Millaisena CIA näki mahdollisen suursodan Euroopassa 1980-luvulla?

CIA:n arvioissa Suomeen kohdistunut uhka suursodassa lisääntyi läpi 1980-luvun. Länsi-Saksa ja Tanska säilyivät arvioissa kuitenkin suursodan tärkeimpinä näyttämöinä.

Uudessa kylmässä sodassa on jotain lainattua, jotain uutta ja jotain sinistä. Jälleen kerran punaiset ja siniset nuolet liikkuvat kartoilla joukkosymbolit perässään ja eri mediat sekä ajatuspajat suoltavat ulos skenaarioita mahdollisesta Venäjän ja Naton tai USA:n ja Kiinan välisistä sotaskenaarioista. 1979 syntyneenä 1980-luvun lapsena tämä tuntuu kovin tutulta.

Tom Clancyn kirjassa “Myrsky Nousee” kemialliset aseet ja ydinaseet taiottiin lähes deux-ex-machinalla pois häiritsemästä huipputeknologista täsmasesodankäyntiä ja neuvostolaivasto tuli kiltisti koloistaan lahdattavaksi. Erilaisissa 1980-luvun kirjoissa ja populäärikulttuurin tuotteissa James Bond Octopussystä Christopher Chantin Suureen Ydinsotatietoon esiteltiin punaisia nuolia etenemässä itäblokista Länsi-Saksaan. Niin elokuvissa “Kun maailma loppuu” (Threads, 1984) kuin “Seuraava Päivä” (The Day After, 1983) pohjana oli skenaario jossa USA:n ja NL:n välinen sotilaallinen konflikti eskaloituisi ydinaseiden käyttöön ja lopulta maailmanlaajuiseen ydinsotaan.

Tarkastelen tässä CIA:n tuottamia arvioita mahdollisesta suursodasta vuonna 1983 kyseisen vuoden CIA:n arvion “Employment of Warsaw Pact Forces Opposite NATO” pohjalta käyttäen tukena muutamia muita aikakauden (1979-1985) CIA:n arvioita. 

Onko menneillä arvauksilla onneksi käymättömistä sodista mitään merkitystä? Neuvostoarkistojen pysyessä suljettuna tiedot Neuvostoliiton sotasuunnitelmista ovat lähinnä anekdotaalisella tasolla. Arkistolähteissä sotaa pidetään epätodennäköisenä.  Toisaalta jo usko tiettyihin sodankäyntiskenaarioihin johti taloudellisiin, poliittisiin ja sotilaallisiin toimenpiteisiin. 

Lähtökohtana kaikissa on Neuvostoliton johtaman Varsovan Liiton hyökkäys NATO:n kimppuun.

Skenaariot muistuttavat omalta osaltaan myös siitä, kuinka heikko nyky-Venäjä on suhteessa 1980-luvun Neuvostoliittoon. Uutta on myös, että eskalaatio ydinaseiden käyttöön ei ole tullut mediassa nyt esiintyneisiin skenaarioihin.

 

Varsovan liiton painopisteenä Länsi-Saksan ja Tanskan valloittaminen

Lähde: NIE 11-14-1979

Arvioissa Varsovan liiton sotatoimien selkä painopiste oli niin sanotulla Läntisellä sotanäyttämöllä jonka pohjoisraja kulki Tanskan salmissa ja eteläraja Sveitsin pohjoispuolella.

Varsovan Liiton arvioidut sotanäyttämöt (TVD) NIE 11-14-1979

Sivustat nähtiin selkeästi toissijaisina, tosin Pohjois-Norjan tärkeys kohosi arvioissa vuosikymmenen aikana, ehkäpä heijastuksena Maritime Strategystä.

Sodan odotettiin alkavan konventionaalisena, joskin jo tässä vaiheessa eräs Varsovan Liiton tärkeimpänä tehtävistä olisi NATO:n ydinasekapasiteetin tuhoaminen niin maa- kuin ilmaoperaatioin. Länsi-Saksaan olisi vyörynyt massiivinen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan armeijoista koostunut panssarijyrä.

Tanskan oletettiin joutuvan Jutlantiin kohdistuvan maahyökkäyksen ja Sjallantiin kohdistuvan maihinnousuoperaation kohteeksi läpi 1980-luvun.

Analyysissä Varsovan Liiton oletettiin varautuvan sodan eskaloitumiseen ydinsodaksi ja tässä tapauksessa ydinaseiden käytön Varsovan liiton puolelta olevan massiivista ydinaseiden käytön alusta lähtien. Päämaalina oletettiin olevan NATO:n ydiniskukyvyn sekä muiden tärkeän kategorian maalien, kuten manööveridivisioonien. Oheisvahinkoja ei huomattaisi ja NATO:n tärkeisiin kaupunkeihin iskettäisiin rutiininomaisesti. Yhtä divisioonaa kohti oletettiin käytettävän 1100-1300 kilotonnin verran lentopommeja ja 800-900 kilotonnin verran taktisia ohjuksia. Massivisten ydiniskujen jälkeen hyökkäyksen oli tarkoitus jatkua.

Entäpä Suomi ja Ruotsi?

Mielenkiintoista skenaarioita tutkaillessa oli havaita, että Ruotsiin ei kohdistunut Neuvostoliiton uhkaa ainakaan sodan alkuvaiheessa. Arvioissa Tanskan valtauksen yhteydessä ei olisi ollut tarkoitusta tehdä maihinnousua Skåneen eikä Pohjois-Norjan valtauksen yhteydessä Ruotsin maa-aluetta tai ilmatilaa ollut tarkoitus käyttää hyödyksi.

Suomen osalta suursodan uhkakuvan kehitystä tarkastelin aikaisemmassa bloggauksessa. Pohjoista sivustaa korostaneen Maritime Strategyn myötä Suomen kohdistuneen neuvostouhan katsottiin kasvavan. Mainittakoon että Suomen osalta tilanne muuttui CIA:n arvioissa uhkaavammaksi 1980-luvun kuluessa, 1988 arviona oli jo, että Luoteisen sotanäyttämön tehtäviin kuuluisi joukkojen määrääminen tehtäviin Barentsin ja Norjanmerellä sekä Suomessa ja Norjassa. Päätavoitteena Luoteisella sotanäyttämöllä olisivat olleet Pohjois-Norjan lentokentät ja satamat.

Neuvostoliiton uskottiin pyrkivän käyttämään Suomen installaatioita (facilities) Norjaan kohdistuvassa hyökkäyksessä, sen sijaan provosoimaton hyökkäys Ruotsia kohtaan ei tulisi kyseeseen vaikka Neuvostoliitto pyrkisi liittämään Ruotsin ilmapuolustusalueeseensa. (NI IIM 88-10001CX). Arvio Ruotsin pysymisestä sodan ulkopuolella toistuu CIA:n arvioissa läpi 1970-1980 -lukujen.

Suomi olisi joutunut Neuvostoliiton mahdollisten vaatimusten kanssa äärimmäisen hankalaan tilanteeseen – hyväksyäkö vaatimukset ja mahdollisesti menettää itsenäisyys ja joutua lännen ydinasemaaliksi vai kieltäytyä ja joutua Neuvostoliiton ylivoimaisten joukkojen hyökkäyksen kohteeksi ja ehkä pahimmillaan sekä idän että lännen ydinasemaaliksi? Puolustusvoimilla oli toki suunnitelmat puolustautumiseen, maanpuolustushenki oli 1980-luvulla korkeahko mutta liekö se laskelmissa korjannut surkeaa varustustilannetta? 

Onneksemme päätöksiä ei tarvinnut koskaan tehdä. Onneksemme Suomi ei ole enää liittoutumaton, eikä toivottavasti enää pian sotilaallisestikaan liittoutumaton.

 

Lähteet:

CIA Freedom of Information Act Electronic Reading Room

https://www.cia.gov/readingroom/

NIE 11-14-78 Warsaw Pact Forces Opposite NATO – Volume I Summary Estimate – January 1979

NI IIM 83-1002 Employment of Warsaw Pact Forces Opposite NATO – July 1983

NIE 11-19-85/L Soviet Strategy and Capabilities for Multitheater War – April 1985

NI IIM 88-10001CX Soviet Forces and Capabilties in the Northwestern Theater of Military Operations – May 1988

+1
JukkaRaustia
Sitoutumaton Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja Oulusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu