion sosiaaliseen asuntotuotantoon osoittamilla subventoiduilla lainoilla. Asukkaiden pääomasijoitukset kiinteistöt omistaviin yhtiöihin ovat yli 500 miljoonan euroa. Kiinteistöt omistavien yhtiöiden osakkeenomistajien pääomasijoitus on alle 2 miljoonaa euroa. Nyt näille mitättömän pääomasijoituksen asumisoikeusasuntoihin tehneille kiinteistöjen omistajayhtiöiden osakkeenomistajille ollaan asukkaiden omaisuuden suojaa loukkaamalla avaamassa mahdollisuus siirtää tämä 5000 – 7000 miljoonan euron kiinteistökanta osakkeenomistajien hyödynnettäväksi varallisuudeksi. Tämä on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuisen suuri varallisuuden uusjako ja omaisuuden suojan loukkaus.

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, että yhden suurimman yli kymmenen tuhatta asumisoikeusasuntoa omistavan yhtön omistus kytkeytyy yhteen Suomen hallituksessa tällä hetkellä edustettuna olevista poliittisista puolueista.

https://www.hs.fi/talous/art-2000002812303.html

Vetoomuksena Euroopan parlamentille kunnioittaen pyydän, että parlamentti ryhtyy toimenpiteisiin Suomen eduskunnan käsiteltäväksi 22.10.2020 annetun asumisoikeuslakiesityksen johdosta sen vuoksi,että lakiesitys loukkaa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artiklan 17 turvaamaa asumisoikeusasukkaiden omaisuuden suojaa.

 

JukkaKilpi

Espoolainen filosofian tohtori ja yrittäjä. Kaupunginvaltuutettu. Uudenmaan maakuntavaltuutettu. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja 2011-2015. Liiketoiminnan etiikan ja käytännöllisen filosofian dosentti. <a href="http://www.jukkakilpi.fi" title="www.jukkakilpi.fi">www.jukkakilpi.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu