Hyväveliverkosto ottaa velkaa 10 miljardia valtion piikkiin ja kätkee Tutkimusrahasto Oy:n. Tarkastuksia käytöstä ei voi tehdä.

Valtion talouden tarkastusviraston toimintaan on kohdistunut kovaa kritiikkiä. Pääjohtaja Tytti Yliviikarin aikana virastoa on muokattu ketteräksi kehittäjäksi ja talouden tarkastuksia ajettu alas.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007927717.html

Ei pääjohtaja ole tietenkään itse tällaista keksinyt. Kyseessä lienee hallituksen pyrkimys käyttää valtion varoja ilman demokraattista kontrollia. Toinen osa strategiaa on siirtää enenevässä määrin valtion varoja yrityksiin, osakeyhtiöihin, joita voidaan kutsua harhautustarkoituksessa rahastoiksi. Kun varat ovat osakeyhtiössä, niiden käyttö on liikesalaisuuden piirissä eikä niiden käyttöä voi tarkastaa.

Aiemmin näin on tehty perustamalla Vake Oy ja Ilmastorahasto Oy. Tämä operaatio on saamassa jatkoa. Kepun Matti Vanhanen on perustamassa Tutkimusrahasto Oy:tä. Vanhanen on valmis ottamaan valtion takaamaa lainaa 10miljardia euroa ”tutkimusrahaston” nimiin. https://www.hs.fi/paivanlehti/22042021/art-2000007931519.html (maksumuurin takana).

On päivän selvää, että tutkimusrahojen olisi tultava valtion budjetista, jolloin käytön demokraattinen kontrolli säilyy ja rahojen käyttöä voidaan tarkastaa ja valvoa. Nämä rahastot edistävät korruptiota jakamalla rahaa menetelmillä, joita ei voida läpivalaista. Se pätevyys arvioida kohteita, joilla rahaa jaetaan, jää pimentoon. Tällöin helpoimmin rahaa saavat aktiiviset verkostoitujat, lobbarit ja muut suhdetoimintaa harrastavat. Tutkimusrahaston henkilön on hankala kieltäytyä rahoittamasta hanketta, jonka takana olevat tahot ovat ”neuvotelleet” hankkeesta loistoillallisten ja hyvien juomien äärellä vaikkapa jääkiekko-ottelun privaattiaitiossa…useaan otteeseen.

Tutkimusrahoituksen jakajalta pitäisi edellyttää pätevyyttä, joka syntyy perehtymällä pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen ja yhä jatkuvasti kehittyvään innovaatiotoiminnan kansainväliseen osaamiseen ja tutkimukseen siitä, kuinka innovaatiot syntyvät. Erityisesti uusien alojen synty ja radikaalit innovaatiot vaativat osaamista ja rohkeutta, jossa kuljetaan usein olemassa olevien yritysten ja vaikutusvaltaisessa asemassa olevien professoreiden intressejä vastaan. Mutu-tuntumalla ei tässä voi toimia.

Suomi tarvitsee suuria panoksia innovaatiotoimintaan, koska olemme jääneet jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Uusia rahastoja emme tarvitse.

Innovaatiot eivät pääosin synny yliopistoissa vaan yrityksissä. Tulisi miettiä miten vakiintuneen toimintansa fiilaukseen rahaa hakevat yritykset patistetaan luomaan kokonaan uudenlaisia tuotteita ja liiketoimintaa. Viesti pitää olla: rahaa ei tipu, jos ette tee jotain kokonaan uutta. Eräs amerikkalainen innovaatiorahoituksen parissa työskennellyt tuttuni sanoi, että hänelle tulee päivässä useita soittoja, joissa pyydetään rahoitusta ja kehuskellaan vanhoja projekteja. Hänen vakiovastauksensa oli:

”Tell me something I don’t know. Then maybe…”  Vallalla olevasta ”asiakkaan kanssa yhdessä kulkemisesta ja palvelemisesta ”  on päästävä tällaiseen ajatteluun. Tämä edellyttää valtion innovaatiojärjestelmän on uudistamista ennen miljardien jakoa.

 

+19
jukkakleppalahti
Sitoutumaton Kerava

TkT, Innovaatioasiantuntija ja tutkija. Opi perusasiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu