Huoli kädentaitojen ja teknologiaosaamisen tulevaisuudesta

Ylen uutisen (10.11.2019) mukaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukainen yhdistetyn käsityön opetus on olennaisesti vähentänyt sekä tyttöjen että poikien kiinnostusta käsityöhön. Tyttöjen kiinnostuksen lisääminen teknologiaan ei ole toteutunut. Sen sijaan poikienkin kiinnostus teknologiaan on romahtanut.

Asiasta on esittänyt huolestuneisuutensa paitsi oppiaineen opettajat itse, myös esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja jotkut vientiteollisuusyritykset. Ne näkevät, että teknisen työn opiskelun väheneminen peruskoulussa pahentaa entisestään teollisuuden osaajapulaa aloilla, jotka vaativat kädentaitoja tai kolmiulotteista matemaattista ajattelua. Asia nähdään tärkeänä koko kansantalouden kannalta.

https://yle.fi/uutiset/3-11031718

Opetushallituksen verkkosivujen mukaan käsityön oppiaine ohjaa oppilasta kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Monimateriaalisessa oppiaineessa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/kasityo-perusopetuksessa

Saattaa kuitenkin olla, että kädentaitoihin liitetty teknologiaosaaminen on jäänyt oppiaineessa monimateriaalisen tuotteiden suunnittelun ja erilaisten työstömenetelmien jalkoihin. Toisaalta huomio on saattanut kiinnyttyä ns. digiloikan tavoitteluun, jossa on keskitetty etupäässä digitaalisten laitteiden käyttöön ja käyttöliittymien hallintaan, ei niinkään niiden teknisen toiminnan perusperiaatteisiin, saati valmistusmenetelmiin.

Ratkaisu on ollut osin perusteltuakin. Teknologia on edennyt siihen suuntaa, ettei teollisesti valmistettuja kotitalouden laitteistoja enää juurikaan viedä huoltoliikkeeseen korjattavaksi, vaan rikkoutunut laite hylätään ja tilalle hankitaan uusi. Kestävään kehitykseen tähtäävä kiertotaloutemme perustuu materiaalien kierrättämiseen, sen sijaan että pidentäisimme laitteiden elinkaarta huoltotoimenpitein.

Monimateriaaliseen tuotesuunnitteluun ja erilaisiin työstömenetelmiin liittyvää osaamista ja toisaalta kykyä ymmärtää teknisten laitteistojen toimintaperiaatteita ei tulisi nähdä keskenään poissulkevana asioina. Vielä vähemmän näitä kumpaakaan osaamisaluetta tulisi nähdä kilpailijana ns. digiloikalle. Laitteistojen käyttäjillä on olennaista hyötyä tietää edes jotakin siitä, mitä siellä näyttöpaneelin takana tapahtuu.

Opetushallituksen verkkosivun mukaan käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa. Onko siis niin, ettei oppiaineen ole edes tarkoitus antaa valmiuksia opintojen jatkamiseen toisella asteella?

Riippumatta siitä, suuntautuuko oppilas myöhemmin elämäsään ammatilliseen koulutukseen taikka akateemisiin opintoihin, tulisi yleissivistävät omin käsin tekemisen taidot nähdä myös osana työelämäosaamista. Mielihyvää tuottavat kokemukset ovat arvokkaita, mutta pelkästään niillä ei kansakuntaamme elätetä.

JukkaKivimki

Espoolainen insinööri ja pitkän linjan järjestövaikuttaja. Työpaikka julkisella sektorilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu