Halla-ahosta Presidentti

Halla-ahosta tuli varsin odotetusti presidenttiehokas. Kiistatta hän on 2000-luvun alkupuolen poliittisesti merkityksellisin hahmo, jota turhaan on monienkin toimesta koetettu pysäyttää. Osalle kun hän on ollut inhokki numero yksi, samoin kuin kaikki mitä hän edustaa. Esiintymistaidoiltaan ohut ja vähän ujohko, ulkonäöllisesti vähän sellainen kelmeää perverssiä muistuttava. Kaukana jenkkityylisen ammattipolitiikon sanavalmiudesta, föönatusta tukasta ja pepsodent-hymystä, joka osaa esiintyä aina perheensä kanssa.

Silti on tunnustettava että moista oman elämänsä hannuhanhea harvoin tapaa kotimaisen politiikan saralla. Hän on mennyt kuin heittämällä Helsingin kaupunginvaltuustoon ilman mitään taustapuoluetta, siitä eduskuntaan äänivyöryllä, europarlamenttiin, lopulta perusuomalaisten puheenjohtajaksi, eduskunnan puhemieheksi ja nyt presidenttiehokkaaksi. Kaikki niin nopeasti kuin parlamentarismi antaa myöten. Ei tule mieleen vastaavaa onnistujaa, kenties nuori Paavo Väyrynen joka nousi ministerihissiin varsin nuorena? Jotkut vaan onnistuu kaikessa. Tämä kateena sanottakoon.

Halla-aho ei ole sellainen kaveri kampanjoimaan jonka aiempia sanomisia tongittaisiin. Hän on niitä suurempi hahmo. Häntä voi tituleerata käytännössä kotimaisen rasismin isänä. Alkujaan tavallinen kundi joka vain kopioi keski-euroopan rasistisia sivuja, käänsi ja muokkasi niiden herkullisimpia teemoja ja saavutti sivuilleen suosiota. Blogin ympärille syntynyt Hommaforum oli kaiken alkulähde, jonka hedelmiä korjaamme vähän joka päivä. Sieltä on lähtenyt kaikki se, mikä meitä nykyään jakaa. Jos ne olisivat jääneet syntymättä, kaikki ympärillä olisi kovin erilaista.

Mikä jättääkin ilmaan mielenkiintoisen tilanteen mikäli hän oikeasti voittaisi presidentinvaalit. Ulkomaiden mediat herkuttelisivat Scriptan sisällöillä. Hänestä tulisi kenelle tahansa ulkomaiselle presidentille tai pääministerille, monarkille etc varsin kiusallinen hahmo. Sellaiset maat joissa rotukysymykset ovat tulenarat, kuten USA tai Saksa, häntä ei voisi kutsua kylään ensinkään ja Ruotsissakin hän olisi varsin vaivalloinen tapaus. Ruotsin kuningas varmasti joutuisi pohtimaan onko hän silloin flunssassa, mutta arvelee että jos äkkiä tarjoaa illallisen ja työntää takaisin laivaan eikä toiste kutsu, se olisi siinä. Muihin maihin ei kutsuja satelisi sitäkään vähää. Tietenkin hän saa kutsuja päämiesten yhteistapaamisiin jahka toisten valtioiden pressat ensin päättää kivi-paperi-saksilla kuka joutuu Halla-ahon viereen yhteiskuvassa. Silloinkin on hyvä katsoa aavistus toiseen suuntaan.

Miekkosen onnenkantamoisia ei aina ymmärrä, ellei näe niiden piilossa olevia salaisia vaikuttimia. Rasismi itsessään on vain alhaista ja brutaalia luonteenpiirrettä joka on aina osattu pitää siellä hollituvan puolella, eikä niillä jutuilla säätyläiskartanon ovet avaudu. Halla-ahon vastustajat itse nostivat sen yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Tätä täytyy vähän selittää. Ennen aikaan oli maantierosvoja ja sitten kuningas, tai Tsaari julisti valtakuntansa varkaista vapaaksi ja jokainen varkaus oli sen julistuksen myötä myös rikos kuninkaanistuinta vastaan. Tällöin varastamisesta tulikin arkirikoksen sijaan poliittinen rikos, kuninkaanvallan uhmaamista. Ja jokainen joka kähveltää toisen rahakukkaron onkin samalla myös vastarintataistelija. Näin ne Robin Hoodit syntyvät. Poliittinen älymystö, joka peräänkuulutti suvaitsevaisuutta ja korrektiutta otti hänestä silmätikkunsa ja varsin ylimitoiteusti häntä vastaan hyökättiin blogeissa, kolmuneissa, medioissa, ja jopa kirjojen avulla. Ymmärtämättä että samalla häntä leivottiin korkeammalle jalustalle mitä hän oikeasti oli, ja koska dominopalikat kaatuvat vain yhteen suuntaan, se herätti myös häntä kannattavat voimat jotka lisääntyivät kaiken aikaa.

Syntyi siis kahdenlainen kärki. Ensin on tietenkin rasismi jonka määritti aikas hyvin esim Ville Niinistö kauan sitten olleessa a-studiossa: ”se on kansallisen vähemmistön järjestelmällistä vainoamista – ja vieläpä varsin epäoikeudenmukaisella tavalla”. Toisaalta vainoamisessa oli myös yhteiskunnallinen funktio: jokainen rasistinen teko tai puhe on myös yhteiskunnallisten arvojen ja niitä kannattavan jet-setin ravistelua. Jokainen rasistinen möläys on myös tölväisy eliittiä kohtaan ja pian alettiin määrittämään myös eliitti ja ketkä siihen kuuluvat millaisin arvolatauksin. Asetelma on edelleen voimissaan, joskin se on myös sukupuolittunut ja omaa perinteisen oikeisto/vasemmisto -akselin.

Toinen varsin merkityksellinen seikka on jo salatiedettä. Pitää ymmärtää että kansanvoimat tarvistsevat aina varoventtiilin josta päästetään höyryt ulos. Niitä tapahtuu kerran sukupolvea kohden. Karismaattiset liikkeet aina Niilo Yli-vainiosta Nokia-missioiniin ovat juurikin niitä hurmosliikkeitä joiden täytyy syntyä keskimäärin 30 vuoden välein. Nykyisin ei uskonto ole muodissa joten sen on korvannut perusuomalaisuuden kaltainen löyhä kansanliike. Tämä vertaus voi särähtää korvaan että miksi vertailukohtana ei pidetty vaikka 60-luvun vennamolaisuutta Hymy-lehtineen ja Irwineineen? Tätähän silloin rinnalla ollut Soinikin haki. Siksi että se oli oman aikansa kansanliike mutta perussuomalaisuudessa on selvästi nähtävissä poliittisen kultin aineksia. Se on todellakin enemmän kulttimainen kuin yhteiskunnallinen liike, joskin Halla-aho on sen rakenteeseen syytön vaan kannattajat ovat näin halunneet.

Kolmas tekijä on ollut puhdasta sattumaa jossa onnekkaasti on oltu oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kyse oli maailmanpoliittisesta liikahduksesta jossa Yhdysvallat haki ns. silkkitien strategian avulla sodanjulistusta islamilaista maailmaa kohtaan. Afganistanin, Irakin ja Syyrian sodat olivat kaikki sitä unohtamatta vallankeikauksia Egyptissä, Libyassa etc. Luonnollisesti kaikki tämä aiheutti mittavan pakolaisaallon Eurooppaan ja sen kylkiäisenä tulleen epäsymmetrisen sodankäynnin jonka tunnemme terrorismina. Väkisin moinen ilmiö synnyttää vihaa ja epäluuloa islamilaista maailmaa ja sen pakolaisia kohtaan. Onneksemme Trump tämän lopetti eikä Biden ole katsonut aiheelliseksi sitä jatkaa. Kaikki tämä kuitenkin satoi perusuomalaisten laariin. Jytkyt seurasivat toinen toistaan ja napalmi roiskui autiomaassa.

Neljäs elementti on sellainen jota ei voi sanoa kohteliaasti. Me kaikki kai oletamme tietävämme mitä on kansansivistys ja miten se nostaa piirun verran sivistystä ylemmäksi. Näin kai aikanaan ajateltiin Internetistäkin? Käytäntö opetti että vetoaminen ihmiskunnan alhaisimpiin luonteenpiirteisiin kuten ennakkoluuloihin, itsekkyytteen ja ahneuteen on kuitenkin se mikä toimii. Ne jotka tahkosivat oikeasti rahaa nettimaailmassa luottivat kovaan pornoon, ilmaisiin piraatti-elokuviin ja musiikkiin, ja poliittisen kiihkoilun suosimiseen. Ei nähty Dostojevskin tuotantoa digitaalisena mutta näimme sentään pimeän Tor-verkon syntymisen lapsipornoineen ja huumekauppoineen. Alhaisimpiin vietteihin vetoaminen on kuin suoraan Macchiavellin suusta, joka ymmärsi ihmisluontoa jo silloin. Kuten sanoin, rasismi on yksi ihmismielen kehittymätntä ja primitiivistä luonteenpiirrettä, ja mikä onkaan alhaista, siihen vetoaminen ei koskaan floppaa.

Joskin on todettava että varsinaisiin ylilyönteihin syyllistyminen on asia, jota ei voi pistää Halla-ahon piikkiin, vaikka hän loikin sille rakenteen. Hänen euroopanvuosinaan olleessa tyhjiössä nettiin marssi MV-lehti joka vei hommat pidemmälle mihin Hommaforum olisi kyennyt. Siellä jos missä syntyi etnisten vähemmistöjen systemaattinen mustamaalaus ja vainoaminen. Siellä syntyi syvä epäluulo ja vieläkin syvempi kauna valtaapitäviä kohtaan joka näyttäytyi silloisille politiikoille päivittäisinä tappouhkauksina. Lopulta koko sivusto nähtii vakavana uhkana yhteiskuntarauhalle ja valtiovalta satsasi paljon sen kieltämiseen.

Kaikesta tästä on jäänyt muistoksi että se auvoinen ilmapiiri joka oli vielä 1990-luvulla on mennyttä. On vain ikävä ja negatiivinen ilmapiiri, aggressiivinen ja brutaali retoriikka. Eikä siihen ole muutosta koska meneillään on isot yhteiskunnalliset muutokset jotka eivät osoita laantumisen merkkejä. Tämä on maa joka on ajanut itsensä sillä sudenkuoppaan että perusturvallisuutta ja vakaata taloutta voi toivoa vain isossa kaupungissa asuva ja sielläkin vain ne jotka ovat koulutettua väestöä. On selvää että osaton väestönosa, kouluttamattomat ojankaivajat äänestävät Halla-ahoa kuin jumalaa. Sillehän emme kukaan mitään voi.