Pekka Haaviston tuomitsematta jättämisestä muodostui vaarallinen ennakkotapaus, jolla on arvaamattomia seurauksia virkakunnalle.

Kirjoituksessasi on pari asiavirhettä ja muutama hivenen huolestuttava oletus. Isoin asivirhe on se, että näytätä kuvittelevan, että virkamiesten siirtoja tai irtisanomisia ei olisi ennen tehty tai niitä olisi tehty vähemmän. Oikeasti asia on juuri päinvastoin.

Toinen ongelma tulee siitä, että asetat nuhteettomat virkamehet paatuneiden poliitikkojen vastakappaleeksi. Oikeasti virkamiehissä (niin kuin muissakin ihmisissä) on monenlaisia, on pätevää, on vähemmän pätevää, on neutraalia, on politikoivaa ja on demokratiaa kunnioittavia ja sitten näitä tuomisia joiden oma arvomaailma ajaa demokratian ohitse. Tästä seuraa se, etteivät virkamiehet voi olla kritiikin tai edes jyrkempien toimenpiteiden ulkopuolella. Julkinen valta ei voi toimia jos virkamiehille taataan vapaus politikoida vastoin kulloinkin vallassa olevan hallituksen tahtoa.

Yleisellä tasolla se iso kysymys tässä on, että mikä on virkamiesten suhde ja suhtautuminen demokratiaan. Hyväksyvätkö he poliittisen päätöksenteon vai ei. Demokratia näyttää nykyään olevan entistä haavoittuvampi, Trumpin toilailut, Puolan ja Unkarin kehitys mutta tietyltä osalta myös Suomen tapahtumat viittaavat siihen, että demokratiaa pitää suojella, sillä sitä on lopultakin turhan helppo nakertaa. Oma näkemykseni on, että Haavisto-kohussa niin Tuomisen kuin ammattiliiton toiminta oli pieni askel demokratian nakertamisen suuntaan.

Yhtä kaikki, kannaltamme kaikkein tärkein kysymys on, että haluammeko aidosti demokratiaa vai olemmeko valmiita tinkimään siitä jos mielestämme joko se ainoa oikea tai vaihtoehtoisesti se väärä puolue nousee valtaan. Toivon, ettei Suomessa nähdä koskaan senkaltaisia arvottomia demokratian vastaisia näytelmiä joita Trump tahollaan esittää.