Eurasia Group: Tekoälyn avulla tuotettu disinformaatio uhka demokratialle – entäpä Suomessa?

Uusi Suomi referoi konsulttiyritys Eurasia Groupin Top Risks 2023 -raportin uhkakuvia Venäjän uhasta ja inflaatiosta. Henkilökohtaisesti näkisin raportin uhkakuvista vähänkään pidemmällä aikavälillä vaarallisimpana, sinänsä muita uhkakuvia väheksymättä,  tekoälyteknologian (AI) nousun autokraattisten maiden ja demagogien työkaluksi. Ilman toimivaa demokratiaa emme kykene vastaamaan mihinkään muuhunkaan uhkaan. Horjuva demokratia taas mahdollistaa autokratioiden etenemisen.

Luvun  “Weapons of Mass Distruption” kirjoittajat Ian Bremmer ja Cliff Kupchan uskovat AI-teknologian kykenevän vähentämään sosiaalista luottamusta, antavan lisävoimaa demagogeille ja autokraateille sekä vaikuttamaan merkittävästi liikeyrityksiin ja markkinoihin.

Helposti käytettävät sovellukset – kuten tekstipohjainen ChatGPT ja kuvien tekoon sopiva MidJourney – alentavat mediasisällön luomisen kynnyksen mitättömän alhaalle. Valtavissa määrin luotu yhä parempilaatuinen sisältö tekee kansalaisille vaikeaksi kykyä erottaa fakta fiktiosta. Valeuutisten, salaliittoteorioiden ja ääriaatteiden edistäminen AI-bottien toimesta tulee Eurasia Groupin arvion mukaan näkymään kenties jo tänä vuonna Espanjan ja Pakistanin vaaleissa sekä USA:n presidentinvaalien esivaaleissa.

Yrityksille ja markkinoiden toiminnalle AI-teknologia on riski sen mahdollistaessa massadisinformaation levittämisen esimerkiksi kurssimanipulointitarkoituksissa tai vaikkapa aktivistien työkaluna.

Lopuksi todetaan että kyseessä on riskejä käsittelevä raportti, joten muun muassa mahdollisuudet tuottavuusloikkaan on ohitettu. Joka tapauksessa AI-teknologiaa verrataan kirjapainotaidon ja ydinfission tapaisiin teknologisiin edistysaskeleihin mahdollisuutena edistää ihmiskunnan kehitystä tai vahvistaa tuhoisia taipumuksia.

 

*********

Historiallisesta näkökulmasta pohdin teknologian diffuusionopeutta, ammatillisessa mielessä haasteita opetukselle, kansalaisena haasteita demokratialle.

Uusi teknologia leviää nykyään nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Johannes Gutenbergin kehittämä kirjapainotekniikka tuli käyttöön 1400-luvulla. Voisi jopa sanoa että kirjapainotekniikka saavutti täyden vaikutuksensa vasta satoja vuosia myöhemmin 1800-1900 -luvulla kun paperi halpeni ja ennen kaikkea lukutaito yleistyi. 

Ensimmäiset julkiset televisiolähetykset lähetettiin Iso-Britanniassa 1932, mutta vasta vuonna 1958 yli puolella brittiläisistä kotitalouksista oli televisio, vuotena jolloin Suomessa televisiolähetykset vasta alkoivat. Vuoden 1969 kuulaskeutumista arvioitiin seuratun 600 miljoonan ihmisen toimesta televisiosta  – noin kuudesosan ihmiskunnasta voimin.

Tekoälyteknologian diffuusiovauhti tulee olemaan huikea. Ohjelmistoja voi hyödyntää tehokkaasti älypuhelimilla joiden käyttäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä 5,5 miljardia henkeä, noin 2/3 maapallon asukkaista

Koulutus heikentää uskoa disinformaatioon. Yhteiskuntaopin opettajana tekoälyteknologia tulee olemaan valtava haaste, ei vain kapeasta kotitehtävien teettämisen ja arvioinnin näkökulmasta vaan sen asettaessa lähdekritiikin tulevassa disinformaation tulvassa aivan uudelle vaatimustasolle.  Muistan ensimmäistä kertaa törmänneeni salaliittoteoriajulkaisuun yläasteikäisenä. Käsin tussilla kirjoitettu ja valokopioitu moniste avaruusolioista ja pian tulevasta maailmanlopusta herätti naurua ja sääliä. Tuolloin julkaistut ja kirjastosta löytyneet äärioikeistolaisten ja äärivasemmistolaisten lehdykät toimivat hyvinä Pahkasian korvikkeina. Tulevaisuuden nuoret taas joutuvat kohtaamaan teknisesti laadukasta disinformaatiota. Pahin uhkakuva voi itse asiassa olla kyynistyminen – mihin uskoa kun mihinkään ei voi uskoa?

En olisi lyhyellä tähtäimellä niinkään huolissaan Suomesta vaan globaalista etelästä heikon koulutuksensa vuoksi sekä Yhdysvalloista poliittisen polarisaationsa vuoksi. Suomen seuraavat eduskuntavaalit käytäneen AI-teknologian suhteen vielä eräänlaisessa lintukodossa kiitos pienen kielialueen ja vakiintuneen, vankan demokratiamme. Seuraava hallitus ja eduskunta joutunee kohtaamaan tekoälyn uhat ja mahdollisuudet demokratialle niin kansallisella kuin EU-tasolla. Teemasta sietäisi haastella myös vaalitenteissä.

line-drawing-on-artificial-intelligence-having-an-impact-in-elections-with-helsinki-city-in-background – DallE

Post Scriptum: Blogikirjoituksessa mainitut katsojaluvut vuoden 1969 kuulaskeutumiselle sekä mobiililiittymien määrälle ovat arvioita, en kirjoitusta varten ryhtynyt tarkastelemaan lukujen luotettavuutta.

JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu