Takki ei käänny, narikat muuttuvat. 2021 oli Liike Nytin ehdokaslistan aika.

Espoolaiset Ensin: Pienemmät verot ja asumisen hinta alas.

Asetuin 2021 kuntavaaleissa ehdolle Espoon valtuustoon Liike Nytin listalla

Puoluetta voi vaihtaa kääntämättä takkia. Maailma muuttuu ja poliittiset puolueet muuttuvat. Kun maailman muuttamisen tavoitteet eivät muutu, pitää omia tavoitteita siirtyä ajamaan niihin parhaiten sopivassa puolueessa. Tässä oma tarinani.

1968-1982 Liberaalinen Nuorisoliitto ja Liberaalinen Kansanpuolue.

Olin valtuustoryhmän jäsen. Ryhmässä oli näinä vuosina useita kansanedustajia ja ministereitä sekä puolueen puheenjohtaja: Pekka Tarjanne (sittemmin Kepu), Seppo Westerlund (sittemmin SDP), Paavo Nikula (sittemmin Vihreät). Edustin puoluetta mm. kaupunginhallituksessa. Liberaalinen Kansanpuolue liittyi Kepuun 1982, ja minä lopetin politiikassa 30 vuoden ajaksi.

Puolue sulautui alta.

Jukka Kilpi valtuustossa ja vaaleissa 1980: Espoo voi alentaa kuntaveroa.

2012—2017 Perussuomalaiset

Olin valtuustoryhmän jäsen. Ryhmässä oli näinä vuosina useita kansanedustajia ja ministereitä sekä puolueen puheenjohtaja: Timo Soini, Arja Juvonen, Simon Elo (sittemmin Siniset ja sen jälkeen Kokoomus) ja Veera Ruoho (sittemmin Kokoomus). Edustin puoluetta mm.  kaupunginhallituksessa.

Puolue hajosi alta.

Jukka Kilpi valtuustossa ja vaaleissa 2017: Espoo voi alentaa kuntaveroa.

2017-2020 Espoon Sininen valtuustoryhmä

Olin valtuustoryhmän puheenjohtaja. Jyväskylän 2017 puoluekokouksen jälkeen seurasin Timo Soinia pienellä viiveellä elokuussa 2017. Ryhmässä oli näinä vuosina kaksi kansanedustajaa ja ministeri: Timo Soini ja Simon Elo (nykyisin Kokoomus). Edustin puoluetta mm. kaupunginhallituksessa.

Puolue hävisi alta.

Jukka Kilpi valtuustossa 2019: Espoo voi alentaa kuntaveroa.

Jytkyistä jysäriin.

Politiikassa voi vaikuttaa. Ryhdyin 2012 Perussuomalaisten listalla ehdokkaaksi Espoon valtuustoon, koska halusin ajaa kohtuuhintaista asumista. Toimin silloin vapaaehtoistyössä Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajana. Silmieni eteen avautui rakenteellisen korruption mädättämä järjestelmä, jossa poliittisesti kytkeytyneet kiinteistönomistajat tekevät voittoa perimällä markkinavuokria, vaikka talot rakennetaan valtion tuella ja asukkaiden rahoilla. Ymmärsin, että lain edellyttämän ara-asuntojen kohtuuhintaisuuden toteuttaminen on poliittinen kysymys. Suurista puolueista vain Persuilla ei ollut kytkyjä valtion asuntorahoituksen hyödyntämiseen voitontekoon. Siksi päätin ryhtyä ravistelemaan rakenteellista korruptiota Persujen jäsenenä.

Päätökseni oli oikea. Timo Soinin johtama Perussuomalaiset asettui tukemaan esityksiäni valtion asuntorahoituksen epäkohtien korjaamisesta. Puolue vaati kohtuullisempia vuokria ja edullisia arava-omistusasuntoja. Näissä asioissa Perussuomalaiset oli täysin johdonmukainen. Puolue-elimissä ja eduskuntaryhmässä hyväksyttiin yksimielisesti esitykseni valtion asuntorahoituksen korjaamisesta toimimaan niin, että ARA-asumiselle asetettu kohtuuhintaisuuden tavoite toteutuu.

Sipilän hallituksessa ympäristöministeri, Kimmo Tiilikainen (kepu), ajoi asumisoikeuslakiin sellaista muutosta, että kiinteistönomistajat oikeutettaisiin irtisanomaan asoasukkaiden ikuisia asumisoikeussopimuksia. Tämä oli minulle herkkä asia. Olin 2012 palannut politiikkaan erityisesti asumisoikeusjärjestelmän vinoutumien oikaisemiseksi, ja Sipilän hallitus aikoi riistää asoasukkailta heidän ainoan todellisen oikeutensa: asumisoikeuden pysyvyyden. Persut olivat jo ennen puolueen hajoamista ottaneet kielteisen kannan tähän asumisoikeusasukkaiden oikeuksia polkevaan uuteen lainsäädäntöön. PS:n hajoamisen jälkeen kesällä 2017 vetosin Timo Soiniin, että hän toimisi hallituksessa asukkaiden oikeuksien puolesta myös Sinisenä ministerinä. Timo lupasi tehdä niin, ja minä halusin antaa hänelle tässä tukeni. Elokuussa 2017 muodostimme Espoon valtuustoon Sinisen valtuustoryhmän, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin.

Päätös lähteä Persuista ei ollut helppo. Persuissa ja populismissa on paljon hyvää. He kiinnittävät huomiota tavallisten ihmisten aitoihin huoliin. Peruspersu ei ole ääriajattelija, eikä Perussuomalaisten ohjelma ainakaan 2017 ollut ääriliikkeen ohjelma.

Mutta jo 2012 Persuihin liittyessäni huomasin pian, että puolueen sisällä vaikuttaa erillinen voimakkaan kansallismielinen fraktio, Suomen Sisu. Sillä on tehokas organisaatio, jonka lojaalisuus puoluetoiminnassa keskittyy ryhmän omiin jäseniin ja heidän asemansa parantamiseen. Samalla ryhmä hyödyntää muiden puolueen jäsenten normaaliin puoluetoimintaan kuuluvaa lojaalisuutta, joka ulottuu kaikkiin puolueen jäseniin – myös sisulaisiin. Näillä eväillä Sisun Mestari hommattiin 2017 puolueen puheenjohtajaksi, ja samalla puolueen päätöksenteosta heitettiin pois kaikki vähemmän sisukkaat aktiivit. Tämä osaltaan helpotti ratkaisuani jättää Perussuomalaiset 2017. Vierastan ääriliikkeitä.

Varo ääriryhmiä. Liberaalisen Kansanpuolueen kampanjajuliste vuodelta 1970.

Erotessani perussuomalaisista  kirjoitin blogin, jonka päätin toivomukseen: ”Pelkoni on, että Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen Perussuomalaiset muovautuu äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Toivottavasti historia tulee osoittamaan, että olen väärässä.” Sitä toivon edelleen, mutta monia huolestuttavia merkkejä on näkynyt siitä, että pelkoni oli perusteltu

Timo piti lupauksensa.

Ulkoministeri Timo Soini ja Sinisten eduskuntaryhmä kaatoivat 2018 Sipilän hallituksessa ympäristöministeriön valmisteleman asumisoikeuslain muutoksen, jolla asukkaita olisi voitu häätää kodeistaan.

BREAKING NEWS: Marinin hallitus vei lokakuussa 2020 eduskuntaan aivan saman häätölakiesityksen, jonka Timo torppasi Sipilän hallituksessa. Mutta Suomi näyttää sittenkin olevan oikeusvaltio. Yhdessä muiden asukkaiden kanssa kampanjoin häätölain kumoamiseksi. Me voitimme! Perustuslakivaliokunta antoi lakiesityksestä lausuntonsa 2.3.2021: valiokunta haluaa häätöpykälät pois laista.

Myös Marinin hallituksen esittämät häätöpykälät tyrmättiin 2.3.2021. Nyt tyrmääjä ei ollut Timo Soini, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Työrupeama Espoon valtuustossa on ollut tyydyttävä.

Espoon kuntapolitiikassa pystyin Espoon Asuntojen hallituksen jäsenenä ja kaupunginvaltuutettuna hillitsemään vuokrankorotuspyrkimyksiä kaupungin asunnoissa.

Kuntaverosta päätettäessä olen Timo Soinin kanssa antanut ratkaisevat äänet, joilla on estetty veronkorotukset.

Vaikutin keskeisesti siihen, että Espoon itsenäisyyttä uhanneet metropolihallinto ja kuntaliitos Helsinkiin haudattiin.

Politiikassa voi vaikuttaa, vaikka monet esitykseni asumisen hinnan ja verojen alentamisesta ovatkin saanet tukea vain omalta ryhmältäni – ajallaan niin Liberaalisessa Kansanpuolueessa, kuin myös Perussuomalaisissa ja Sinisissä.

Ja politiikassa pitää voida vaikuttaa. Muuten siinä ei kannata olla mukana. Sen verran epäkiitollista duunia se on.

Jotta politiikassa voi vaikuttaa, pitää olla puolueessa, jolla on valtaa. Sitä voi olla pienelläkin puolueella. Mutta puolueella pitää aina olla kannattajia, juuret.

Ministerinä ollessaan Jari Lindström totesi jo 2017 aivan oikein, että Siniset on ainutlaatuinen kokeilu. Ylhäältä perustettu puolue, jolla on latva mutta ei juuria.

Ja kokeiluksi Siniset jäi. Puolueen pitää syntyä kansanliikkeenä. Varsinkin populistisen puolueen. Sinisten latva ilman juuria kuoli eduskuntavaaleissa 2019.

Kuntapolitiikassa Espoon Sininen valtuustoryhmä on tähän vuoteen 2021 saakka kuitenkin tehnyt linjakasta ja tuloksellistakin politiikkaa. Sen politiikan ydin on ollut ylimitoitetuista investoinneista luopuminen, Espoon kasvun hillitseminen, velkaantumisen pysäyttäminen ja kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Kohtuuhintaista asumista ja myös yksityisautoilun mahdollistamista unohtamatta.

Kaupungin talouden, liikenteen ja palvelujen hoidossa olen valtuutettuna johdonmukaisesti tarjonnut vaihtoehtoa Kokoomuksen, Vihreiden ja vasemmiston ajamalle ylimitoitettujen investointien ja väestönkasvun linjalle, joka on tehnyt Espoosta Suomen velkaisimman kaupungin.

 

Haluan jatkaa politiikassa vaikuttamista. Haluan, että valtuusto asettaa päätöksissään Espoolaiset Ensin. Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia!

Tämän vaihtoehdon tarjoamiseen Sininen tulevaisuus r.p. ei enää tarjoa pohjaa. Puolue on hävinnyt alta.

2021: Liike Nyt.

Uskoin Liikkeessä voivani tarjota vaihtoehdon vanhojen puolueiden masinoimalle Espoon velkakierteelle.  Siksi 2021 kuntavaaleissa päätin asettua ehdolle Espoon valtuustoon Liike Nytin listalla. Ilokseni Jonna Löflund on päätti myös pyrkiä kanssani jatkamaan Timon työtä ja linjaa seuraavassa valtuustossa Liike Nytin ehdokkaana.

Valtuuston 2017-2021 ryhmätoverieni Timo Soinin ja Jonna Löflundin kanssa sovimme, että toimimme yhdessä Espoon Sinisenä valtuustoryhmänä valtuuston kesäkuussa 2021 päättyvän kauden loppuun. Jatkamme samaa espoolaiset ensin asettavaa politiikkaa, jota olemme samalla porukalla valtuustossa tehneet jo vuosia. Meillä ei ole erimielisyyksiä tästä linjasta – asialinjasta.

Yhteisessä valtuustoryhmässä Timon ja Jonnan kanssa ei ole mitään erikoista. Valtuustoryhmä on toimielin, jonka tarkoitus on sujuvoittaa asioiden käsittelyä valtuustossa. Monissa kunnissa on useiden eri puolueiden yhteisiä valtuustoryhmiä. Itsekin olen Uudenmaan maakuntavaltuustossa ollut 6 vuotta ei-sosialistien muodostaman Suuren ryhmän jäsen, jossa ovat mukana myös Kokoomus, Keskusta, Persut, Kristilliset ja RKP.

Aloitin puoluetoiminnassa 52 vuotta sitten. Vuosien mittaan maailma on muuttunut. Takkini ei ole kääntynyt, mutta narikat muuttuvat maailman mukana.

+1
JukkaKilpi
Sitoutumaton Espoo

Espoolainen filosofian tohtori ja yrittäjä. Kaupunginvaltuutettu. Uudenmaan maakuntavaltuutettu. Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja 2011-2015. Liiketoiminnan etiikan ja käytännöllisen filosofian dosentti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu