Energiamunaus nimeltä sähköpörssi. Kuka tällaisen keksi?
Korruptoituneet poliitikot ovat tehneet suuria virheitä kuunnellessaan niiden ahneiden tahojen kuiskuttelua, jotka ovat halunneet yksityistää jopa valtion infrastruktuurin eri osia.
Markkinat ovat tehokas tapa tuottaa hyödykkeitä, mutta markkinatalous ei sovi valtion ylläpitämän infrastruktuurin tuottamiseen. Jos tätä ei ymmärrä, kannattaa opiskella markkinatalouden ja yhteiskuntaopin perusteita.
En tässä edes yritä luetella kaikkia yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä toimintoja, joissa hämärätahot ovat onnistuneet ja saaneet poliitikkojen avustuksella tuhoa aikaan. Ota esille vain yhden, jonka karmeista seurauksista nyt saamme nauttia.
Vanhaan hyvään aikaan Fingrid koordinoi sähkön riittävyyttä kansallisesti suomalaisten ostajien ja myyjien kesken. Tällöin sähkömarkkina ei luonnollisesti vaikuttanut sähkön hintaan Suomessa. Suomessa katsottiin kuinka paljon sähköä pitää tuottaa ja rakennettiin voimaloita tarpeen mukaan.
Sitten joku keksi, että Suomessa tuotettu sähkö on ostettava pörssistä, johon perustettiin Nord Pool niminen yhtiö. Nord Pool hallinnoi sähköpörssiä nimestään huolimatta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Sähköpörssi on laajentumassa myös Puolaan ja Irlantiin, sekä Nord Pool toimittaa palveluita myös Kroatiaan ja Bulgariaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Pool
Kasinopeli alkoi.
Sanottiin, ettei voimaloita aina tarvitse rakentaa, koska pörssistä saa tarvittaessa tuontisähköä. Tulee edulliseksi. Näin sanotaan vieläkin, kun virhettä yritetään peitellä seuraavan linkin jutun lopussa.
Saksan pyrkiessä esiintymään vihreän siirtymän edelläkävijänä se sulki voimalaitoksiaan ja oli esikuvana monille. Nyt sitten iski sähköpula ja sähkön pörssihinta hinta on pilvissä.
Joku nyt tietysti sanoo, että blogisti ei ymmärrä maailman muutosta ja trendejä. No, joku voisi sitten selittää miksi ei saman tien perusteta juomavesipörssiä ”Nordwater”, josta tarjousten perusteella kaikki juomavesi on ostettava. Tankkereilla vesi kyllä liikkuu, jos putkistoja ei ole. Lieksa sitten tuottaisi juomavettä mutta joutuisi myymään sen Nordwaterille, josta sen voisi ostaa päivän hintaan. Kunta säästäisi, kun ei tarvitse pitää vesilaitosta, saahan veden ostaa pörssistä, josta se tulisi vaikka Venäjältä…ai niin tämä nyt on huono esimerkki mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan? Tällainen sähköntuotantojärjestelmä meille kuitenkin luotiin.
Näinhän asia on. Tuo pörssijärjestelmän tuonti on epäkypsä ajatus ja se on kaiken hallinnan ulkopuolella oleva markkinavoima, johon ei voi luottaa muuta kuin keinottelija. Pörssi ja markkina heilahtelevat keinottelijoiden ja huhujen mukaan, koska vain isot nopeat heilahtelut antavat tilaisuuden tienata nopeasti.
Energian tuotannon ja siirron kansallistaminen on järkevintä kansan kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Nord Pooliin liittymishistoria olisi mielenkiintoista luettavaa mutta kevyellä googlauksella ei löytänyt. Tämä on sen luokan munaus, että vastuulliset olisi syytä kaivaa esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisen löysin, mutta en ole itsekään vielä lukenut. Historiasta kuitenkin puhutaan.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/80548/gradu03521.pdf?sequence=1
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuossa paljon historiasta ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Missä muussa markkinassa kerätään kaikki ostajat ja myyjät yhteen ja sitten sovitaan kaikille kallein hinta?
Ilmoita asiaton viesti
Aika monessakin markkinassa. Taitaa peräti olla ihan markkinatalouden perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalouden teoriassa yritykset ja kuluttajat päättävät itsenäisesti, mitä he haluavat kuluttaa ja tuottaa. Mikäli minä haluan kuluttaa vaikka 15 kilowattia tänään, niin miksi minun hintaani vaikuttaa muiden ostama 8000 MW? Mitä itsenäistä tuossa on? Sähkömarkkinat eivät todellisuudessa ole vapaat markkinat. Koita käydä ostamassa tuo 15 kilowattia noilta ”vapailta” markkinoilta.
