Marinin sotehimmeli
Oln yksi niistä lukuisista joka oikeasti ei ole koskaan pyrkinyt ymmärtämään mikä on sote hyvinvointialueineen kaikkineen, vaan pikemmin välttänyt asiaan perehtymistä. Meille pulliaisille kun tapaa riittää missä on sairaala jos tarvetta on. Jotain otsikoita tosin on tullut seurattua ja yhteinen sävel on, että kenkään mielestä se ei toimi, lastentauteja on lukuisia; suunnattomia menoeriä, loppuunpalaneita hoitajia eli savijaloilla seisova jättiläinen. Niinpä kun ei ollut tekemistä, otin alustavasti selvää, ja jaan vähäisen tietoni muillekin. Piruuttani panin otsikkoon Marinin nimen, koska sillä nimellä jos millä saa lukukertoja – enkö olekin kehveli?
Soteen on ollut pakko pyrkiä koska palvelut jotka ovat kuntien harteilla alkavat olla kriisissä. Kunnat eivät ole enää pitkään aikaan kyenneet ylläpitämään terveyskeskusta ja palokuntaa ilman että budjetit ovat laahanneet miinuksella. Tarvitaan jokin muu järjestelmä. Se on tiedetty jo tuolta Kataisen ajoista asti.
Sote tuntuu ja tuntui alusta asti olevan puoluepoliittinen viritelmä. Koska Kokoomus on pitänyt jöötä vuosikymmenten ajan, on se sitä operoinut eniten. Yrittäjähenkisellä puolueella on ollut selkeä näkemys terveydenhuollon yksityistämisestä. Kunnan terveyskeskus tarjoaa vain seinät ja loput ovat yksityislääkäreitä jotka tarjoavat sisällön. Tämä seireeninlaulu oli enemmän kuin mieleen suurille terveysjäteille jotka lähettivät kiireesti lobbareita kuiskuttelemaan ministerien korvaan ja aivan varmasti kantoivat salkuissa rahaa puoluetoimistoon.
Tavallinen sukankuluttaja kyllä arvasi että heti kun terveystalot ovat saaneet monopolin, ne nostavat laskutuksensa vähintään viisinkertaiseksi ja imevät koko valtionbudjetin itselleen. Sipilä kuitenkin rakastui tähän malliin ja runnoi sitä loppuunsa kunnes törmäsi lainsäädäntöön ja sen myötä hänen hallituksensa kaatui. Lopullisesti yksityistämisprojekti kaatui koronaan. Toki yksityisilläkin oli lakisääteinen ehto esim maskien varastoinnista mutta koronakriisin aikana ilmeni, että ne rahat oli käytetty johtajiston tulospalkkioihin, eli ne joutuivat huutamaan kuntaa apuun. Kun vielä tuli näitä EsperiCaren tapaisia skandaaleja jossa vastakkain oli mummojen laatuhoito vs johtajiston bonukset, oli selvää että mummot saivat makailla samoissa vaipoissa nälän vain kuristessa.
Rehellisesti sanoen pidän kokoomuksen/Sipilän mallia liiankin radikaalina ja pelottavana seurauksineen jotka voivat olla mitä tahansa.
Lopullisen mallin runnoi Marinin hallitus. Marinilla oli vastassaan Anneli Saarikko ja kun kaksi voimakastahtoista naista ottaa yhteen valtiopäiväsalissa, ei se ole lasten seurattavaa. Keskustalaista aluepolitiikkaa toteuttavalle Saarikolle oli ilmiselvää että sotepiste pitää löytyä joka kunnasta. Olkoonkin että vaikka keikkalääkärin voimin joka osaa kyllä matkakulunsa laskuttaa ja hoitajatkin tulevat firman kautta kolminkertaiseen hintaan. Marin joutui taipumaan vaikka tiesi että terveyskeskuksen korvautuminen sotepisteellä ylläpitää samaa taloudellista rasitetta, olkoonkin että pian on maakunta maksajana eikä kunta. Valtion kannalta on yhdentekevää lähettääkö sille laskun kunta vai maakunta. Marin olisi halunnut vähentää rasitusta digipalveluin ja ”liikkuvan osaston” lääkäripalveluna mutta hänenkin oli pakko myöntää että keskivertoasiakas, 89-vuotias puolidementti vaari ei ikinä selviä netin ajanvarauksista kun osaa puhelintaankin käyttää varsin rajatusti.
Kritiikki Marinin hallitusta kohtaan ylikalliista sotesta tuntuu vahvasti liittyvän aluemalliin. Siinähän on väliportaaksi rakennettu maakunnan kokoisen hyvinvointialueen päätäntäelin joka vuorostaan jakaantuu pienempiin organisaatioihin. Näistä on ollut polemiikkia mm. aluepäättäjien ylimuhkeista palkoista ja palkkioista. Vastaavasti ne itse kokevat olevansa vain sivustakatsojia sillä valtiovalta – hallitus virkamiehineen – tekee edelleen päätökset ja aluehallinnot ovat vain luutnantteja jotka panevat käskyt toimeen. Niiden oma päätäntävalta on varsin rajallista sikäli kun sitä on edes nimellisesti. Lähinnä ne ohjeistavat vuodepotilaita toisiin kuntiin tai ambulanssin saapumisen milloin mistäkin suunnasta. Hoitopolitiikan hajauttamiseksi sitä voi sanoa, jos kapulakieli sallitaan?
Mistä me pääsemmekin rahaan. Kaikki sote-rahat tulevat valtionbudjetista ja syövät valtiolta kolmanneksen tulopuolesta. Tähän on tarjottu ratkaisuna aluehallinnon omaa verotusoikeutta jolloin soten tulot ja menot pyörisivät pääosin maakunnan sisällä omana taloutenaan. Silloin valtion rooliksi jäisi vain kompensoida alijäämäisiä maakuntia. Suomeksi sanottuna valtion sote-menot laskisivat murto-osaan siitä mitä ne nyt ovat, sillä menot pyörisivät pääosin maakunnan mikrotaloudessa eläen siellä omaa elämäänsä.
Itselleni ei ole koskaan selvinnyt miksi Marin päätyi näinkin keskusjohtoiseen talousmalliin mutta siihen lienee perusteltu syy, koska myöskään nykyhallitus ei ole tehnyt tähän suuntaan mitään korjausliikettä. Mitä nyt ajanut alas Saarikon kunnallisia terveydenhuoltopalveluita kuin kosmeettisena korjausliikkeenä.
Se miten soten lastentauti eli ylisuuri kulunkierä pitäisi korjata, tässä se on jo luettavissa rivien välistä ja sen jokainen arvaa ilman erillistä alleviivaustakin. Rehellisesti sanoen en osta ajatusta että soten olisi Marinin hallitus ajanut piittaamatta tuon taivaallista paljonko sille tulee rahallista hintaa. Kyllä se hinta olisi tullut kaikissa malleissa tasan niin kauan kunnes viimeinekin suurten ikäluokkien hauras vanhus on taputeltu maanpoveen.
Varsin hyvin hahmotettu. Tällä hallituskaudella Kokoomus palkitsi yksityistä sairaanhoitoa Kela-korvausten muodossa. Epäsuoraa tukea menee syrjäseutujen lääkäripulan muodossa. Lääkärin olisi typerää mennä hyvinvointialueelle palkkatöihin kun tekemällä sen yksityisen keikkalääkärinä saa tuplaliksan. Ja sen kolmannen liksan saa se yritys joka välittää lääkärin hyvinvointialueelle. Verorahat saa näinkin näppärästi kanavoitua veroparatiiseihin.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkeli ja vastauksesi sisältää monta asiaa josta olen eri mieltä.
– Jos yksityispalvelut olisivat ”leivottu sisään” palvelurakenteeseen niin normaali tarjonta/kilpailutus pitäisi hinnat vakaina ja kohtuullisina. Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.
– KELA korvaus(seteli?) auttaisi pienentämään jonoja julkisessa. Yksityisen käyttäjät maksavat myös julkisen joten melko hyvä diili. Lisäksi yksityisen verotuotto auttaa osaltaan julkisen rahoitusta. Se on yksityisen käyttäjä jota tässä kupataan. Duunarieläkeläisenä myös itse joudun sitä joskus käyttämään. Suosittelen myös tavan duunareita ostamaan ”pörriäisten” osakkeita jos ne tuovat omistajilleen satumaisia rikkauksia.
– Mehiläinen käytti veroparatiiseja vuoteen 2013 asti jolloin media ja julkisuus lopettivat sen. sen jälkeen ei suhmurointia ole esiintynyt (korjaa jos olen vääräsä). Tästä on kuitenkin muodostunut pysyvä propaganda ase jolla julkisen paremmuutta yritetään puolustella. Tosiasia on kuitenkin että julkisen toiminta on tehotonta, koska siellä lääkäri toteuttaa vain 6 potilaskäyntiä päivässä kun yksityisellä luku on 8…10. Jopa Ylikin.
– SOTE:n kustannusongelmia on turha sälyttää Kokoomuksen niskaan koska he ovat alusta asti olleet taloudellisemman rakenteen (lue: Vähemmän alueita) kannalla, toisin kuin muut poliitikot (rahaa on? vai onko).
– Terveystalot eivät voi saada monopolia koska niitä on monta ja ne kilpailevat markkinataloudessa. On maita joissa yksityiset tuottavat jopa kaiken terveyspalvelun (Sveitsi) ilman ongelmia. Suomessa ei tarvitse mennä niin pitkälle. Johtajien tulospalkkauksen yrityksissä ratkaisee yhtiökokous, ei johtajat, ja SOTE:ssa se on poliittinen ratkaisu. Kysymys herää, montako lääkäriä SOTE lisäsi?
– ”…mummojen laatuhoito vs johtajiston bonukset…”
Melko provosoivaa tekstiä. Asiaa on tutkittu ja suurimmat vanhusten laiminlyöntitapaukset esiintyivät julkisissa palvaluyksiköissä.
– ”…miksi Marin päätyi näinkin keskusjohtoiseen talousmalliin?… Myöskään nykyhallitus ei ole tehnyt tähän suuntaan mitään korjausliikettä…” Syy on kerrottu hallituksen taholta: Eli SOTE toimijat ovat pyytäneet ”työrauhaa” uudelle mallille. Äklilliset muutokset ja säädöt sekoittaisivat uuden juuri aloittelevan toiminnan. Muutosten tekeminen ja toiminnan parantaminen jää siis pakosti seuraavalle hallitukselle. Toivon Suomen puolesta että järki ja kärsivällisyys voittaa.
Ilmoita asiaton viesti
> Kunnat eivät ole enää pitkään aikaan kyenneet ylläpitämään terveyskeskusta ja palokuntaa ilman että budjetit ovat laahanneet miinuksella.
Tuo ei taida olla mikään kelvollinen syy. On puhuttu epämääräisesti ”leveämmitä hartioista”, mutta ei noin mitään uutta rahaa synny, eikä perushoidon yksiköiden koon kasvattaminen, tai yhden uuden hallinnon väliportaan luominen tuo välttämättä mitään säästöjä. Ehkä vain lisää kuluja. THL:n tilastojen mukaan pienet kunnat ovat olleet tarvevakioiduissa menoissa karkeasti yhtä edullisia kuin suuret.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tuossa ylemmässäkin totesin, ”montako lääkäriä saatiin lisää”?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin tuo hallintouudistus on lääkäreiden määrää lisännyt. Ehkä joku lääkäri siirtyy uuteen hallintovirkaan.
Pienissä ja keskisuurissakin kunnissa palveluita ajetaan tällä hetkellä alas, joten lääkärityötunnit saattavat vähetä noissa kunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Julkisen tehottomuus näkyy käsiteltyjen potilaiden määrässä jonka yksityinen voittaa selvästi. Joten hallinto kasvattaa ja yksityiselle siirtyminen lyhentää jonoja. Nämä ovat faktoja, ei mielipiteitä. Niille voi tehdä jotain, mutta kuten totesin, annetaan SOTE tilanteen rauhoittua pari vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus aivan varmasti ajanut ulkoistamista eikä yksityistämistä. Jälkimmäinen on tietysti valtiolle helpompi, mutta siihen sen hyvät puolet loppuvatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityinen ja julkinen kustannus on melko samanlainen. Julkinen on tuettua, yksityinen verotettua. Sen minkä julkinen voittaa ”massassa” niin yksityinen voittaa tehokkuudessa ja ketteryydessä. Näiden yhteistoiminnan järkevä sulauttaminen on se asia joka poistaisi jonot. Halutaanko sitä?
Ilmoita asiaton viesti
”Rehellisesti sanoen en osta ajatusta että soten olisi Marinin hallitus ajanut piittaamatta tuon taivaallista paljonko sille tulee rahallista hintaa. Kyllä se hinta olisi tullut kaikissa malleissa tasan niin kauan kunnes viimeinekin suurten ikäluokkien hauras vanhus on taputeltu maanpoveen.”
Outoa resonointia – monella tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi mahdollinen selitys Marinin hallituksen ajattelulle voisi olla se, että olivat vakuuttuneita siitä, että kun otetaan ”leveämmät hartiat” käyttöön, rahahuolet on selätetty. Ehkä alkoivat uskoa omaa propagandaansa. 🙂
Marinin hallituksen voi kai sanoa ottaneen velkaa surutta vähän kaikkeen toimintaansa – ei mitenkään erityisesti soteen. Varoitukset tuon huolettoman politiikan seurauksista eivät menneet perille.
Suurilla ikäluokilla on oma vaikutuksensa, mutta kumuloituneet rahalliset ongelmamme taitavat olla jo suurempia, kuin pelkästään tuon yhden ikäluokan vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä puhetta suurista ikäluokista. Jos heihin lasketaan -45 – -50 syntyneet niin heitä oli reilut 100 000 / vuosi.
Nyt eläköityvät ”uudet” eläkeläiset ovat -59 syntyneitä ja myöhemmin. Heitä on 83 000 vuonna -59 ja siitä lukumäärä vähenee vuosi vuodelta.
Suurista ikäluokista on jo suurin osa siirtynyt pois olemasta kustannus yhteiskunnalle. Vanhimmat olisivat 79-vuotiaita ja nuorimmat 72-73 – vuotiaita.
Odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä noina vuosina syntyneille ei taida olla kuin n. 70 – vuotta?
Ilmoita asiaton viesti
SOTE olisi kuitenkin pitänyt aloittaa vähemmillä alueilla kuten kokoomus ehdotti. Nyt alueita joudutaan ehkä pakosti yhdistelemään järkitalous syistä ja alueiden kattavuuksista voi tulla ongelmia koska ne eivät ole luonnostaan syntyneet liitettäviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä hyvää pohdintaa vaikkakin asioista voidaan olla toistakin mieltä.
Lähtisin kysymään että onko koskaan missään saavutettu todellisia kustannuksia kun valtiollisissa asioissa ”nojataan leveämpiin hartioihin”?
Onko tuo vain vailla todellisuuspohjaa oleva klisee?
”Leveämmät hartiat” saattavat olla hyvä asia mutta vain tiettyyn kokoon saakka.
Ne tuovat mukanaan myös valtavasti tehottomuutta ja byrokratiaa joka ei ole halpaa.
Mitä nykyisen mallin kustannuksiin tulee niin onko se hyvä että yksi taho käyttää rahat ja toinen taho maksaa aina kun pyydetään? Voisin kuvitella että pyytäjällä on aina pyynnöissä mukana ns. Lapin lisä eli pyydetään varmuuden vuoksi enemmän kuin tarvitaan jolloin saadaan varmistettua vähintään tarvittava määrä ja kenties mukana on hieman ylimääräistäkin ”Lapin lisää”.
Kukaan eikä mikään maksajataho pysty perkaamaan pyydettyä/vaadittua rahamäärää selvittääkseen onko kaikki todellakin tarpeellista. On siis uskottava pyytäjää.
Jos ”hartiat” olisivat kapeammat, olisi maksaja ja rahan pyytäjä lähellä toisiaan ja todellinen tarve ja kustannus olisi helpompi selvittää samalla kun pyytäjä ymmärtäisi mistä raha tulee kun se tulee ”läheltä”. ( Nyt raha tulee valtiolta ja se on lähinnä ei kenenkään rahaa. )
Tarkoitan tällä sitä että kun raha tulee ”lähempää” niin silloin kysytään tarkemmin mihin se menee.
Ilmoita asiaton viesti
> Lähtisin kysymään että onko koskaan missään saavutettu todellisia kustannuksia kun valtiollisissa asioissa ”nojataan leveämpiin hartioihin”?
Jos puhutaan vaikkapa kännyköiden valmistamisesta, suuri firma pystyy kyllä tekemään noita halvemmalla kuin pieni firma. Mutta jos puhutaan hoitavien käsien paikallisesta työstä terveyskeskuksissa, koko ei välttämättä tuo mitään kustannusetua. Pienissä kunnissa byrokratiaa ei tarvita juuri lainkaan. Lääkärit ja hoitajat osaavat kyllä hommansa ilman päällepäsmäreitäkin.
Olen jakanut vanhan laskelmani eri kokoisten kuntien kustannuksista jo muutaman kerran, mutta menköön vielä. Ehkä olisi aika tehdä uusi kattavampi, pitkän aikajanan kattava kuluvertailu nyt, kun tuo kausi on painunut historiaan. (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/)
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen taulukko. Siihen voi kuitenkin Lapin kuntien osalta sisältyä vaarallinen harha: Jos matkat ovat pitkiä (kuten totesit) voi lääkärikäynnit pikkuvaivoihin jäädä tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
> Mitä nykyisen mallin kustannuksiin tulee niin onko se hyvä että yksi taho käyttää rahat ja toinen taho maksaa aina kun pyydetään?
Periaatteessa homma voisi mennä niin, että valtio maksaa kullekin palveluiden toteuttajalle kiinteän, mutta kuitenkin eri alueiden erilaisin tarpein painotetun summan, jonka pitäisi riittää kaikkien palveluiden toteuttamiseen. Kaikille suomalaisillehan kuuluvat saman tasoiset peruspalvelut, omasta tulotasosta riippumatta.
Nyt kun alueet ovat suuria, ei tarvitse juurikaan varautua edes yllättäviin kalliisiin sairaustapauksiin (jotka voisivat olla pienille toteuttajille turhan iso riski).
Jos joku haluaa perustasoa parempia palveluita, niin siitä vain maksamaan (joko yksilö, kunta, tai vaikka koko alue (ehkä kuntien maksamana)).
Ilmoita asiaton viesti
Hoitotilanteessa ”perustason” määritys ja toteutus ei taida oikein onnistua. Kaikki hoidetaan kuntoon parhaalla mahdollisella tavalla (tai ainakin näin se pitäisi olla). Jos on vaivaa niin se hoidetaan ilman erittelyä. Perustaso näkyy ainoastaan jonon pituudessa.
Ilmoita asiaton viesti
> Tarkoitan tällä sitä että kun raha tulee ”lähempää” niin silloin kysytään tarkemmin mihin se menee.
Paikallisesti toteutetut palvelut voivat toimia tuosta syystä paremmin. Toteutus, palaute, rahoitus ja päätöksenteko ovat lähellä toisiaan. Voi tuohonkin mahtua sekoiluakin väliin. Mutta jos puhutaan satojen tai tuhansien kilometrien päässä tehtävistä päätöksistä, välikäsiä, tietokatkosksia, korruptiota yms. voi mahtua matkalle enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon näissä asioissa sulautukseen, eli päätöksiä tehdään sekä pienyksiköissä että ”kattojärjestöissä”. Se toisaalta tarkoittaa että ideologiset syyt tulisi heittää narikkaan, koska ”keskuskomitea” ei osaa ratkaista pieniä ongelmia.
Paras esimerkki pienyksiköistä on omalääkäri. Kattojärjestöjä ovat keskussairaalat. Miten saada paras toimintamalli noiden ja niiden välissä olevien kirjon välillä.
Minusta palveluseteli toimisi parhaiten, ainakin siihen asti kun keksimme paremman.
Ilmoita asiaton viesti
Uskokaa nyt vihdoin kehä 3:n väki ettei maanviljelys ja karjanhoito pyöri virasto ammattitaidottomuudella eikä mikään kannattava toiminta.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tämä ole pikemminkin Kiurun ja Kurvisen sote.
Ilmoita asiaton viesti
Se on meidän SOTE. Koitetaan tehdä siitä yhdessä sellainen joka tuo parhaan tuloksen. Jos alamme syyttelemään, sättimään ja ylikehumaan tulosta niin ihmiset linnoittautuvat asemasotaan kaikkea järkevää vastaan jolloin valo sammuu yläkerrasta. Kyllä me tämä vielä selvitetään, yhdessä.
Ilmoita asiaton viesti