Miksi Sanna Marin muutti täysin kielteistä kantaansa Natosta Naton kannattajaksi?

Viime aikoina julkisuudessa on esiintynyt harhaanjohtavaa tietoa pääministerimme näkemyksistä sotilasliitto Natosta, joten lyhyt katsaus asiaan lienee paikallaan.

Marin on ollut jyrkästi sitä mieltä, että Suomi ei Natoa tarvitse. Vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin, hän kommentoi tiukasti Rkp:n puolustusministerin Carl Haglundin vaatimusta Suomen Nato-keskustelun aloittamisesta.

”Kun lännen ja Venäjän välit ovat nyt kiristyneet äärimmilleen, on Suomen puolustusministeriltä täysin vastuutonta antaa tällainen kannanotto julkisuuteen. Miksi Haglund haluaa lietsoa pelkoa ja herättää hämmennystä sen sijaan, että tukisi kaikin tavoin sitä työtä, jota Suomen hallituskin yrittää tehdä tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi?” (HS)

Vuonna 2019 Ylen vaalikoneessa  oli väite ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa”, Sanna vastasi olevansa täysin eri mieltä.

Sanna: ”Puolustuspolitiikkamme nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan itsenäiseen puolustukseen. Tämän hyväksi havaitun linjan muuttaminen nykytilanteessa todennäköisesti lisäisi jännitteitä ja epävakautta Itämeren alueella, eikä se ole siksi Suomen edun mukaista. Itsenäistä puolustuskykyämme tukee EU:n puolustusyhteistyön syventäminen ja rauhankumppanuusohjelman puitteissa tehtävä yhteistyö Naton kanssa.”

Sanna Marin kertoo syyksi kannan muuttumiseen keskustelut EU:ssa:

”Pääministerikaudella, kun olen aloittanut pääministerinä ja erityisesti kun olen käynyt EU-tasoisia keskusteluja. Sinä aikana oma kannanmuodostukseni eteni. Kantani muuttumiseen vaikutti ennen muuta sen näkeminen, kuinka tiivistä yhteistyötä puolustuksen puolella monet EU-maat tekevät Naton puitteissa. Suomi on kumppanimaa, mutta se on erilainen asema kuin olla Naton jäsenmaa.” (HS)

Selitystä voi pitää epäuskottavana, sillä ilman keskustelujakin kaikille on selvää, että Nato-maat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Voi tietysti olla niin, ettei Sanna aiemmin tiennyt, mikä Nato on ja ketkä siihen kuuluvat ja asia avautui hänelle vasta Brysselissä. Tämäkin olisi erikoista, sillä kyse on Suomen pääministeristä.

Tämän lisäksi hän viittaa epämääräisesti Venäjän pahentuneeseen toimintaan syynä kantansa muuttumiseen (HS). Krimin valtaaminen, aiempi sota Ukrainassa ja hyökkäys Georgiaan ei ollut siis riittävän pahaa.

Miksi Sanna sitten muutti mielipiteensä? Sannan selitykset kannan muuttamiseen vaikuttavat epämääräisiltä. On sanottu, että toki mielipidettä pitää muuttaa, jos maailma muuttuu. Näin pitääkin tietysti tehdä. Mielipiteen jatkuva muuttaminen tilanteen mukaan voi kuitenkin kertoa myös tuuliviirimäisestä ajattelusta, jossa ei edes yritetä (haluta, pystytä) perehtyä asioihin tai suosion kalastelusta.

Sanna kuitenkin muutti kantaansa myöhään, tavallaan viime tingassa. HS:n haastattelussa hän sanoo aiemman kielteisen kantansa perusteluiksi kommentoineensa asiaa puolueen kannan mukaisesti, mutta pehmentää tätä sanoen heti perään itsekin suhtautuneen Natoon kielteisesti.

Päämisterin kannan muodostusta näyttäisi ohjanneen pyrkimys olla samaa mieltä enemmistön kanssa. Ennen vuotta 2020 oli parasta olla samaa mieltä kuin puolue ja sen kokeneet henkilöt. Vuodesta 2020 lähtien, kun kansan enemmistön mielipide alkoi muuttua, alkoi myös Sannan mielipide muuttua kuten hän HS:ssä kuvaa.

https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/8/ehdokkaat/549?lang=fi-FI

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008815980.html