Normaalissa markkinassa kävisi niin, että kun minä haen torilta 15 kilowattia esim vesivoimaa ja moni muukin hakee samoin joitakin ”sähköostoksia”, niin sitten kun se viimeinen kilowatti myydään ja se joudutaankin tuottamaan sille kuluttajalle vaikka kaasulla, niin kas, minäkin joudun maksamaan sen kaasulla syntyneen sähkön hinnan, jonka tuo yksi kuluttajan kysyntä aiheutti.
Nykyinen sähkömarkkina on voittojen maksimoimista kuluttajien kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
”Markkinatalouden teoriassa yritykset ja kuluttajat päättävät itsenäisesti, mitä he haluavat kuluttaa ja tuottaa.”
Ja kumpi noista ei mielestäsi toteudu? Sinä saat ihan itsenäisesti päättää, mitä haluat ostaa. Tuottajat taas saavat ihan itsenäisesti päättää mitä ja kuinka paljon tuottavat. Kummallakaan ei siellä markkinatalouden teoriassa ole kuitenkaan valtaa päättää, mikä hinta on, vaan he tekevät päätöksensä markkinoilla määräytyvän hinnan perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kumpikaan. Poliittisilla päätöksillä nostetaan hintoja ja tuetaan toisia sähkön tuotantomuotoja. Voimalaitosten rakentaminenkin on kiinni politiikasta eikä minun tai tuottajan päätöksistä. Siirtojen osalta hintarakenteeseen puututaan jne. Kunnat ja valtiot vaikuttavat vahvasti markkinoihin. Minä saan päättää siitä, mistä minun annetaan päättää. Samoin on tuottajien osalta. Sähköpörssikin toimii valtioiden ohjauksessa.
Mutta, minusta sähkö ja vesi pitää olla valtion omissa käsissä, koska ne ovat ihan perustarpeita ihmisen nykyisessä elämässä. Niitä ei edes saisi alistaa epävakaiden markkinoiden armoille, ei edes osittain säädeltynä.
Ilmoita asiaton viesti
Vesi ehdottomasti mutta sähkö… miksi?
Sähkönsiirrossa on luonnollinen monopoli, että siinä ymmärrän valtionyhtiön mutta kuka tahansa voi tuottaa sähköä ja käyttää sitä niin paljon kuin huvittaa, että ei oikeastaan ole valtion asia.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta saadaan varmasti ja inhimillisillä kuluilla vettä ja sähköä kansalaisille ja yrityksille. Molemmat ovat muutenkin sellaisia asioita, että poliittinen puuttuminen on näkemykseni mukaan kuitenkin pakollista, kun halutaan pitää kiinni puhtaasta luonnosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Jotta saadaan varmasti ja inhimillisillä kuluilla vettä ja sähköä kansalaisille ja yrityksille.”
Markkinatalous vaan sattuu olemaan tehokkaampi kuin kommunismi, kunhan kyseessä ei ole monopoli. Valtion yhtiö on parempi kuin yksityinen monopoli.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalous on toki ok, mutta se ei tarkoita, että kaikki kannattaa jättää markkinoiden maksimoitavaksi. Minusta sähkömarkkinat ovat osoittaneet, että ne eivät voi toimia kunnolla. Iso syy on poliittisilla päätöksilläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tietysti yksityiset yhtiöt voivat tuottaa sähköä. Valtion sähköverkon toiminta vaatii kuitenkin valtion kontrollia ja tehon seurantaa, jos halutaan verkon pysyvän pystyssä vaihtelevissa olosuhteissa. Valtion on huolehdittava myös, että koko ajan verkkoon on kytkettynä riittävästi voimalalaitoksia. Mikäli tulevaisuutta ajatellen tuotantoa ei ole tarpeeksi on valtion toimittava tavalla tai toisella.
Pörssikeinotteluun ei ole syytä lähteä, puhumattakaan pörssiin, jossa ulkomaalaiset isot pelurit määräävät reunaehdot, joihin ei kuulu Suomen huoltovarmuus,
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa odotetaan Olkiluoto 3:n tuotannon ratkaisevan ongelmiamme. Voin vakuuttaa, että Olkiluodon tuotanto sujahtaa Saksaan nopeammin kuin pääministeri ehtii sanoa ”vihreä siirtymä.”
Ilmoita asiaton viesti
”Voin vakuuttaa…” Teollisuuden omistama laitoshan tuo on, omakustannehintaan myyvät omistajilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
TVO tuottaa osakkailleen sähköä Mankala-periaatteella, eli myy tuottamansa sähkön omakustannushintaan omistusosuuksien suhteessa. TVO:n osakkaat ovat Pohjolan Voima Oy (56,8 % omistusosuudella), Fortum Oyj:n tytäryhtiö Fortum Power and Heat Oy (26,6 %), Helenin tytäryhtiö Oy Mankala Ab (8,1 %), EPV Energia Oy, Kemira Oyj. Pohjolan Voiman suurimmat omistajat ovat metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso, alueellisten sähköyhtiöiden omistama Kymppivoima, EPV Energia ja työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Pohjolan Voiman omistusosuus Olkiluoto-3:sta on 60,2 %. [4]
Suurin osakas on Pohjolan Voima
Pohjolan Voima toimii sähkön ja lämmön tuotannossa omakustannusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että yhtiö myy tuottamansa sähkön ja lämmön osakkailleen Mankala-periaatteen mukaisesti. Osakkaat vastaavat osuuksiensa mukaisesti toiminnan kustannuksista. Pohjolan Voiman tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
Pohjolan Voiman osakkaat
UPM Energy Oy 47,69%
Stora Enso Oyj 15,61%
Kymppivoima Oy 5,91%
EPV Energia Oy 5,49%
Kemira Oyj 5,06%
Metsä Group 3,66%
UPM Communication Papers Oy 3,46%
Oy Perhonjoki Ab 2,17%
Kokkolan Energia Oy 1,85%
Yara Suomi ja Eläkesäätiö 1,84%
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,83%
Etelä-Suomen Voima Oy 1,52%
Porin kaupunki 1,37%
Oulun Energia Oy 0,91%
Myllykoski Oyj 0,63%
Helen Oy 0,62%
Vantaan Energia Oy 0,23%
Outokumpu Oyj 0,10%
Rautaruukki Oyj 0,09%
Ilmoita asiaton viesti
Kuullostaa hyvältä. Nyt kaikki sähköntuottajat perustavat Mankala yhtiöitä ja myyvät halvalla. Pörssi voidaan lopettaa. Ongelma ratkaistu?
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Nord Poolin toimintaa kovin hyvin eikä selkokielistä esitystä helpolla löydä. On tosiaan mainintoja, että voisi myydä ohi Nord Poolin mutta mitä virkaa pörssillä sitten on? Jos näin on, kaikkihan voisivat myydä suoraan omistajilleen tai asiakkailleen?
Oleellisempaa on kuitenkin hinnan muodostus, johon viittasin lausahduksellani. Jos Saksa imuroi sähkön niin hinta nousee markkinoilla. Jos Olkiluoto voi myydä halvalla omistajille niin sitten varmaan Kymenlaakson sähkökin täällä Kotkassa mutta hinta kuitenkin nousee. Mistä on kyse? Media voisi ryhdistäytyä ja selvittää näitä asioita kansalle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, yhteiskuntaopin perusteissa esiintyy myös käsite ”hyvinvointitappio”.
Nythän meillä sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pörssissä. Jos hinta on pitkään korkea, houkuttelee se investoimaan uuteen tuotantoon.
Blogistin ehdottamassa mallissa valtio määrää hinnat ja tilaa voimalat.
Uskoisin, että keskusjohtoisen päätöksenteon tehottomuus on jo toteen näytetty.
Vertaus veteen on sikäli epäonnistunut, että vesilaitokset ovat paikallisia monopoleja. Tällaisten on järkevääkin olla yhteiskunnan omistamia. Sähköä sensijaan voidaan sujuvasti siirtää kantaverkossa paikasta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkönsiirron häviöt ovat kantaverkossa n 1,5% ja esim Carunan verkossa 3-4%. Siis n 5% menee sujuvasti harakoille. Melkoinen hiilijalanjälki. Vettä voi siirtää helposti monipuolisemmilla keinoilla.
Sähkölaitokset olivat paikallisia monopoleja kunnes…
Ilmoita asiaton viesti
Kalevin on syytä opiskella juuri se mihin keskusjohtoisuus sopii ja miksi sekä se mihin markkinaehtoisuus sopii ja miksi.
Ilmoita asiaton viesti
No kuinkahan se keskusjohtoisuus olisi tähän tilanteeseen auttanut, kun kaikkien polttoaineiden hinnat ovat hyvin nopeasti moninkertaistuneet. Jos nyt korkeat hinnat eivät rajoittaisi sähkön kulutusta, olisimme vielä syvemmällä suossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä selviää kun perehdyt perusasioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Wau. No niinpä tietysti. KIITOS tästä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nythän meillä sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pörssissä. Jos hinta on pitkään korkea, houkuttelee se investoimaan uuteen tuotantoon.” Jos sähkön hinta on pitkään korkea, houkuttelee se supistamaan/lopettamaan heikosti tuottavaa/tappiollista toimintaa, joka ei ehkä koskaan palaa takaisin vaikka sähkön kysyntä alenisikin ja hinta halpenisi.
Ilmoita asiaton viesti