Hallituksen esitys paikallisen sopimisen edistämisestä – uhka vai uusi mahdollisuus ammattiyhdistysliikkeelle?
Hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksen HE 85/2024 jonka tavoitteena on edistää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia siten, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet olisivat jatkossa nykyistä tasavertaisemmin käytössä eri työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt tai onko henkilöstö valinnut itselleen työehtosopimuksessa tarkoitettua edustajaa.
Esityksessä on syytä huomata, että sillä laajennetaan järjestäytymättömien työantajien mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen mutta samalla lakiesitys vahvistaa järjestäytyneiden työntekijöiden valitseman aseman esisijaisuuden paikallisissa neuvotteluissa. Työnatajapuoli ei siis voi valita kenen osapuolen kanssa suostuu neuvottelemaan.
Lakiesityksen mukaan, jos työehtosopimuksen mukaan paikallisen sopimuksen osapuoleksi edellytetään luottamusmiestä, sopimus tehdään tämän kanssa. Luottamusmies edustaa tällöin kaikkia niitä työntekijöitä, joihin kyseistä työehtosopimusta sovelletaan.
Lakiesityksen mukaan työntekijöillä, jotka eivät ole työehtosopimukseen sitoutuneen työntekijäyhdistyksen jäseniä, on kuitenkin oikeus enemmistöpäätöksin valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimusta koskevissa kysymyksissä. Kyse on oikeudesta mutta ei velvollisuudesta. Valittu luottamus mies edustaa henkilöstöä joka tapauksessa ja hänen rinnallaan luottamusvaltuutettu, jos sellainen on valittu. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusvaltuutetun kanssa.
Voimassa oleva lainsäädännön mukaa työnantajan on kohdeltava henkilöstöään yhdenvertaisesti, josta syystä neuvottelutulos ei voi olla erilainen koskien järjestäytynyttä ja järjestäytymätöntä henkilöstöä. Kun järjestäytyneitä työntekijöitä edustavalla luottamusmiehellä on neuvottelutilanteessa taustalla oman ammattijärjestönsä tuki, on varsin epätodennäköistä, että häntä voitaisiin painostaa jyrkästi henkilöstön etujen vastaiseen sopimiseen.
Työntekijöiden neuvotteluasemaa tarkasteltaessa on syytä huomata, että järjestäytymättömät työntekijät voivat koska tahansa järjestäytyä ja järjestäytyneet työntekijät, jotka eivät ole valinneet luottamusmiestä voivat sellaisen koska tahansa valita. On varsin ilmeistä, että järjestäytymättömän luottamusvaltuutetun sopima henkilöstölle ilmeisen epäedullinen sopimus johtaisi siihen, että osa henkilöstöstä järjestäytyy ja valitsee luottamusmiehen, joka puolestaan voi irtisanoa epäedullisen sopimuksen 3 kk irtisanomisajalla.
Lakiesityksessä on kiinnitetty huomiota järjestäytymättömän luottamusvaltuutetun tosiasiallisiin valmiuksiin toimia henkilöstön edustajana. Esityksen mukaan työsopimuslain 13 luvun 3 §:n lisätään uusi 3 momentti: ”Jos luottamusvaltuutettu tekee henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia, työnantajan on edistettävä tämän osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöstön edustajan tehtävän hoitamiseksi.”
Lakiesityksen perustelujen mukaan luottamusvaltuutetun osaamisen edistäminen voi edellyttää sitä, että työnantaja järjestää luottamusvaltuutetulle mahdollisuuden osallistua koulutukseen tai muutoin antaa tilaisuuden osaamisen kerryttämiseen. Perusteluluissa edistettävää osaamista on kuvattu vastaavan kaltaisilla asioilla, joihin työpaikalle valittu luottamusmies perehdytetään ammattiyhdistysliikkeen järjestämässä luottamusmieskoulutuksessa.
Olisiko mahdollista, että yleissitovan työehtosopimuksen sopijapuolena oleva ammattijärjestö kutsuisuisi myös neuvottelutoimintaan osallistuvat luottamusvaltuutetun mukaan koulutuksiin tai osaan niistä? Olisiko mahdollista sopia työehtosopimuksen ehtona niin, että työnantaja osallistuu näiden koulutusten kustannuksiin?
Koska luottamusvaltuutettujärjestelmä olisi jatkossa luottamusmiesjärjestelmää täydentävä, ei sitä korvaava järjestelmä, ei valittujen luottamusmiesten ja luottamusvaltuutettujen välillä tule nähdä ristiriitaa. Luottamusvaltuutettu järjestelmä tuo neuvottelutoiminnan yrityksiin, joissa sitä ei ole aiemmin ollut. On syytä huomata, että luottamusvaltuutetulla on myös itsellään oikeus järjestäytyä ja jatkaa silti luottamusvaltuutettuna taikka tulla valituksi luottamusmieheksi. Työnantajaosapuolen aloitteesta luottamusvaltuutettua ei voida vaihtaa toiseen järjestäytymättömään henkilöön.
Yhteistoimintalain 38 § työehtosopimuksella toisin sopimisen mahdollisuuksia ehdotetaan lakiesityksessä laajennettavaksi siten, että jatkossa pykälässä säädetyistä asioista saisi sopia työnantaja tai työnantajien yhdistys sekä työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai valtakunnallisen yhdistyksen jäsenyhdistys. Nykyisellään toisinsopiminen on mahdollista vain työnnättäjien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten kesken. Työntekijä puolella sopimusoikeus siis säilyisi ammattiyhdistyliikkeellä, mutta sopijapuoleksi riittäisi valtakunnallisen yhdistyksen jäsenyhdistys. Käytännössä tämä edellyttää työntekijäpuolella aktiivisuutta paikallisessa järjestötoiminnassa.
Nähdäkseni hallituksen esitys on ammattiyhdistysliikkeelle enemmän uusi mahdollisuus kuin uhka.
En kyllä ole kuullut että järjestäytymättömiä työntekijöillä olisi koskaan ollut eri kohtelu samoilla oikeuksilla he on työskennellyt ja samat korotukset saaneet.
Toiseksi aika röyhkeä ehdotus että liiton jäsenmaksua maksavat kustantaisi järjestäytymättömän koulutuksen edustamaan heitä jotka ei osallistu kuluihin lainkaan.
Kylläpä aiheesta on vääristeleviä blogeja avattu…
Ilmoita asiaton viesti
Lakiehdotuksen perustelujen mukaan työnantaja järjestää luottamusvaltuutetulle mahdollisuuden osallistua koulutukseen tai muutoin antaa tilaisuuden osaamisen kerryttämiseen. Kyllä tähän nähdäkseni kuuluu se, että työnataja myös kustantaa koulutuksen.
Oma ehdotukseni on, ettei asiaa varten luoda mitään rinnakkaista koulutusjärjestelmää, vaan että järjestäytymättömät työnantajat kustantavat luottamusvaltuutetun osallistumisen liittojen järjestämään koulutukseen.Tämä olisi selkeämpi järjestely. kuin että työnantja puoli pukkina kaalimaanvartijana kouluttaisi luottamusvaltuutetut.
Järjestäytyneet työnantaja saavat henkilöstöhallinnolleen tukea työnatajajärjestöistä, mutta tämä ei koske järjestäytymättömiä työnantajia.
Työnantaja ja työntekijäjärjestöjen keskinäisen valvontavelvollisuuden vuoksi sekä työnatajapuolen että työntekijäpuolen järjestämä koulutus on sisällöltään sopimuksien mukaista, mutta tämä ei koske järjestelmän ulkopuolisia organisaatioita.
Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ei ole työmarkkinajärjestö, mutta kylläkin järjestää työmarkkinaedunvalvonnllista tukea jäsenilleen. Luottamusvaltuutettujen koulutuksen vastuuttamien kyseiselle järjestölle, johtaisi keltaiseen edunvalvontaan, joka järjestelyä olisi selkeästi nykyisen hallitusohjelman hengen vastaista.
Ilmoita asiaton viesti
Paikallisen sopimisen laki ja laajentaminen on isku ammattiliitoille, ja ennen kaikkea työntekijöille.
Työehtosopimusjärjestelmä heikkenee ja sopimusten yleissitovuus saa kylkeensä pahan lommon.
Yhtiöt eivät halua paikallista sopimista nostaakseen työntekijöidensä palkkoja ja paranteekseen työoloja. Tavoite on aivan päinvastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tietty tässä luodaan markkinarako lakimiehille pitämään kalliita kursseja edunvalvontaan ja sopimiseen loputtomalle määrälle asiakkaita. Luottamusvaltuutettu voi myös milloin tahansa vaihtaa työpaikkaansa, tästä voi muodostua isokin kuluerä työnantajille.
Sinänsä koomista vain että järjestäytymättömät haluaisi mitään edustusta, hehän on valinneet ettei järjestäydy, eli eivät halua edunvalvontaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekästään tämä blogi jo osoittaa millaisen sopan Orpon hallitus EK:n juoksupoikana työmarkkinoille on keittämässä. Fiksuimmat työnantajat kyllä tietävät, että asiansa osaavien ammattiliittojen kouluttamat luottamusmiesten ja -naisten kanssa asioitten hoitaminen sopuisasti sujuu.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkossa siellä työpaikalla on aina neuvottelemassa järjestäytynyt luottamusmies, jos sellainen on valittu. Lakimuutos tuo siis luottamusmies järjestelmän myös ”järjestäytymättömiin” yritykset. Hipsut siksi että monet niistä ovat järjestäytyneet yrittäjäjärjestöihin, jotka harjoittavat työnantaja koordinaatiota, mutta eivät neuvottele työntekijä järjestöjen kanssa työehdoista.
Ongelmana on se ettei työntekijät ole monissa näistä yrityksissä valinneet luottamusmiestä taikka luottamusvaltuutettua.
Ilmoita asiaton viesti
Vähänkin isommalla työpaikalla sovelletaan eri työehtosopimuksia. Miten tämä on huomioitu uudessa ehdotuksessa, Sitten on riitatilanteet. Käräjäoikeus ei voi eikä saa olla ensimmäinen käsittelypaikka. Saksassa yritysneuvostot eivät käsittele lainkaan palkka-asioita, niillä on enemmän vahtikoiran kuin neuvottelijan rooli. Linkki lakiluonnokseen puuttuu blogista. Ilman sitä on mahdotonta ottaa enempää kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos huomiosta. Lisäsin linkin lakiehdotukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Danske Bankin tekemässä kyselyssä lottovoitto nähtiin 29 prosentin mielestä hyväksyttävimpänä tapana vaurastua. Yrittämisen mainitsi 22 prosenttia ja vain 18 prosentin mielestä vaurastuminen perinnön avulla on hyväksyttävää.
Tämä konkreettisesti näyttää, että suomalaiset ovat ajautuneet kauas taloustodellisuuden ulkopuolelle!
Suomi on nyt niin traagisella tavalla jumissa sosialistisessa (Brežneviläisessä) pysähtyneiden tilassa, ettei siirtymistä globaalisti kilpailukykyiseen markkinatalouteen ole edes puheissa näkyvissä.
Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niinkuin kaikkialla muuallakin!
Björn Wahlroos sanoi: ”Suomi on konkurssin partaalla!” ja ”Olemme hävinneet 70 miljardia pysähtyneisyyden takia”
Ei ihme, että suuryhtiömme ovat jo kauan sitten evakuoituneet Suomesta ja 67000 parasta pk-yritystämme menneet perässä ja perustaneet muualle tytäryhtiön.
Kysymys: Onko Suomen talous saattohoidossa oleva potilas, jolta letkut vedetään kohta irti, kun uudet lakot vievät tuhkatkin pesästä?
Suomen voi nykyisesta MEGA-kriisitä pelastaa vain täydellinen ja nopea täysremontti julkishallinnossa, verotuksessa, koulutuksessa ja työlainsäädännössä – markkinatalouden ehtojen mukaan.
Yrittäjälle pitää tehdä pieni, syrjäinen ja korkean maariskin Suomi HOUKUTTELEVAKSI paikaksi MEGA-rikastua, investoida uuteen tekniikkaan, työllistää ja maksaa hyviä palkkoja.
Tämä voi onnistua vain niin, että kaikki puhaltavat samaan hileen ja löydämme taas SDP:n Väinö Tannerin veroisen kriisijohtajan, joka yhdisti kansan 1939 Talvisodan hädän hetkellä!
Ja vielä: Mediamme, varsinkin YLE:n ja HS:n, pitää lopettaa Suomen kansalle valehtelu ja kertoa totuudenmukaisesti kuinka heikoissa kunnossa taloutemme todellisuudessa on, ja esitellä realistisia pelastus-keinoja!
Muuten SDP:n entisen johtajan, täysjärkisen Paavo Lipposen sanoin: ”Nahkurin orsilla tavataan!”
Seppo Korppoo, 50 vuotta palvelua 24/7 teknologiaviennin armottomilla globaalimarkkinoilla
Ilmoita asiaton viesti
Idiomeja ajan uumenista Tupenrapinat-kirjassa löytyy oikea selitys tuolle lausahdukselle ”Nahkurin orsilla tavataan” ja sen ymmärtää valtaosa täysin väärin.
Lainaan vähän:
”Vanha yleiseurooppalainen sanonta, joka tarkoittaa sitä, että kuoleman edessä olemme kaikki tasa-arvoisia. ”Nahkurin orsilla tavataan, sanoi kettu sudelle.”
Sanontaa käytetään hirtehisenä tervehdyksenä tilanteissa, joissa ei ole varmuutta siitä, tavataanko enää. Esim. sotaan, kirurgiseen operaatioon tai vaaralliselle matkalle lähdettäessä.
Tämä sanonta ymmärretään usein väärin ja toisinaan sitä myös tahallisesti käytetään väärin epämääräisenä uhkauksena. Olisiko niin, että se joka lauseen voimansa tunnossa uhkaavasti lausuu, kokee itse olevansa tuo sanonnan nahkuri, joka jakaa tuomioita lähipiirilleen tai kollegoilleen?
Sanonnan todellinen ydin on siinä, että olemme kaikki kuolevaisia. Olkaamme siis ylpistymättä ja kohdelkaamme toisiamme kunniallisesti.”
Siinä se lyhyesti on, on siinä pitempääkin tarinaa mutta en laita kokonaisuudessa.
Jos oikeasti olisit työskennellyt, löytyisi tietoja ja löytyisi myös blogeja mutta omat tietosi siinä sivulla tai blogeissa ovat tyhjää täynnä.
Ilmoita asiaton viesti
Brezneviläisyyttä Suomessa edustaa yritysjohtomme ”Nalle” jototähtenään. Verrakkomaissamme kuten Ruotsissa työntekijöillä on huomattavasti parempi irtisanomisturva, edustus yrityksen hallinnossa, myötämäärämisoikeus ym. ja silti ne maat menestyvät Suomea paremmin. Suomi on yritysjohtamisen kehitysmaa.
Ilmoita asiaton viesti