Maailman kauneudenhoitomenot samaa luokkaa sotatarvikemenojen kanssa – se siitä sotateollisesta kompleksista

Sosiaalisessa mediassa voi usein törmätä käsitykseen maailman suuresta aseteollisuuden johtamasta sotilasteollisesta kompleksista joka ohjailee USA:n ja sitä kautta Naton politiikkaa. Käsitystä ryyditetään ehkäpä meemillä jossa Yhdysvaltain presidentti Eisenhower varoittaa sotilasteollisen kompleksin vallasta jäähyväispuheessaan 1961. Puhe on tullut tunnetuksi muun muassa Oliver Stonen “JFK – Avoin tapaus” (1991) elokuvasta jossa esitetään presidentti Kennedyn salamurhan olleen sotilasteollisen kompleksin juonima.

”Maamme hallinnossa tulee olla varuillaan sotateollisen kompleksin tahallisen tai tahattoman vaikutusvallan varalta.”

”In the councils of government, we must guard against the acquisition of unwarranted influence, whether sought or unsought, by the military-industrial complex. ”

Miltä maailma näytti 1961? Tuolloin Yhdysvaltain puolustusmenot olivat SIPRI:n mukaan noin 9% bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Saman suhdeluokan puolustusmenojen Iso-Britanniassa oli muutamaa vuotta aikaisemmin arvioitu maan työvoimasta 7% olleen joko asevoimissa tai puolustusteollisuudessa. Neuvostoliitto käytti asevoimiinsa tuolloin noin 20% BKT:sta, mutta se ei luonnollisesti estänyt maata kritisoimasta USA:a varustautumiseen hukkuvana militarismin kehtona.

Tässä ravintolassa tarjoillaan vain yhdelle… Rahattomissa pöydissä lukee ”Terveydenhuolto”, ”Koulut”, ”Kirjastot”, ”Taide”, etualalla olevan hahmon selässä ”Sota”. Neuvostoliittolainen propagandakuva kylmän sodan ajoilta jonka kaltaisia käsityksiä levitetään edelleen ahkerasti sosiaalisessa mediassa

Entäpä Suomi? Suomen puolustusmenot BKT:n suhteutettuna 1961 olivat noin 1,8% BKT:sta, Suomi oli kylmän sodan kummajainen hyvin alhaisine puolustusmenoineen mutta se onkin toinen juttu.

Eisenhowerin puhe oli omana aikanaan täysin relevantti, entinen toisen maailmansodan kenraali oli tehnyt suurtyön USA:n puolustusmenojen laskemisessa noin 14% bkt:n suhteutettuna 9% tasolle presidenttikautensa aikana. Tuolloin USA:n demokraatit halusivat ajaa sotilasmenoissa republikaanien ohi vedoten erinäisiin alarmistien uhkakuviin Neuvostoliiton ydinaseylivoimasta. 

Yli kuudenkymmenen vuoden takainen aiheellinen varoitus ei ole enää relevantti. Sotilasmenot ovat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna laskeneet radikaalisti eikä Ukrainan sodan aiheuttama menojen nosto muuta merkittävästi kokonaiskuvaa. Jää myös nähtäväksi kuinka lupaillut menot toteutuvat kun Venäjän uhka on osoittautunut merkittävästi alkuvuodesta ennakoitua pienemmäksi, esimerkiksi Iso-Britannia on ilmeisesti pakittamassa lupauksestaan kohottaa puolustusmenojaan yli 2%:n BKT:sta. Globaalisti maailman sotilasmenot olivat vuonna 2021 noin 2,1% BKT:sta,   merkittävästi pienemmät kuin vaikkapa maailman terveydenhuollon (10% maailman BKT:sta 2018) tai koulutuksen (noin 5,7% maailman BKT:sta) menot.

Puolustusmenojen valtava suhteellinen lasku on heijastunut myös maailman sotatarviketeollisuuteen. Esimerkiksi Euroopan Unionin EDA:n jäsenmaiden vuoden 2020 198 miljardin euron puolustusmenoista materiaalihankintoihin meni 36 miljardia – karkeasti viidesosa. Euroopassa kosmetiikka-alan etujärjestö Cosmetics Europen Euroopan kosmetiikan ja kauneudenhoitotuotteiden myynti oli mukaan vuonna 2021 80 miljardia euroa, eli yli kaksinkertainen sotatarvikemenoihin verrattuna.

Maailmanlaajuisesti Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan maailman sadan suurimman puolustusteollisuuden alan yrityksen myynti oli vuonna 2020 531 miljardia dollaria. Kosmetiikan ja kauneudenhoitotuotteiden myynti arvioitiin vuonna 2022 534:ksi miljardiksi dollariksi. 

Entäpä jättiyritykset aseiden taustalla? Maailman isoin sotatarvikeyritys on yhdysvaltalainen Lockheed-Martin joka on markkina-arvoltaan bloggauksen kirjoitushetkellä maailman 94. arvokkain yhtiö. Markkina-arvoltaan se on noin 126 miljardia USD, noin 2% suurimmasta yrityksestä Applesta, ollen pienempi kuin luksustuoteyhtiö Dior tai suoratoistopalvelu Netflix.

Ilmailu- ja puolustusteollisuuden suorien työpaikkojen kokonaismääräksi arvioitiin alan etujärjestön toimesta 2020 USA:ssa 843 000 työpaikkaa. Vuonna 2020 USA:ssa arvioitiin olleen 166 miljoonaa työllistä. Toisin sanoen ilmailu- ja avaruusteollisuus työllisti 2020 noin 0,5% Yhdysvaltain työllisistä.

Mutta miksi tarina maailman ahneesta aseteollisuudesta sotien juurisyynä ja ylläpitäjänä houkuttaa? Kyse lienee osin propagandistisesta tarinasta. Törmäämme verkossa kertomuksiin USA:n sotilasteollisesta kompleksista mutta emme koskaan vaikkapa Venäjän sotilasteollisesta kompleksista. Toisaalta kyse on lienee yleisestä taipumuksesta pyrkiä selittämään monimutkaista maailmaa yksinkertaistavilla salaliittoteorioilla. 

Kokonaisuudessaan maailma jossa myydään isommalla rahalla mascaraa ja partakoneita merimiinojen ja panssarivaunujen sijasta on maailma joka on menossa hyvään suuntaan. Vaikka aseitakin vielä valitettavasti tarvitaan nähtävissä olevaan tulevaisuuteen.

Yllä olevaa ei tule lukea pyrkimyksenä valkopestä asekauppaan liittyviä hankalia eettisiä kysymyksiä jotka tuskin tulevat poistumaan tulevaisuudessa kun länsimaat pyrkivät etsimään uusia liittolaisia. Autoritääriset valtiot nyt eivät ole eettisistä kysymyksistä välittäneet aiemminkaan.

+15
JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu