NATO-Suomi ja kylmän sodan NATO-Tanska – militarismin pesiäkö? Tuskin

Tutkijat Susanna Hast ja Noora Kotilainen katsovat suomalaisen yhteiskunnan militarisoituneen Ukrainan sodan myötä: Kotilainen sanoo, että suomalainen yhteiskunta on ”voimakkaasti militarisoitunut Putinin sodan vuoksi”. Vielä puoli vuotta sitten kaukaiselta tuntunut jäsenhakemus sotilasliitto Natoon on tietenkin konkreettinen esimerkki siitä. “Suomalaisista on tulossa militaristeja, ja se on uhka demokratialle, sanovat tutkijat Susanna Hast ja Noora Kotilainen”(HS 2.9.2022) 

Hastin ja Kotilaisen argumentaatiota voisi ehkä testata historiallisella vertailulla toiseen pohjoismaiseen demokratiaan jossa käytettiin nyky-Suomen tapaan hieman yli 2% bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin, joka oli NATO-jäsen ja toisaalta etulinjan maa kylmässä sodassa. En käytä verrokkina Norjaa sillä Norjan osalta maan ydinalueet (Oslo-Bergen-Trondheim -kolmio) olivat hyvn kaukana Varsovan liitosta. Maan puolustusmenot olivat myös läpi kylmän sodan merkittävän korkealla tasolla suhteessa BKT:n.

Kylmän sodan Norjan, Tanskan ja Suomen puolustusmenot suhteessa BKT:n. https://ourworldindata.org/military-spending

Kylmän sodan Tanska oli NATO:n eturintamassa. Falsterista Rostockiin oli alle 50km. Mahdollisessa sotatilanteessa epäiltiin että Neuvostoliiton, Puolan ja Itä-Saksan joukot olisivat pyrkineet valloittamaan Tanskan jotta Neuvostoliiton Itämeren laivasto olisi voinut murtautua Atlantille. Erinäiset asiakirjalöydökset kylmän sodan jälkeen ovat vahvistaneet uhkakuvan realistisuuden. 

Tanskan sotilastiedustelun arvio mahdollisista hyökkäyssuunnista Tanskaan vuodelta 1965. ”Truslen mod Danmark” https://koldkrig-online.dk/wp-content/uploads/Truslen_Mod_Danmark_1965.pdf

Tanska oli kylmän sodan aikaan monin tavoin tyypillinen NATO-maa. Sillä oli asevelvollisuusarmeija ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kodinturvajoukot (Hjemmeværnet) . Rauhan ajan harjoituksissa vuosikymmenten varrella harjoiteltiin Länsi-Saksan kanssa Itämeren puolustusjärjestelyjä ja Yhdysvaltain sekä Iso-Britannian kanssa vahvennusten tuomista meren takaa.

Tanskan puolustusmenot olivat läpi kylmän sodan Suomea merkittävästi korkeammalla tasolla – joskin 1980-luvun lopun osalta tämän voi osittain kiistää erilaisen laskutavan vuoksi. Suomeen verrattuna etenkin merivoimat ja ilmavoimat – luonnollisesti – olivat huomattavan vahvat. 

Oliko sitten kylmän sodan Tanska epädemokraattinen konservatiivinen takapajula kuten implisiittisesti tutkijoiden näkökulmasta voisi olettaa? Maa, jossa vuonna 1989 kylmän sodan vielä kestäessä mahdollistettiin ensimmäisenä maailmassa saman sukupuolen välinen avioliitto? Maa, joka sijoittui kylmän sodan aikana vaikkapa Freedom Housen vapausindekseissä huippuluokkaan, vapaampaan kuin Suomi?

Ajatuspaja Freedom Housen raportti vuodelta 1980 summaa Tanskan tilanteen vertauksella Norjaan ja Suomeen.
https://freedomhouse.org/sites/default/files/202002/Freedom_in_the_World_1980_complete_book.pdf

Vai olisiko sittenkin niin että Nato-jäsenyyden ja vahvan oman puolustuksen suojaamassa kylmän sodan Tanskassa ei tarvinnut elää jatkuvassa pelon tilassa kuten kylmän sodan Suomessa mikä oikeutti niin Kekkosen kauden jatkumisen kuin nykypäivään verrattuna melko autoritäärisen ilmapiirin? Kun sota-aikaa pystyttiin käsittelemään avoimesti vasta vuodesta 1989 eteenpäin? Kun Suomessa pelättiin laajalti kolmannen maailmansodan lisäksi mahdollista vain Suomeen kohdistuvaa Neuvostoliiton sotilasoperaatiota?

Huolen Suomen militarisoitumisesta voi selittää refleksiivisen pasifismin lisäksi kylmän sodan historiantuntemuksen ja tutkimuksen puutteella. Suomen kylmän sodan puolustusjärjestelyjä ei ole tutkittu vertailevasti toisiin eurooppalaisiin maihin nähden. Kylmän sodan aikana Suomen puolustuksen heikkous lienee ollut haava jota ei suomalaisnäkökulmasta haluttu avata, kylmän sodan jälkeen taas aihe on ollut kuriositeetti joka ei ole ilmeisesti herättänyt akateemista kiinnostusta. 

+9
JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu