Business Finlandin tarkastus paljasti pahoja valuvikoja tukien jaossa.

Ministeriön tilaama raportti Business Finlandin koronatukien jakamisesta on karua luettavaa. Raportti tässä:

https://tem.fi/documents/1410877/16402203/Business+Finland+koronatukien+tarkastus/c9647039-64ec-40f2-a02f-4220df71b2e7/Business+Finland+koronatukien+tarkastus.pdf

Raportin keskeisin havainto on jäänyt keskustelussa sivuun. Raportissa todetaan rahoituksesta:

”.. riski sille, että rahoitettaessa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia yrityksiä (muun muassa liiketoiminta vähäistä, yrityksellä konkurssiuhka tai verovelkaa) ilman tarkoin määriteltyjä kehittämistoimenpiteitä, rahoitusta ei käytetä rahoituskriteerien tarkoittamalla tavalla”

” Rahoitushakemuksiin kuvatut kehittämistoimenpiteet on tulkittu matalalla kynnyksellä kehittämistoiminnaksi, mikä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta kehittämisen ja varsinaisen liiketoiminnan välillä. Samalla tavalla koronaviruksen vaikutuksen kuvaus liiketoimintaan on tulkittu sallivalla tavalla, mikä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta rahoituskriteerin osalta. Häiriötilanteen rahoitukseen sisältyy tätä myötä riski, että rahoitusta on myönnetty muuhun tarkoitukseen kuin kehittämiseen tai kehittämistä ei voi luotettavalla tavalla jälkikäteen osoittaa.”

Lain mukaan Business Finland voi rahoittaa vain sellaisia hankkeita, joissa tehdään kehitystoimintaa. Nyt on kuitenkin rahoitettu niin epämääräisiä suunnitelmia sisältäviä hankkeita, joista  kehitystoimintaa ei voi välttämättä osoittaa. Jos näin on, lienee lakia rikottu?

Pahinta on, jos alun perin ei ole edellytetty kehitystoiminnan konkreettista kuvausta ja on hyväksytty suunnitelmia, joita on hankala verifioida, rahoja ei voi periä takaisin, vaikka ministeriö on tätä vakuutellut. Erikoiseksi asian tekee se, että Lintilän johtama ministeriö on ollut asiasta alun perin tietoinen ja pelkää asian paljastumista VTV:n tarkastuksessa. Suomen kuvalehden (SK) paljastamassa muistiossa todetaan:

”Myöntöprosessi on suunniteltu niin kevyeksi ja vähän byrokratiaa sisältäväksi, että tähän sisältyy lähtökohtaisesti riski siitä, että todennusmahdollisuus projektiin hyväksyttäville
kustannuksille ei ole riittävä
. Tästä voi syntyä jälkikäteen mainehaittaa, mikäli esim. VTV tarttuu tähän omassa tarkastustoiminnassaan”

Muistiossa siis todetaan, että väärinkäytöksiin on vaikea puuttua löysän ohjeistuksen tähden eikä väärinkäytettyjä rahoja ehkä siis saataisi takaisinperittyä.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/talousrikollisen-koirafirmalle-92-000-euroa-business-finland-tutkinut-hakijoita-loyhasti-ministerio-varoitti-mainehaitasta/

SK kertoo Business Finlandista: ” ..myönsi helsinkiläiselle Valtavirta Oy Content Flow -yritykselle 92 000 euroa kehitysrahoitusta. BUSINESS FINLANDIN tukea vaikuttaa siis valuneen talousrikoksista tuomitulle liikemiehelle, jolla on puolen miljoonan euron verovelat ulosotossa ja jonka yrityksiltä valtion toinen rahoitusyhtiö Finnvera yrittää karhuta 80 000 euroa. Tämän ei pitäisi olla mahdollista…. Poliitikot valitsivat Business Finlandin rahanjakokanavaksi juuri nopeuden takia.” 

Business Finlandin rahoitusohje SK:n mukaan toteaa:  ”…perusperiaate rahoituksen hakemisessa ja hakemusten käsittelyssä on helppous, yksinkertaisuus ja nopeus.” 

Kun oli kiire, jätettiin tarkistuksia pois ja ohjeistettiin: ”Yrityksen taloudellista tilannetta koskeva analyysi perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen. Emme pyydä lisätietoja tämän hetken taloudellisesta tilanteesta” 

SK:n pyydettyä rahoitusohjetta, BF:n johtaja Kangas toimitti erehdyksessä (?) julkisuutta varten muokatun ohjeen eikä alkuperäistä. Toinen johtaja, asiakaskokemusjohtaja Suutari ei suostunut kommentoimaan SK:lle, oliko yritys estää alkuperäisten ohjeiden luovuttaminen toimittajalle hänen oma päätöksensä vai saiko hän ohjeet ylempää. Suutari kuitenkin sanoo, että ministeriö oli hyväksynyt ohjeen. SK:n mukaan ja ministeriön Lundströmin mukaan hyväksyntää ei ole. Tarkistusraportin mukaan ohjeet olisi hyväksytty TEM:ssä !

Ministeri Lintilä on perustellut toimintaa kovalla kiireellä.  Edes koronan oloissa ei ole näin kiire. Terveet yritykset olisivat pärjänneet ne viikot, jotka olisi tarvittu harkittujen tukimuotojen käyttöönottoon.

Nopeus ei ole myöskään kehittämisessä tärkein asia, vaikka näin joskus kuvitellaan. Olen ollut mukana muutamassa melkein 10 vuotta kestäneessä menestyksellisessä teollisessa kehitysprojektissa, jolla päästiin globaaleille markkinoille markkinajohtajaksi. Kaikki on tietysti suhteellista ja moni projekti tehdään paljon nopeammin. Oleellinen asia nopeuden sijaan on oikea ajoitus. Tullaan markkinoille oikeaan aikaan. Joskus tähän pääsemiseksi on kiirehdittävä.

Kyse ei kuitenkaan koskaan ole päivistä eikä viikoista kuten nyt on BF:n koronarahoitusta perusteltu jopa eduskunnalle.

——–

Nyt tehdyn tarkastuksen tehtävänanto oli suppea.  Siinä ei arvioitu BF:n rahoitustuotteiden soveltuvuutta ja vaikuttavuutta koronakriisissä eikä BF:n asemaa häiriötilannerahoituksen myöntäjätahona. Tarkastuksessa ei myöskään arvioitu lähipiiriasioita. Objektiivinen VTV:n tarkastus kokonaisuudesta tarvittaisiin.

Raportissa todettiin lukuisia yksittäistapauksia, joissa rahoitusohjeita ei ollut noudatettu mutta sanottiin etteivät nämä ole olennaisia tai merkityksellisiä. Raportin tekohetkellä rahaa oli myönnetty 204M€. Missään ei kerrota yksittäistapauksien määrää ja niihin mennyttä rahoitusta. Tarkoittaako merkityksetön isossa määrässä 1%, 10% 20% vai jotain muuta? Näillä oletuksilla näihin mennyt vääriin kohteisiin 2-40M€. Tämä ei olisi merkityksetöntä.

Näin ei voi toimia. Paitsi, että tässä haaskataan veronmaksajien rahoja, valuu hyvin perusteltu suomalainen innovaatiotoiminta pesuveden mukana viemäriin.  Olen monessa aiemmassa blogissani kritisoinut sitä, että poliittiset päättäjät toistuvasti ohjaavat Business Finlandia suuntaan, joka vie pois varsinaisesta innovaatiotoiminnasta ja sen kehittämisestä.

Koronakriisin varjolla nytkin Business Finlandille annettiin tehtävä, joka ei sille kuulu. Koronakriisiä varten tarvitaan aivan muut tuki-instrumentit.

Innovaatioiden edistäminen julkisen vallan toimilla on erittäin vaativaa toimintaa, joka edellyttää uskottavuutta ja asiantuntemusta, joka syntyy vain alaan perusasioiden opiskelulla tavalla tai toisella ja pitkäaikaisella osallistumisella yritysten haastaviin innovaatioprojekteihin, jotka usein epäonnistuvat ja myös joskus onnistuvat loistavalla tavalla.

Julkiselle toimijalle voi oikein toimittaessa syntyä erikoisosaaminen ja näkemys, joka voi ohjata toimintaa niin tuloksellisesti kuin tällä alalla on mahdollista. Tällainen näkemys syntyi aikanaan lakkautettuun Tekesiin, joka tulkintani mukaan koettiin liian itsenäiseksi eräiden poliitikkojen ja eräiden yritysten mielestä, vaikka kiitosta Tekes sai paljon enemmän kuin arvostelua monissa kirjallisissakin arvioissa. Viimeksi käsittelin kehitystä tässä:  https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukkakleppalahti/pitkan-kehityksen-tulos-hallitus-on-muuttamassa-business-finlandin-suhmuroivaksi-yritystukikeskus-suomeksi/

Media on tehnyt arvokkaan työn selvittäessään asiaa. Työtä on jatkettava, asiat on valaistava perusteellisesti ja sen on johdettava suomalaisen innovaatiotoiminnan uudistamiseen.

Business Finlandiin jo syvälle juurtuneita toimintatapoja ja organisaatiota tuskin saadaan helposti pienillä korjailuilla paremmaksi. On aika määritellä kokonaan uudestaan julkisen innovaatiotoiminnan tavoitteet ja perustaa uusi vahva innovaatiotoimija, jonka johdon valinnoissa ollaan huolellisia. Innovaatiotoiminnan rahoitusta on Suomessa tehtyjen leikkausten jälkeen lisättävä kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Toiminnan suunnittelussa kannattaa pyytää apua kansainvälisiltä huippuosaajilta, koska olemme jääneet jälkeen modernin innovaatiotoiminnan kehittämisessä.

 

jukkakleppalahti

TkT, Innovaatioasiantuntija ja tutkija. Opi perusasiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu