Oppitunnin käsite poistui ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä jo 20 vuotta sitten

Opetusalan ammattijärjestö Oaj:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa ammatillisten opettajien työaikajärjestelmän muutosta  oppitunnin käsitteen poistumisella lainsäädännöstä. Luukkaisen mukaan opettajien työtä ei enää voinut uuden lainsäädännön  voimaan astuttua  mitata oppituntien perusteella.  Tosiasiassa muutos oli perinteisen, lukuvuosirytmitykseen perustuvan koulutuksen järjestämismallin näkökulmasta paljon dramaattisempi. Työaikajärjestelmän muutos olisi voitu tehdä jo paljon aiemmin, mutta nyt se oli väistämättä edessä.

Itse asiassa oppitunnin määritelmä  poistui ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä jo vuonna 1998 säädetyn lain voimaanastuessa. Kyseisen lain mukaan opiskelijalla oli oikeus saada opetusta ja ohjausta, mutta koulutuksen järjestäjällä oli mahdollisuus päättää miten opetus ja ohjaus järjestetään ja milloin se järjestetään. Perinteisiä luokkaopetustunteja lainsäädäntö ei enää edellyttänyt. Tätä edellisen, vuonna 1987 voimaan astuneen lain nojalla annetuissa asetuksissa säädettiin oppitunnin kesto ja siihen sisältyvän välitunnin enimmäispituus sekä lukuvuoden työpäivien lukumäärä. Nämä asetukset siis kumoutuivat vuoden 1998 lakimuutoksen yhteydessä.

Vuoden 1998 lakimuutoksen johdosta Opetusalan virka- ja työehtosopimukseen (OVTES) lisättiin säädös, jonka mukaan työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tuolloin lisätty säädös on edelleen osa OVTES sopimusta, mutta sitä ei sovelleta enää ammatillisen koulutukseen vuosityöaikaa koskevassa sopimusliitteessä.

Oppitunnin käsite ja lukuvuosirytmi olivat siis poistuneet lainsäädännöstä jo aiemmin, mutta uusi, 1.8.2018 voimaan astunut lainsäädäntö teki koulutuksen järjestäjälle käytännössä enää mahdottomaksi pitäytyä yli 20 vuotta aiemmin kumotussa lukuvuosirytmissä. Oppitunteja järjestetään yhä edelleen, mutta  entisen mittaiset, koko oppilaitosta koskevat kesäkeskeytykset ovat siirtyneet historiaan. Tähän ohjaa esimerkiksi koulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä. Koulutuksen järjestäjä ei saa täyttä rahoitusta, jos yksittäisellä opiskelijalla on yli neljän viikon keskeytys opinnoissaan.

Virkaehtosopimuksella ei voida määritellä milloin koulutuksen järjestäjä voi tarjota koulutusta sitä tarvitseville. Oppilaitosten vakinaisten opettajien pitäytyminen lukuvuosirytmissä olisi avannut kokonaan uudenlaiset työmarkkinat kesäaikaisille opettajille. Ammatillisen koulutuksen osalta opetusvelvollisuustunteihin ja koulutuksen keskeytysaikoihin perustuva työaikajärjestelmä oli siis  tullut väistämättä tiensä päähän.

JukkaKivimki

Espoolainen insinööri ja pitkän linjan järjestövaikuttaja. Työpaikka julkisella sektorilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu